Olen ollut BMH:n hallituksen matkalla Thaimaassa tutustumassa pariin toimitukseemme ja katsastamassa markkinoita. BMH on myynyt täällä kahdelle sementtitehtaalle Tyrannnosaurukset, joilla valmistetaan jätteistä laadukasta polttoaineitta, SRF:ää. Erinäisistä syistä johtuen jäte soveltuu erityisen hyvin polttoaineeksi sementin valmistuksessa. Toinen tehtaista käyttää helppoa teollisuusjätettä, toinen lajittelematonta yhdyskuntajätettä, mikä on suorituksena haastavampi. Tämä jälkimmäinen on tehnyt jätteenkäsittelystä varsinaisen kombinaatin niin, että biojäte päätyy lannoitteeksi ja poltettava jäte jaetaan ominaisuuksiensa perusteella kahdeksi jakeeksi käytettäväksi sementtiuunin eri kohdissa. Tätä lannoiteprosessia ei meille esitelty. Raskasmetallit?
Vierailimme myös energiaministeriön uusiutuvan energian osastolla sekä sitä tukevassa strategisessa kehittämisyksikössä. Isännät olivat todella ammattitaitoisia, tekivät hyviä kysymyksiä, ja tuntuivat olevan erittäin tosissaan edistämässä uusiutuvaa energiaa. Antoi hallinnosta hyvän kuvan.
Olin yllättynyt, kuinka kunnianhimoisia suunnitelmia Thaimaassa on. Heidän tarkoituksensa on vähentää öljyriippuvuutta nostamalla uusiutuvan energian osuuden energiankulutuksesta 25 prosenttiin. Se on pääasiassa biomassaa, mutta esimerkiksi aurinkoenergian teho on tarkoitus nostaa 2000 megawattiin. Biopolttoaineiden osuus liikenteessä on tarkoitus nostaa 44 prosenttiin.
Poltettava biomassa on pääasiassa maatalouden sivuvirtaa, esimerkiksi öljypalmun kuoria. Palmuöljyä aiotaan käyttää jonkin verran biodieselin valmistukseen. Kun huomautin, että tämä on vähän ristiriitainen asia, vastattiin, ettei Thaimaa ole Indonesia. He eivät raivaa sademetsiä palmuöljyn tuotantoon. Jonkin verran vanhoja kumiviljelmiä kyllä muutetaan muutetaan palmuöljyviljelmiksi.
Käsitys siitä, että vain Eurooppa tekee jotain ilmaston hyväksi on kertakaikkisesti väärä. Thaimaan ohjelma on kunnianhimoisempi kuin EU:n. Thaimaan hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet 2000-luvulla noin kolmanneksella, kun talous on kasvanut liki 70 %. Päästötaso on asukasta kohden kolmannes Suomen päästöistä ja ostovoimakorjattu kansantulo noin neljännes Suomen tasosta.
Mielenkiintoista oli, että isäntien joukossa oli noin puolet naisia, eivätkä missään sivuroolissa. Tapasimme illalla suurlähettilään ja kysyin ilmiöstä. Suurlähettilään mukaan naisten asema politiikassa on surkea, mutta yrityselämässä varsin vahva.
Illalla suurlähetystössä puhuimme tietysti paljon Thaimaasta ja suomalaisesta viennistä, mutta mielenkiintoisinta oli analyysi Myanmarin (Burma) tilanteesta. Sotilasjuntan hallitsema suljettu maa on ilmeisesti päättänyt palata nykyaikaan ja aloittaa hallitun avautumisen. Maa on toivottoman jälkeenjäänyt eikä siellä ole juuri infrastruktuuria, joten Aasian jättimäiseen talouskasvuun mukaan pääseminen vie aikaa. Ennustaisin, että Kiina hoitaa tämänkin asian, rakentaa tiet ja rautatie, eikä tee sitä pyytettömästi.
Suomalaiset tuntevat Thaimaan lähinnä turismista. Se on kuitenkin myös nouseva teollisuusvaltio. Maassa valmistetaan vuosittain 1,8 miljoonaa autoa.
Valtava on eteenpäin menemisen meininki. Maa on köyhä kehitysmaa, mutta sen talous kasvaa viisi prosenttia vuodessa eli kaksinkertaistuu noin 14 vuodessa.
Eurooppa on jäämässä täysin sivurooliin maailmassa.