Miten sähkön ja lämmönkulutuksen ominaispäästöt tulee laskea?

Seu­raa­va laskel­ma on tehty koske­maan vain niitä tun­te­ja vuodessa, jol­loin samal­la hin­ta-alueel­la viimeinen voimalaitos on kivi­hi­ililauhde­voimala. Näitä tun­te­ja on vuodessa 75% kaik­ista tun­neista. Ne muut tun­nit ovat lähin­nä läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la ja pääasi­as­sa yötun­te­ja sekä kevätkau­sia, jol­loin Ruot­sista ja Nor­jas­ta tulee vesivoimaa enem­män kuin voidaan käyt­tää. Kun kun­non siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat, hiililauhde­tun­tien määrä nousee lähelle sataa prosenttia.

Tehdäk­seni laskelmista yksinker­taisem­pia ja ymmär­ret­tävämpiä käytän hiilid­iok­sidipäästön yksikkönä vähän erikoista yksikköä, kivi­hi­iltä läm­pöar­voltaan 1 kwh. Tämä on 341 g hiilidioksidia.

Näis­sä olo­suhteis­sa kan­nat­taa ajatel­la, että kaik­ki sähkönku­lu­tus, on sähkön­sä ostanut mis­tä tahansa, käyt­tää sitä viimeistä voimalaitos­ta. Niin­pä yksi kilo­wat­ti­tun­ti lauhdesähköä vaatii noin 2,4 kwh kivi­hi­iltä (hyö­ty­suhde 0,42).

Näin saadaan sähkön kulu­tuk­sen syn­niksi paljon enem­män kuin Suo­mi tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä. Ongel­mas­ta selvitään vähen­tämäl­lä tuos­ta kokon­ais­syn­nistä päästöt­tömän tai vähäpäästöisen tuotan­non  meri­it­tinä kivi­hi­il­isähkön ja tuote­tun sähkön päästö­jen ero­tus. Vesisähkön päästöt ovat nol­la, joten tuotet­tu kilo­wat­ti­tun­ti vesisähköä vähen­tää päästöjä 2,4 kivi­hi­ilik­iloa. Maakaa­sul­la tuote­tun sähkön päästöt ovat yhden kilon luokkaa pienem­män hiilip­i­toisu­u­den ja parem­man sähköhyö­ty­suh­teen ansios­ta, joten maakaa­sul­la tuotet­tu kilo­wat­ti­tun­ti säästää 1,4 kiloa kivi­hi­iltä. Säätövoimaa luku­un otta­mat­ta ain­oa kivi­hi­iltä pahempi vai­h­toe­hto on turve lauhde, joka saa taakak­seen lisäsyntinä 300 g kivi­hi­iltä (päästöt vas­taa­vat 2,7 kg kivihiiltä).

Vastapainevoimala (Helsin­ki) kulut­taa sähkök­ilo­wat­ti­tun­tia kohden 3 kg kivi­hi­iltä, mut­ta samal­la 1,6 kwh kaukoläm­pöä. Niin­pä tuon kaukoläm­mön syn­niksi tulee (3–2,4)/1,6 = 375 g. En tiedä, mis­tä kaukoläm­mön ker­roin 0,7 on tem­pais­tu, mut­ta Helsin­gin voimalois­sa 0,4 on lähempänä totu­ut­ta. Tämä kos­kee siis kivi­hi­iltä. Pääosa Helsin­gin ener­gias­ta tuote­taan maakaa­sul­la, mut­ta sen ker­toimia vastapainesähkön osalta tunne.

Todet­takoon, että maaläm­mön syn­niksi läm­pöpumpul­la tuotet­tua kilo­wat­ti­tun­tia kohden tulee 800g kivi­hi­iltä, jos läm­pöpumpun hyö­ty­suh­teek­si olete­taan 3. Kaukoläm­pöalueille ei siis pidä käyt­tää maalämpöä.

On sankar­il­lista rahoit­taa tuulivoimalaa, mut­ta ei ole mitenkään sankar­il­lista haaska­ta tuulisähköä.

Todet­takoon, että hin­tamekanis­mi toimii yllä kuvat­ul­la taval­la. Jos me vero­tamme hiilid­iok­sidipäästöjä 1 sen­til­lä kivi­hi­ilik­iloa kohden (=30 euroa/hiilidioksiditonni), sähkön hin­ta nousee 2,4 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­tia kohden eikä nousu riipu siitä, mis­tä on sähkön­sä ostanut. Tämä palk­it­see päästöt­tömien ener­gia­muo­to­jen tuot­ta­jia 2,4 sent­tiä /kwh ja vähäpäästöisiä siinä suh­teessa, kun niiden aiheut­ta­mat päästöt alit­ta­vat kivi­hi­ililauh­teen omi­nais­päästöt. Kaukoläm­mön hin­ta nousee 0,4 sent­tiä ja maaläm­mön 0,8 sent­tiä. Tämä siis ole­tuk­sel­la, ettei Helsin­gin ener­gia pane kaukoläm­mön suh­teel­lisen ase­man parane­mista taskuunsa.