Meritokratia ja luokkayhteiskunta (3) Miten lahjakkuus periytyy?

Kysymys lah­jakku­u­den periy­tymis­es­tä on ide­ol­o­gis­es­ti kuuma aihe. Vii­sain­ta olisi vai­eta asi­as­ta, mut­ta min­un maail­manku­vaani ei kuu­lu joidenkin tosi­a­sioiden uno­ht­a­mi­nen. Min­un pyrkimyk­seni tasa-arvoiseen yhteiskun­taan ei edel­lytä älyl­listä valehtelua.

Puhutaan nyt vaik­ka sit­ten siitä älykkyy­destä, vaik­ka lah­jakku­u­den tyyppe­jä on paljon ja on myös periy­tyviä huono­ja omi­naisuuk­sia, kuten räy­häävä viinapää.

On osoitet­tu täysin luotet­tavasti, että älykkyys periy­tyy osit­tain geneet­tis­es­ti. Yhtä luotet­tavasti on osoitet­tu, että tuo geneet­ti­nen periy­tyvyys on mon­imutkaista, vähän samaan tapaan kuin pitu­u­den periytyminen.

Yhtä luotet­tavasti on osoitet­tu, että älykkyys on myös opit­tua ja ympäristön tuo­to­s­ta ja ennen kaikkea, että oman älyl­lisen poten­ti­aalin hyväk­sikäyt­tö on kiin­ni moti­vaa­tioista ja siten kasvuym­päristöstä. Se, ettei kyse ole vain geeneistä, näkyy ns. Fyn­nin efek­tistä. Suo­ma­lais­ten älykkyys on nous­sut lyhyessä ajas­sa yhden stan­dard­ipoikkea­man ver­ran. Geneet­ti­nen kehi­tys ei voi olla noin nopea­ta. Kaupungis­tu­mi­nen ja taloudelli­nen kasvu sekä kog­ni­ti­ivis­ten haastei­den lisään­tymi­nen lisäävät älykkyyt­tä.  Aiv­ot kehit­tyvät kun niitä käytetään. Aiv­o­työsken­te­ly vaikut­taa jopa aivo­jen havait­tavaan rak­en­teeseen. Toki ravin­nol­la ja tur­val­lisil­la syn­ny­tyk­sil­lä on vaiku­tus­ta asiaan.

On oikeas­t­aan turha keskustel­la siitä, mis­sä määrin lah­jakku­us periy­tyy sosi­aalis­es­ti ja mis­sä määrin geneet­tis­es­ti, kos­ka lop­putu­lok­sen kannal­ta se on yksi ja sama.

Kukaan ei siir­rä omia kro­mo­some­jaan jälkeläisilleen muut­tumat­tom­i­na. Mutaa­tioi­ta tapah­tui jatku­vasti. Kos­ka mutaa­tiot ovat sat­un­naisia, ne use­am­min heiken­tävät kuin paran­ta­vat lop­putu­losta. Ellei mitään val­in­taa olisi, ihmiskun­ta heikkenisi geneet­tis­es­ti. Merk­it­seekö hyv­in­voin­ti­val­tio siis lajin heikkenemistä?

Karsin­ta alkaa jo kohdus­sa tai jopa ennen hedelmöi­tys­tä. Moni mutaa­tio on letaali. Raskaus menee kesken. Sit­ten tule­vat naiset ja par­in­val­in­ta, sekä pysyvä par­in­val­in­ta että het­kelli­nen. Men­estyvil­lä miehillä on enem­män jälkeläisiä. Eikä vain oman vai­mon kanssa. Timo Soinikin valit­taa, ettei perusjunt­ti pääse lisääntymään.

Ei se itse asi­as­sa ihan sama ole, periy­tyykö lah­jakku­us sosi­aalis­es­ti vai geneet­tis­es­ti, sil­lä poli­ti­ikka­su­osi­tuk­si­in se vaikut­taa. Jos ole­tamme – kuten minä ole­tan – että kasvuym­päristö vaikut­taa lapsen älyl­liseen kehi­tyk­seen ja kaik­keen muuhunkin, on hyvin tärkeätä, ettei meille syn­ny toiv­ot­to­mia slum­me­ja, jos­sa lapsen kasvuym­päristössä on vain huono-osaisia. Lapsen kas­vat­tamiseen tarvi­taan koko kylä. Vaik­ka omis­sa van­hem­mis­sa olisi vähän toivom­isen varaa, paljon on pelastet­tavis­sa, jos muu sosi­aa­li­nen ympäristö tar­joaa posi­ti­ivisia malleja.