(Selostusta hallintovaliokunnan Yhdysvaltain matkalta)
Aamupäivällä kävimme kongressissa tutustumassa sisäisen turvallisuuden valiokunnan työntekoon. Meille asiat esiteltiin kuin turisteille, päätöksenteon puitteista mutta ei sisällöstä. Se kävi ilmi, että kyberturvallisuutta säätelevä lainsäädäntö on jumiutumassa, koska edustajainhuoneella (rep.) on asiasta aivan eri käsitys kuin senaatilla (dem.) Tämän maan hallinto on pahoissa vaikeuksissa, koska perustuslaki on tähdännyt vallan väärinkäytön ehkäisyyn sivuuttaen sen sujuvuuden. Mielipiteiden polarisoituminen jumiuttaa kaiken.
Iltapäivällä kävimme ulkoministeriössä (State Dept.) jossa saimme neljä erinomaista esitystä cyberturvallisuudesta, ihmiskaupasta, sotilaallisesta yhteistyöstä ja terrorismintorjunnasta.
Kyberturvallisuudessa Suomen noudattama politiikka on kuulemma maailman parhainta.
Terroristirintamalta on kuulemma hyviä uutisia, huonoja uutisia ja hyvin huonoja uutisia.
Hyvin huono uutinen on, että yksittäinenkin kahjo voi saada paljon pahaa aikaan eikä sitä vastaan voi oikein puolustautua.
Hyvä uutinen on, että Al Qaidan verkosto on lähes tuhottu toimintakyvyttömäksi.
Huono uutinen on, että erilaisten radikaaliryhmien kannatuspohja kasvaa.
Ihmiskaupassa meille suositeltiin Yhdysvaltain linjaa tarjota kansalaisuus automaattisesti ihmiskaupan uhreille. Toisin kuin pelättiin, tämä ei ole johtanut väärinkäytöksiin.
Turvallisuuspolitiikan osalta saimme kuulla, että Suomi on parempi NATOn jäsen kuin monet sen oikeat jäsenet. Olemme tervetulleita jäseniksi, mutta näinkin voidaan jatkaa.
Lauantaina siirryimme junalla New Yorkiin. Eduskunta oli taas säästänyt. Lippumme olivat toivottaman hitaaseen taajamajunaan, jossa ei ollut paikanvarausta. Kaikki pääsimme istumaan. Rata oli aika huonossa kunnossa ja meno tärisevää ja nykivää.