Lähidemokratia ennen kuntajakoa

Minus­ta on väärä järjestys yrit­tää ensin päät­tää kun­ta­jao­tuk­ses­ta ja sit­ten alkaa pohtia lähidemokra­ti­aa. Ennen kan­nan­ot­toa kun­tien yhdis­tämiseen ihmisil­lä on oikeus tietää, mitä sil­lä tarkoite­taan ja miten päätök­sen­teko uuden suurkun­nan sisäl­lä toimii. Muus­sa järjestyk­sessä ei voi onnis­tua, kos­ka kansalaisil­la on kaik­ki syyt vastustaa.

Suurkun­nat ovat liian suuria ole­maan alueel­lis­es­ti alin toimin­nan taso. Kun­nan sisälle on jätet­tävä itse­hallinnol­lisia aluei­ta, kut­su­taan niitä vaik­ka pitäjik­si. Kun­ta­lain uud­is­tuk­sen yhtey­dessä on tehtävä mah­dol­lisek­si vali­ta pitäjään val­tu­us­to suo­ril­la vaaleil­la ja mah­dol­lisu­us dele­goi­da osa kun­nan tehtävistä pitäjille.

Pitäjien säi­lyt­tämi­nen on tärkeätä kahdes­ta syys­tä. Paikallisel­la iden­ti­teetil­lä on ihmisille tavat­toman suuri merk­i­tys. Tälle tun­teelle on annet­ta­va sijaa. Toisek­si jotkut tehtävät tule­vat parem­min hoide­tuk­si pienem­mis­sä yksiköis­sä samal­la kun paikalli­nen asiantun­te­mus saadaan parem­min käyt­töön. Tehtävien dele­goimi­nen pitäjä­ta­solle ei ole myön­ny­tys paikallisille asukkaille, vaan kun­nan toim­intaa tehosta­va ja järkevöit­tävä teko.

Jos pitäjän nimi on vaik­ka Van­taa, sille var­maankin kan­nat­taa dele­goi­da enem­män tehtäviä kuin jos sen nimi on Rääkkylä. Sik­si kun­ta­lain tulee mah­dol­lis­taa dele­goimi­nen, mut­ta ei päät­tää, mitä dele­goidaan. Päätet­täköön siitä kun­ta­jako­selvi­tyk­sen yhtey­dessä käytävis­sä neuvotteluissa.

Nyky­lain mukaan yhdis­tymis­sopimus on voimas­sa vain kolme vuot­ta. Se on tässä tapauk­ses­sa aivan liian vähän. Lakia pitää siis tältä osin muut­taa. Dele­goimisen astet­ta ja jopa alue­jakoa on voita­va muut­taa, jos asi­as­ta on riit­tävä yksimielisyys, mut­ta sen pitää olla riit­tävän han­kalaa niin, ettei pieni enem­mistö pysty jyräämään. Määräen­em­mistö tai kaikkien pitäjien hyväksyntä?

Toki pitäjän nimi voisi olla myös kaupun­ki, jos kun­ta on aina kun­ta. Minus­ta olisi loogisem­paa, että olisi Raase­porin kun­ta ja Tam­misaaren kaupun­ki eikä kuten nyt, Raase­porin kaupun­ki ja Tam­misaaren kylä. Jos maa­han muo­doste­taan 70 suurkun­taa, ne oli­si­vat melkein kaik­ki kaupunkeja.

Peruskun­nan tehtävi­in tulisi kuu­lua veronkan­to, yleiskaavoitus, ter­vey­den­huolto, van­hus­ten­hoito, sosi­aal­i­toimen per­hep­alve­lut, joukkoli­ikenne ja muu sel­l­ainen, jos­sa suu­ru­u­den ekono­mi­al­la on merk­i­tys­tä. Pitäjille voisi dele­goi­da perusk­oulun (riip­puu toki pitäjän koos­ta), urheiluken­tät, katu­jen aurauk­sen ja muu­ta sel­l­aista. Jokin rooli niil­lä on olta­va myös maankäytön suun­nit­telus­sa. Luhangalle sen voi antaa ihan kokon­aan, mut­ta kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la on tas­apain­oil­ta­va paikallisen vaikut­tamisen ja järkevän kokon­ais­su­un­nit­telun välil­lä. Riit­tävän ohjaa­va yleiskaa­va, joka pitäjän on pan­ta­va voimaan?

Mik­si suurkun­ta ja pitäjät? Mik­si ei säi­lytetä nyky­isiä kun­tia ja luo­da niiden päälle seu­tuhallinto? Vero­tu­soikeus on perus­tus­lain mukaan peruskun­nil­la. Sen anta­mi­nen seu­tukun­nille vaatisi käsit­te­lyä kak­sil­la val­tiopäivil­lä. Lisäk­si palvelu­jen jär­jestämisen kannal­ta on hyvä, että henkilökun­ta on ainakin pienem­mil­lä paikkakun­nil­la kun­nan eikä pitäjän palkkalistoilla.