Vallilanlaakson joukkoliikennekatu

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to kaa­toi eilen äänin 42–42 Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun. Tämä lehti­ti­eto on vähän epä­tark­ka. Val­tu­us­to oli aikanaan hyväksynyt kaa­van, mut­ta ELY-keskus palaut­ti asian val­tu­us­tol­la sanoen, että kaa­va on yleiskaa­van vas­tainen. Jos Helsin­ki olisi eilen hyväksynyt kaa­van tois­tamiseen, ratkaisu yleiskaa­van­mukaisu­ud­es­ta olisi tehty hallinto-oikeudessa. Olen melko var­ma, että se olisi hallinto-oikeudessa kaatunut, kos­ka ELY-keskuk­sen auk­tori­teet­ti asi­as­sa on suuri ja kos­ka kaupun­gin perus­teet oli­vat aivan onnettomat. 
Perus­teena yleiskaavakysymyk­sessä käytet­ti­in sitä, että onhan kaavas­sa Pietari Kalmin katukin, jon­ka kaa­va ei siis ollut ris­tiri­idas­sa yleiskaa­van kanssa. Perustelus­sa ei ole mitään järkeä. Ase­makaa­va on 80-luvul­ta, yleiskaa­va vuodelta 2003. Yleiskaa­va ei kaa­da ase­makaavo­ja takau­tu­vasti. Täl­laiset peruste­lut ovat kään­tämään omi­aan hallinto-oikeu­den Helsin­gin tulk­in­taa vastaan.

Minus­ta kaupun­gin olisi pitänyt antaa kaa­van raue­ta yksimielis­es­ti ja aloit­taa alus­ta osayleiskaa­van kautta.
Itse kysymys joukkoli­iken­nekadus­ta on min­ulle han­kala, sil­lä se on joukkoli­iken­teen kannal­ta tärkeä. Viral­lisen laskel­man mukaan tämä oiko­r­e­it­ti vähen­tää joukkoli­iken­nematkus­ta­jien ajoaikaa 400 000 – 500 000 tun­nil­la vuodessa. Tätä tietoa ei ole meille esitel­ty enkä sik­si tiedä tarkalleen, miten tämä on las­ket­tu. Onko mukana joukkoli­iken­teen suo­sion kasvu, jota nopeu­tu­mi­nen tuo aina mukanaan. Se on kuitenkin selvä, että ver­tailu on tehty nollavai­h­toe­htoon, jos­sa ongel­maa ei ole yritet­tykään ratkaista mil­lään muual­la taval­la. Puo­let tuos­ta hyödys­tä tulee pikaratikkalin­jas­ta Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Tämä yhteys on vält­tämätön ja sik­si vihreä ryh­mä on valmis kaavoit­ta­maan puis­ton läpi ratikkalinjan.

Asukkaat (Haka­nen) on laat­in­ut vai­h­toe­htoisen reitin Sturenkadun kaut­ta. Kohtu­ullista olisi ver­ra­ta Vallilan­laak­so-vai­h­toe­htoa tähän paran­net­tuun kier­to­vai­h­toe­htoon. Olen ymmärtänyt liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton laske­neen, että tämä on selvästi (300 000 tun­tia) huonom­pi kuin Vallilan­laak­so-vai­h­toe­hto. Toisaal­ta siitä 500 000 tun­nista puo­let menee ratikan piikki­in.  Jos ratik­ka vede­tään puis­ton läpi,  paljonko bussien kier­rät­tämi­nen Sturenkadun kaut­ta vie matkus­ta­jien aikaa? Täl­laisi­in asioi­hin on olta­va vas­taus, ennen kuin voi tehdä asi­as­ta päätöstä.
Minus­ta virkamiesjo­hto on sössinyt tämän aisan. Asia olisi pitänyt viedä osayleiskaa­van kaut­ta viimeistään siinä vai­heessa, kun ELYn kan­ta tuli tietoon. Tässä yhtey­dessä tiedot joukkoli­iken­teen hyödy­istä olisi pitänyt esit­tää täs­mäl­lis­es­ti ja avoimesti. Edelleen, kun asukasjär­jestöt ovat tuot­ta­neet oman vai­h­toe­hdon, se pitää analysoi­da avoimesti ja kun­nol­lis­es­ti. Tämä on kuitenkin asukkaiden eikä virkami­esten kaupun­ki. Tylyt­tämi­nen tyyli­in, että kaikkea­han ne esit­tävät, on vain omi­aan herät­tämään lähin­nä raivoa. Jos asukkaiden esi­tys ei toi­mi, se on hyvä esit­tää selkeästi ja kansanomais­es­ti. Jos se toimii, sitäkään ei pidä pelästyä.
On täysin kohtu­u­ton­ta vaa­tia val­tu­utet­tu­ja aja­maan läpi päätök­siä, jot­ka virkami­esten sös­simisen vaikut­ta­vat sil­kalta kiusanteolta.

