Aluksi haluan sanoa, että musiikin tekijät ovat oikeutettuja saamaan korvauksen siitä, että on laillista kopioida musiikkia omaan käyttöön. Erimielisyys koskee vain sitä, paljonko rahaa kannattaa haaskata tämän maksun keräämiseen.
Julkisuuteen tihkuneista tiedoista käy ilmi, että hyvitysmaksua ollaan taas uudistamassa. Olin aivan varma, että viimevuotinen päätös uudistaa järjestelmä perin pohjin merkitsisi meilläkin rationaalisinta vaihtoehtoa eli, että valtio maksaa tekijöille hyvityksen kansalaisten kopiointioikeudesta verorahoista.
Tätä luontevinta vaihtoehtoa ei olla vieläkään esittämässä, vaan muinainen C‑kasettimaksu levitetään ylimääräisenä noin prosentin verona jokseenkin kaikkeen, millä on tekemistä tiedon välittämisen tai tallettamisen kanssa. Välillisesti myös tämä blogi joutuu maksajaksi saamatta korvausta siitä informaatiosta, jota tätä kautta jaetaan. En voi myöskään täysin hahmottaa, miksi e‑kirjojen ostajien pitää maksaa korvausta levy-yhtiöille.
Kun maksu on näin pieni, se ei merkittävästi häiritse markkinoita toisin kuin nykyinen, joka on karkottanut esimerkiksi ulkoisen kovalevyn ostajat ulkomaisiin nettikauppoihin. Mutta järki käteen: näitä yhden prosentin verokorotuksia voisi tämän ideologian mukaan levitellä sinne tänne. Voisiko lenkkimakkaraverolla parantaa jalkakäytävien asfaltointia? Kertokaa demareille, ettei yhden prosentin arvonlisäveron nosto merkitse oikeastaan mitään!
Esitetty vaihtoehto on parempi kuin nykyinen, mutta silti huono. Koko hommalla kerätään noin kymmenen miljoonaa euroa. Keräyskustannukset – mukaan luettuna ammattikäyttöön tarkoitettujen tallennusalustojen hyvitysmaksujen palautusjärjestelmä – maksaa varmaankin enemmän kuin hyvitysmaksusta päätyy lopulliseen tarkoitukseensa. Aika paljon sitä nimittäin kuluu hukkaan senkin jälkeen, kun raha on tuloutettu Teostolle. Onhan Teostolla Lauttasaaressa kokonainen talo rahan jakamiseen. Julkista sektoria piti järkevöittää ja rationalisoida. Tämä nyt ainakaan ei tee sitä. Lisäksi erilaiset pisteverot on helppo osoittaa taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiksi, elleivät ne kohdistus asioihin, joiden kysyntää halutaankin vähentää. Onko informaatioteknologia haittaveron ansainnut?
Miksi tällainen korvamerkitty pistevero sen sijaan, että moinen rääpälesumma kerättäisiin yleisistä veroista kuten Norjassa ja Espanjassa tehdään? Norjassa kuulemma on varaa tehdä näin, koska maa on niin rikas!!!!???
Hei haloo!
Maa ei rikastu eikä köyhdy siitä, kutsuuko se veroa veroksi vai maksuksi. Tai köyhtyy vähän. Koska tällaiset pisteverot ovat pieninäkin haitallisia, maa köyhtyy vähän verrattuna siihen, että se keräisi saman summan yleisen verotuksen yhteydessä, sillä kuten sanottu, pisteverot ovat epäoptimaalisia. Ja köyhtyy tietysti keräyskustannusten verran, jotka saattavat ylittää tämän pisteveron tuoton.
Tämän laajennetun kasettimaksun innokkain ajaja on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki. Hän on jokseenkin ainoa ihminen maailmankaikkeudessa, jonka kannattaa rationaalisesti ajaa tällaista korvamerkittyä pisteveroa. Jos hyvitysmaksu maksettaisiin valtion rahoista, se menisi Arhinmäen kehyksistä.
Jokin järki käteen! Ensin tehdään tiukka budjettikehys, jolla yritetään estää poliitikkoja jakamasta valtion rahaa mielin määrin. Sitten keksitään typeriä tapoja kiertää kehyksiä.
Siirrettäköön siis hyvitysmaksu kehysten sisään, maksettakoon korvaukset yleisistä veroista ja korotettakoon Arhinmäen kehystä vastaavalla summalla.