Keskivuosaaren renessanssi
Esikaupunkialueiden renessanssiohjelma on edennyt Vuosaareen. Olennaisinta on ajatus tonttikohtaisesti tiivistämisestä peruskorjauksen yhteydessä. Minusta peruskorjauksen vaihtoehtona pitäisi aina tutkia myös huonokuntoisten rakennusten purkamista. Rakennusoikeudella ajatellaan voitavan rahoittaa peruskorjausta. Mikähän on rakennusoikeuden arvo noilla seuduilla. Jokeri 2 aloittaa kolmen vuoden kuluttua, mikä puoltaa myös tiivistämistä. Siitä hylätystä kaavasta Mustavuoren lähellä ei nyt puhuttu mitään.
Lähiöprojektin toimintasuunnitelma
Hyvältä tuntuvia tavoitteita. Tällaisen lukeminen on samanlaista kuin puolueohjelman läpi kahlaaminen: olennaisia asioita ei löydä, koska ei tiedä, mitä tästä on jätetty pois ja mitä piilomerkityksiä jonkin sanonnan taakse sisältyy.
Pasilan tornialueen asemakaava (pöydältä)
MUUTOS: Mikko Särelän avustuksella löysin kuin löysinkin hanketta esittelevät kalvot. Ne löytyy tästä, kunhan ensin suostuu siihen, että palvelimella voi olla vaikeuksia. Kannattaa katsoa toiseksi viimeinen, lautakunnan aineisto 5.6.2012. Veturitien osalta perusvaihtoehto on hylätty ja hyväksytti “pitkä jatke”. Siitä kuvaa en ole vielä nähnyt, miltä näyttää ulostuloaukko Pasilan eteläpuolella.
Alueesta, jos se joskus rakentuu, tulisi paljon toimivampi, jos jostain löytyisi rahaa kattaa rautatie sillalla.
Valtion kiinteistöpolitiikka onnistuu aina yllättämään. Tämä alue tulee olemaan hyvin arvokasta. Valtio haluaa, että sen keskeisimmällä kohdalla voidaan huoltaa lähiliikenteen junia.
Viikinrannan kaava (pöydältä)
Tästä on tullut kolmen suuntaista palautetta.
1) Jos rakennetaan, rakennetaan kunnolla kantakaupunkimaisittain ja yli kaksinkertaistetaan alueen asuinrakennusoikeus. Tälläkin blogilla on moni vaatinut Helsingin seudun väestönkasvun keskittämistä Kehä I:n sisäpuolelle. Jos tämä olisi tavoite, toki alue pitäisi kaavoittaa aivan toisin. Komea kallio uhrattaisiin silloin kokonaan. Tällaisia suunnanmuutoksia ei kuitenkaan tehdä yksittäisen kaavan kautta vaan yleiskaavoituksen yhteydessä. On myös sanottu, ettei heikkoihin perustamisolosuhteisiin tarvitse uskoa, kun niille ei ole pantu euromääräistä hintaa. Voi olla, mutta sen alueen voi rakentaa myöhemminkin.
2) Nykyisiä työpaikkoja ei pidä alueelta karkottaa. Ihmiset eivät tarvitse vain asuntoja, he tarvitsevat myös työtä. Vuonna 2040 alueella ei ole bussivarikkoja eikä sen sellaista toimintaa. Toimistoja ja siistiä pienteollisuutta voi ollakin. Kysymys on siitä, katkotaanko koiran häntää sentti sentiltä vai kerralla. Minä karsisin työpaikka-alueita esitetystä, mutta ajatukselle taitaa olla vaikea löytää enemmistöä.
3) Alue pitää suojella kokonaan, koska siellä on niin ainutkertaisia luontoarvoja. Se kallio on hieno, pakko myöntää.
Huomattakoon, että kaupunki on tilannut selvityksen moottoriteiden muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Jos ajatus toteutuisi, tämä alue suunniteltaisiin kokonaan uudestaan.
Tapaninvainion Hiirikonkujan tiivistyskaava
Lähivirkistysalue (liikennevihreää) otetaan asuinkäyttöön ja olemassa oleville tonteille sallitaan täydennysrakentamista. Asukkaat eivät ole ilahtuneita. Täytynee käydä katsomassa paikkaa kun pyöräilysääkin on hyvä.
Vuosaaren pohjoisen ostarin kaava
Lausuntojen johdosta on tehty joukko pieniä muutoksia ja yksi iso: vanhan ostarin tontti on rajattu kaavan ulkopuolelle. Näin sitä ei ymmärtääkseni myöskään suojella.
Kipparlahden asemakaava (Kulosaaren ja Herttoniemen välissä)
Tämä tuli takaisin lausuntojen jälkeen. Niiden johdosta on tehty vähäisiä muutoksia. Alueelle suunnitellaan asuntolaivoja tai kelluvia asuntoja. Liikuntalautakunta vastusti, koska sen mielestä tila pitäisi antaa veneilijöille.
Kaavamuutos Sörnäisissä
Vuonna 2009 hyväksyttyä kaavaa muutetaan rakennuspiirustusten mukaiseksi. Tämä on tätä meidän kaksivaiheista kaavoitusta. Kaavojen halutaan olevan hyvin tarkkoja, koska suomalaisen oudon lainsäädännön mukaan rakennuslupa on annettava millaiselle rötiskölle tahansa, jos se ei riko kaavamääräyksiä ja sen voi ennustaa pysyvän pystyssä. Siksi kaavalla pitää määrätä jokseenkin kaikesta, mutta kaavoittaja ei ole talosuunnittelija. Niinpä ensin tehdään tarkka kaava ilman talosuunnittelua ja sitten suunnitellaan talo, virasto hyväksyy sen ja kaava muutetaan talon näköiseksi. Valtuustoa tällä ei enää vaivata vaan lautakunta hyväksyy muutoksen.