Helsinki yrittää pitää kaupunkinsa avoimena kaikille sosiaaliryhmille. Siksi uusille asuinalueille ei rakenneta vain kovan rahan asuntoja, joista joutuu maksamaan 5000 euroa neliöltä ja enemmänkin. On sosiaalista asuntotuotantoa – tai ainakin yrittää olla, ja on Hintasäädeltyä tuotantoa, jossa asunnon pitäisi saada ainakin periaatteessa rakennuskustannuksia vastaavalla hinnalla. Jos ei saa, on kilpailuolosuhteissa jotain vialla. Nuoria, työssä käyviä aikuisia ei kaupungissa paljon näkyisi, jos asuntoa ei saisi alle viidellä tonnilla neliöltä.
Tuo Hitas sääntely on tuottanut kaupungille kokonaisuudessaan paljon hyvää, mutta on siinä ongelmansa. Kun asunnon säädelty myyntihinta on paljon alle markkinahinnan, sitä ei kannata myydä. Joko asutaan perheen kokoon ja työpaikan sijaintiin nähden väärässä asunnossa tai pannaan Hitas-asunto vuokralle ja ostetaan paremmin perheen tilanteeseen soveltuva kovan rahan asunto. Toista Hitas-asuntoa ei enää saa. Säännöstely tuottaa paljon haittaa silloin, kun hintaero vapaisiin markkinoihin on suuri.
Entä jos tätä nuorten aikuisten asunto-ongelmaa yritettäisiin ratkoa ”vuokra-Hitasilla”, omakustanteisella, täysin subventoimattomalla vuokra-asunnolla, jonka vuokra johdettaisiin noista omistushitas-asuntojen pääoma-arvoista. Asumiskustannus vastaisi sitä, että on ostanut kokonaan velalla Hitas-asunnon, kuitenkin ilman lainan lyhennystä, koska asunto ei jää omaksi. Vuokra asettuisi tuollaiselle VVO-tasolle. Sen lyhennyksistä säästyvän rahan voi panna vaikka tilille sitä omistusasunnon hankintaa vastaan.
Nämä asunnot omistaisi kaupungin omistama yhtiö, koska yksityistä omistusta tällaiseen on vaikea sotkea. Vertaa VVO ja ara-vuokratalot.
Tässä on yksi vika. Jos Helsingissä tehtäisiin näin laaja-alaisesti, se merkitsisi, että helsinkiläiset alkaisivat maksaa valtiollisia veroja paljon enemmän. Jäisiväthän valtion omistusasumiseen kohdistamat verotuet sivu suun. Unohdetaan ne lainan korot. Voisiko ajatella, että tällaisessa tapauksessa kaupungin yhtiön saama vuokratulo olisi verovapaata. Hyvinkin voisi, sillä tätä tarkoittava laki on olemassa ja Helsingillä oli aikanaan tällainen yhtiö, Asunnon Hankinta Oy, joka osti asuntoja vanhasta kannasta vuokra-asunnoiksi.
Kaupungin hankintayhtiö rahoittaisi asuntojen hankinnan pitkäaikaisella lainalla. Koska vuokra ei sisällä lyhennyksiä, ei yhtiökään voisi juuri lainojaan lyhentää. Vähän kuitenkin, sillä kaupunki saa lainaa halvemmalla kuin kansalaiset. Yhtiön voitoksi jäisi silloin tuo korkoero JA INFLAATIO. Lisäksi tulee tietysti varautua tuleviin korjauksiin poistoa vastaavalla summalla, mikä sekin jää muodollisesti voitoksi, jos HITAS-yhtiö on asunto-osakeyhtiö.
Olisi tärkeää, että kaupungin yhtiöltä ei kiellettäisi asuntojen myymistä. Ostaja voisi olla esimerkiksi vuokralainen, mutta tällöin myyntihinta olisi markkinahintaa vastaava.