Työn perustulo?

Ville Kopra, enti­nen Kale­vi Sor­sa ‑säätiön toimin­nan­jo­hta­ja ja Jut­ta Urpi­laisen talous­poli­it­ti­nen eri­ty­isavus­ta­ja on joulupäivän blo­gis­saan esit­tänyt harkit­tavak­si työn perus­tu­loa tuo­maan kan­nus­tavia pelisään­töjä pätkä­työn­markki­noille. Hän toteaa, että vihrei­den esit­tämä perus­tu­lo loisi kyl­lä parem­mat kan­nus­timet tehdä mata­latuot­toista työtä työt­tömyy­den sijas­ta, mut­ta sosi­aalidemokraatit ovat vas­tus­ta­neet sitä, kos­ka se loisi samal­la tien jäädä työ­markki­noiden tyystin ulkop­uolelle. Kom­pro­missi­na hän esit­tää työn perus­tu­loa niille, jot­ka ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Tähän hän esit­tää esimerkik­si kuu­den kuukau­den rek­isteröin­tiä, jona aikana ansio­tu­lo­jen han­kkimista tuet­taisi­in perus­tu­lol­la. Omia ansio­tu­lo­ja pitäisi sinä aikana han­kkia joidenkin tuhan­sien euro­jen edestä.

Tätä keskustelua kan­nat­taa jatkaa.

Olen itsekin esit­tänyt mon­een otteeseen, että jos pelko tahal­lis­es­ta pum­mil­la elämis­es­tä on ongel­ma, perus­tu­lo voidaan toteut­taa ilman, että se edis­tää pum­mil­la elämistä. Vasem­mal­ta esitet­ty täysin tolku­ton aja­tus 750 – 1000 euron vastik­keet­tomas­ta ja ehdot­tomas­ta perus­tu­losta ei var­maankaan ole sosi­aalidemokraat­tien ennakkolu­u­lo­ja ainakaan hälventänyt.

On monia vai­h­toe­hto­ja toteut­taa perus­tu­lon hyviä puo­lia ilman pelkoa, että houkut­telemme 20-vuo­tista koulupu­dokas­ta syr­jäy­tymisen tielle  ainakaan enem­pää kuin houkut­telemme nyt.

Työt­tömän veroko­rt­ti.  Tämä ei poista lop­ulliseen net­to­tu­loon liit­tyviä kan­nustin­loukku­ja, mut­ta ainakin lieven­tää byrokra­tialoukkua. Työt­tömyysko­r­vaus­ta saa­va, niin työ­markki­natukea kuin ansiosi­don­nais­takin, saisi pätkä­työtä vas­taan ottaes­saankin työt­tömyysko­r­vauk­sen täysimääräisenä, mut­ta se ennakon­pidä­tyk­sen yhtey­dessä 50 pros­ent­tia palka­s­ta pidätet­täisi­in palau­tuk­sek­si työt­tömyyskas­sal­la ta Kelalle. Tämä oli vähäl­lä men­nä läpi SATA-komite­as­sa, kunnes joku kek­si, että se muis­tut­taa liikaa perus­tu­loa. Joku toinen kek­si, että kokon­aispidä­tyk­ses­tä tulee niin suuri, että se vie työha­lut; ikään kuin työt­tömät eivät tietäisi mitään yhteensovituksesta.

Syype­r­usteinen perus­tu­lo. Toteutetaan perus­tu­lo sel­l­aise­na kuin sitä on ehdotet­tu, mut­ta liitetään siihen ehto työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemis­es­ta, sairaud­es­ta, äitiy­destä tai muus­ta sel­l­ais­es­ta. Työtön­tä voisi kyykyt­tää kuten nytkin, mut­ta työl­listymi­nen oma-aloit­teis­es­ti olisi selvästi kan­nat­tavam­paa. Olen esit­tänyt tätä kom­pro­missi­na mon­een otteeseen ja saanut molem­pi­en osa­puolten vihat pääl­leni. Tuon ehdon valvon­ta tuot­taa hallinnol­lista työtä, mut­ta ei niin paljon kuin sitä tuote­taan nyt. Erään­lainen pieni palka­nsaa­jan (ja tämän puoli­son!) perus­tu­lo  on toteutet­tu osana vero­jär­jestelmää Hol­lan­nis­sa jo vuon­na 2001.

Vapaae­htoinen perus­tu­lo. Henkilö, joka uskoo mah­dol­lisuuk­si­in­sa men­estyä edes aut­tavasti työ­markki­noil­la, voisi luop­ua perus­tur­vas­ta ja siir­tyä vähän pienem­mälle perus­tu­lolle, joka toisaal­ta ei leikkau­tu­isi ansio­tu­lo­jen mukana. Ymmärsin, että Kopra esit­ti tätä.  Tähän liit­tyy väärän valin­nan ris­ki molem­pi­in suun­ti­in, mut­ta pienel­lä sään­tö­jen nikkaroin­nil­la sen voi kohtu­ullis­taa. Tätä on kokeil­tu opiske­li­joil­la (opin­to­tu­ki on tulot­toma­lle työt­tömyysko­r­vaus­ta pienem­pi, mut­ta keikkatöi­den kanssa sitä edullisem­pi) ja hyvin toimii. Tähän ei tarvitse liit­tää mitään ehto­ja, kos­ka tätä vai­h­toe­htoa ei kan­na­ta ottaa vas­taan, ellei aio han­kkia ansio­tu­lo­ja. Sitäkään ei kan­na­ta pelätä, että toimen­piteistä kieltäy­tyvät val­it­si­si­vat tämän kovin niukan vai­h­toe­hdon. Fat­tas­ta saa joka tapauk­ses­sa toimeen­tu­lo­tuke­na saman, vaik­ka naulaisi oveen julis­tuk­sen, että kieltäy­tyy kaikesta. Näin on perus­tus­laki­valiokun­ta säätänyt.

Vapaae­htoinen perus­tu­lo, vaik­ka se asetet­taisi­in työ­markki­natukea pienem­mäk­si, johtaisi mata­la­palk­ka-aloil­la nyky­istä korkeampi­in net­toan­sioi­hin. Se ehkä mak­saa vähän (jos ei usko dynaamiseen vaiku­tuk­si­in), mut­ta olisi ehdot­toman oikeudenmukaista.

Mut­ta jatke­taan keskustelua. Tarkem­pi keskustelu edel­lyt­tää numeerisia para­me­tre­ja ja mah­dol­lisu­ut­ta mikrosimulointiin.