Puhe välikysymyskeskustelussa

Oheinen puhe on eduskun­nan välikysymyskeskustelus­ta. Kos­ka pidin sen ilman pape­ria, olen hie­man stil­isoin­ut pöytäkir­jas­ta kopi­oitua puhetta.Tämä on myös vähän pidem­pi kuin salis­sa pidet­ty, kos­ka viiden min­uutin aikara­joituk­sen vuok­si jouduin jät­tämään joitakin asioista pois.

Arvoisa puhemies!

Koen tilanteen hyvin sekavak­si ja vaikeak­si, kos­ka rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt talousop­pi­neet. Ymmärtääk­seni mon­et huip­puasiantun­ti­jat ovat myös ymmäl­lään siitä, mitä pitäisi tehdä. On tietysti hienoa, että tästä eduskun­nas­ta löy­tyy niin var­mo­ja mielipiteitä.

Yhteis­val­u­u­tan piti muo­dos­tua mekanis­mik­si, jol­la vahvo­jen EU-maid­en yli­jäämät siir­tyvät lain­oina heikom­pi­in mai­hin tuot­taen siel­lä taloudel­lista kasvua. Ne kyl­lä siir­tyivät, mut­ta seu­rauk­se­na oli kasvun sijas­ta asun­toku­pla ja syömävelkaa. Näistä tuo asun­toku­pla oli vaar­al­lisem­pi. Huo­mat­takoon, että yksi­tyis­sek­torin velka­an­tu­mi­nen tuli ensin ja vas­ta kun yksi­tyis­sek­torin kyky mak­saa vero­ja katosi velka­an­tu­misen seu­rauk­se­na, tuli julkisen talouden velkaantuminen.

Päämin­is­ter­iä halu­an onnitel­la siitä, että vakaus­ra­has­to ei voi alkaa suo­raan pääomit­taa pankke­ja eikä varsinkaan mil­lään määräen­em­mistöpäätök­sel­lä, kos­ka tämä ehdo­tus sisäl­si riskin siitä, että Sak­sa ja Ran­s­ka aiko­vat mak­sat­taa omien pankkien­sa tukemisen muil­la mail­la, mikä olisi selvästi väärin. Mut­ta muuten olen hämil­läni tästä keskustelus­ta ja ihmette­len mon­en kannanottoja.

 

Perus­suo­ma­lais­ten kan­nan­ot­to­ja en ihmettele, kos­ka he puhu­vat juuri niin kuin hei­dän kan­nat­taa puhua.

 

Demareis­sa ihmette­len kolmea asiaa.

Ihmette­len jyrkkyyt­tä tämän yksimielisyys­vaa­timuk­sen kanssa. Ymmärtäisin, että yksimielisyys tarvi­taan vas­tuit­ten kas­vat­tamises­sa. Mut­ta se, että kaik­ki päätök­sen­teko pan­naan yksimielisyy­den varaan, merk­it­see päätök­sen­teon hal­vaan­tu­mista, jol­loin neu­vot­te­lut siir­tyvät viral­li­sista pöy­dis­tä Sak­san ja Ran­skan välisik­si. Me ajat­telemme yksimielisyy­del­lä vain omaa veto-oikeut­ta, mut­ta veto-oikeus tulee kaikille. Voimme hyvinkin olla joskus enem­mistössä, jon­ka jokin muu maa kaataa vetol­laan. Suo­mi on tähän asti ollut purka­mas­sa näitä yksimielisen päätök­sen­teon vaa­timuk­sia. Välil­lä tulee ikävä Paa­vo Lip­pos­ta! Todet­takoon, että Suomen eroami­nen eurosta vaatisi perus­sopimuk­sen muu­tok­sen ja siinäkin on tämä kai­vat­tu yksimielisyys. Myös Mal­ta voi estää sen.

Ymmär­rän kyl­lä sen, että siitä holtit­tomas­ta riskino­to­s­ta, jota pankit har­joit­ti­vat aikaisem­min, pitää ne pan­na mak­samaan, mut­ta en ymmär­rä tätä demare­it­ten halua alle­vi­iva­ta kaikille sijoit­ta­jille, että mikä tahansa maa voi joutua suori­tusti­laan, kos­ka sehän merk­it­see, että kaikkien mait­ten korot nou­se­vat. Suomen val­tion korot nou­se­vat, mut­ta myös Suomen kun­tien korot nou­se­vat. Tämä vaa­timus mak­saa meille sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa.