= = = =

Kir­joitin kir­jas­sa Vihreä poli­ti­ik­ka asi­as­ta seuraavaa:

”Helsingis­sä on vuosia kiis­tel­ty joukkoli­iken­nekadun rak­en­tamis­es­ta Vallilan­laak­son hal­ki Kumpu­las­ta Pasi­lan ase­malle. Kaa­va läpäisi niukasti val­tu­us­ton vihrei­den vas­tus­taes­sa. Vihreät ajoi­vat vai­h­toe­htoa, joka sal­lii raitio­vau­nun, mut­ta ei busse­ja. Äänestin hyvin epäröi­den ryh­mäni mukana lähin­nä, kos­ka poli­ti­ik­ka on joukkue­peliä. On myön­net­tävä, että ratkaisuani helpot­ti tieto, että tulemme joka tapauk­ses­sa häviämään. Tämä tapaus ei mitenkään kohen­tanut itsekunnioitustani. 
Vas­takkain oli toisaal­ta joukkoli­iken­teen merkit­tävä etu ja toisaal­ta viereisen siir­to­la­pu­u­tarhan rauha ja alueen kym­menten tuhan­sien asukkaiden ain­oa vähänkin isom­pi virk­istysalue, jota bus­sikatu tulisi vaurioittamaan.
Virkamiehet oli­si­vat saa­neet huo­mat­tavasti enem­män ymmär­rystä asialleen, jos oli­si­vat käyt­täneet määräl­lisiä perustelu­ja. HSL:ssä tehty­jen arvioin­tien mukaan joukkoli­iken­nekatu säästää joukkoli­iken­teen matkus­ta­jien aikaa 400 000 tun­nil­la vuodessa, jos­ta puo­let koituu aikanaan Kalasa­ta­mas­ta tule­van raitio­vau­nun nopeu­tu­mis­es­ta ja toinen puoli bus­sili­iken­teen nopeu­tu­mis­es­ta. Tuo aika koos­t­uu noin viiden min­uutin pala­sista. Viisi min­u­ut­tia ei ole mat­ka-aikana suinkaan vähän. Autoil­i­jat tuskin hyväksy­i­sivät, että Lah­den tiel­lä Helsinki­in tul­taes­sa nopeusra­joi­tus las­ket­taisi­in kah­den­toista kilo­metrin matkalta satases­ta kuu­teenkymp­pi­in melun vähen­tämisek­si, vaik­ka se veisi heiltä vain tuon mität­tömän viisi min­u­ut­tia. Kysyn­tä­tutkimuk­sista tiede­tään, että nopeu­den merk­i­tys joukkoli­iken­teen suo­si­olle on huomattava.

On mielestäni selvää, että muu­ta­man tietä lähin­nä ole­van siir­to­la­pu­u­tarhamökin asukkaiden mukavu­us joinakin kesävi­ikon­lop­puna ei oikeu­ta viemään bus­si­matkus­ta­jien aikaa sadoil­la tuhan­sil­la tun­neil­la. Han­kalampi on ver­ra­ta joukkoli­iken­teen hyö­tyjä puis­ton käyt­täjien hyö­tyyn, kos­ka min­ul­la ainakaan ei ollut mitään tietoa puis­ton käyt­täjämääristä. Määräl­listämistä voi har­joitel­la vaikka­pa miet­timäl­lä, kuin­ka mon­ta min­u­ut­tia tai tun­tia on perustel­tua vaa­tia mui­ta istu­maan bus­sis­sa sen eteen, että yksi puis­ton käyt­täjä voi kokea rauhal­lisen puis­ton. Joku sanoo min­uutin, toinen kymme­nen, mut­ta tuskin kenenkään mielestä sen­tään tun­tia. Jos käytetään kym­men­tä min­u­ut­tia, bus­sikadun estämi­nen on oikeutet­tua, mikäli puis­tossa on vuosit­tain 1,2 miljoon­aa käyn­tiä eli noin 3300 käyn­tiä päivässä. Voi ollakin.”