Suomalaisesta luokkayhteiskunnasta

Vas­tauk­seni HS-Raadin kysymyk­seen vaikut­taako van­hempi­en yhteiskun­talu­ok­ka Suomes­sa merkit­tävästi siihen, miten ihmi­nen men­estyy elämässään?

Vaikut­taa, on aina vaikut­tanut, mut­ta vaikut­taa nyt enem­män kuin aiemp­ina vuosikymmeninä.

Suomes­sa sää­tykier­to on hidas­tunut, mis­tä ker­too esimerkik­si se, että van­hempi­en koulu­tus­ta­so ennus­taa aiem­paa parem­min las­ten koulu­tus­ta­soa. Tosin tässäkin on mit­taamisongelmia. Kun aka­teemisia oli vähän ja koulu­tus laa­jeni nopeasti, aka­teemiselle uralle oli pakko tul­la paljon sel­l­aisia, joiden van­hem­mil­la ei ollut aka­teemista koulutusta.

Huo­mat­takoon, että Suomes­sa sää­tykier­to on kuitenkin huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin Yhdys­val­lois­sa, jos­sa piti olla mah­dol­lista koho­ta juok­supo­jas­ta pääjohtajaksi.

Huolestut­tavaa on, että huono-osaisu­us periy­tyy aiem­paa selvem­min. Tulo­ero­ja enem­män erot ovat kas­va­neet muil­la mittareil­la. Esimerkik­si ter­vey­serot ovat kas­va­neet, työt­tömyy­den ris­ki keskit­tyy kuten myös yleinen elämän näköalattomuus.

Pes­simistis­es­ti voidaan kysyä, voisiko muuten käy­däkään. Michael Young kuvasi jo vuon­na 1958 kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu, miten mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa luokkaerot ensin vähenevät ja sit­ten kas­va­vat ja muut­tuvat totaal­isik­si, kaikkia elämä­nalo­ja koske­viksi. Näin se menee:

Alku­ti­lanteessa on perin­nölli­nen sää­ty-yhteiskun­ta, jos­sa kukin kuu­luu siihen sää­tyyn, mihin on syn­tynyt. Kun sää­tyra­jat  pois­tu­vat, alem­mista yhteiskun­talu­ok­ista kohoaa lah­jakkai­ta ihmisiä ylem­pi­in yhteiskun­talu­okki­in ja päin­vas­toin ylem­mistä putoaa mus­tia lam­pai­ta alem­pi­in luokki­in. Kun tätä kier­toa on riit­tävän mon­ta kier­rosta käy­ty, ylem­mät luokat ovat poim­i­neet lah­jakku­udet alem­mista. Lop­putu­lok­se­na ter­veet, kau­ni­it ja lah­jakkaat kuu­lu­vat ylem­pi­in yhteiskun­talu­okki­in ja alem­pi­in taas on kasautunut vähän kaikkea ikävää: päi­hdeon­gelmia, ter­veysongelmia, mie­len­ter­vey­den ongelmia, oppimis­vaikeuk­sia ja niin edelleen. Huonot ja hyvät omi­naisu­udet periy­tyvät, osin geneet­tis­es­ti ja huo­mat­taval­ta osaltaan sosi­aalis­es­ti. Näin saadaan aikaan paljon alku­peräistä lohdut­tomampi luokkay­hteiskun­ta, jos­sa alem­mil­ta yhteiskun­talu­ok­il­ta puut­tuvat kyvykkäät johta­jat, jot­ka voisi­vat heitä puolustaa.