Samal­la ihmette­len, että kun muuten ollaan niin tiukko­ja, niin täysin kri­ti­ikit­tä hyväksytään 0,5 pros­entin ali­jäämära­joite. Moni talousop­pin­ut on ihme­tel­lyt, kan­nat­taako kädet sitoa noin? Kan­nat­taa vas­tus­taa ylivelka­an­tu­mista, mut­ta se, että myös vah­vas­sa talousase­mas­sa olevil­ta mail­ta sido­taan kädet, merk­it­see esimerkik­si sitä, että Sak­saa, jon­ka nyt pitäisi elvyt­tää euro­mai­ta, suo­ras­taan kiel­letään elvyt­tämästä euroaluet­ta. Se on tyh­mää täm­möi­nen käsien sit­o­mi­nen. (Mau­ri Pekkari­nen: Eri­no­mainen analyysi!)

 

Sit­ten ihmette­len keskusta­laisia siinä, että hekin halu­a­vat olla keikut­ta­mas­sa tätä Suomen EU-venet­tä. Melkoinen muu­tos maan poli­ti­ikas­sa ja ehkä keskus­tan ajamia taho­ja ajatellen suo­ras­taan vaarallinen.

Ihmette­len tätä Sak­san talouskurin ihailua. Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämä on syynä mon­en euro­maan ali­jäämään. On kansan­taloudelli­nen fak­ta, ettei voi olla vai­h­to­taseen ali­jäämiä ilman yli­jäämiä eikä voi olla yli­jäämiä ilman ali­jäämiä. Mekanis­mi toimii siten, että Sak­san yli­jäämät ovat nos­ta­neet euron ulkoista arvoa. Tästä kär­sii myös mei­dän vien­timme. Minus­ta olisi parem­pi, kun Sak­san yli­jäämät oli­si­vat pienem­piä. Meil­lä euron arvo olisi mata­lampi, ja Euroopan sisäiset vai­h­to­tase-erot oli­si­vat pienem­piä. (Mau­ri Pekkari­nen: Tästä on puhut­tu vaik­ka kuin­ka kauan!)

Ihmette­len myös tätä säästölin­jan ihailua ja sitä, että nyt nopeasti kova talouskuri kaikkialle. Bri­tan­nia on säästänyt nyt oikein toden teol­la ja täysin turhaan. Ali­jäämät eivät ole pienen­tyneet, mut­ta työt­tömyys on kas­vanut. Key­neskään ei ihan kaikessa ole väärässä.

En kan­na­ta siir­tymistä omaan markkaan, mut­ta sekin voi olla edessä. (Mau­ri Pekkari­nen: Juuri näin!) Pelot­telu sil­lä, että oma mark­ka johtaisi 18 pros­entin korkoi­hin, ei pidä paikkaansa, kos­ka ei kukaan enää ole niin hölmö, että sitoisi pienen val­u­u­tan kiin­teästi mihinkään kurssi­in. Korkeil­la koroil­la ei kan­na­ta pelotel­la, mut­ta kyl­lä sen markan arvon vai­htelul­la kan­nat­taa pelotel­la. Heilu­va kurssi luo epä­var­muut­ta ja tuot­taa kaikkia muitakin hankaluuksia.

Ihmette­len sak­salaisia ja kaikkia muitakin, jot­ka halu­a­vat pitää tiukasti kiin­ni siitä, ettei keskus­pank­ki voi taa­ta val­tioit­ten lain­o­ja tai rahoit­taa niitä. Mitkään muut maat eivät sido kengän­nauho­jaan yhteen täl­lä taval­la. Se ei ole johtanut hyper­in­flaa­tioon USA:ssa, Bri­tan­ni­as­sa eikä Japanis­sa, ja ajatelkaa, miten olisi käynyt Japanille, jos se olisi sitonut käten­sä samal­la taval­la ja sit­ten tulee tsuna­mi, joka tuot­taa hirvit­tävät menot ja johtaisi kysymyk­seen, pystyykö Japani selviämään velois­taan. Japanil­la olisi korot 20 pros­en­tis­sa nyt ilman sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että keskus­pank­ki viime kädessä takaa maan lainat.

Niin­pä maat, joil­la on oma keskus­pank­ki ja joiden val­tiot eivät sen vuok­si voi joutua suori­tusti­laan, saa­vat lainaa paljon alem­mal­la korol­la kuin ne, jot­ka ovat tämän mah­dol­lisu­u­den itse itseltään kieltäneet. Ruot­si saa nyt lainaa pros­ent­tiyk­sikön alem­mal­la korol­la kuin Suomi.

Vaik­ka en kovin mon­es­ta asi­as­ta ole var­ma, niin siitä olen kyl­lä var­ma, että EU-alue on täl­lä het­kel­lä sel­l­aises­sa tilas­sa, että keskus­pankki­ra­hoi­tus on aivan perustel­tua ja legitiimiä.