Voisiko perustulo korvata palkkasopimukset?

Kap­i­tal­is­min alkuaikoina ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja lakko-oikeus oli­vat vält­tämät­tömiä, kos­ka muu­toin kansan­talouden kakus­ta aivan liian suuri osa olisi men­nyt pääo­mat­u­loi­hin ja pro­le­tari­aat­ti olisi jäänyt sin­nit­telemään eksistenssiminimille.
Peri­aat­teessa palkko­jen sääte­ly yleis­si­tovin sopimuksin lisää työt­tömyyt­tä, mut­ta tämä on kat­sot­tu hyväksyt­täväk­si hin­naksi siitä yhteiskun­nal­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja tasais­es­ta tulon­jaos­ta, jon­ka se tuot­taa. Vai tuottaako?

Tässä ainakin välil­lä oli vaikea sanoa, nos­ti­vatko vai lask­i­vatko tulosopimuk­set palkko­jen osu­ut­ta BKT:sta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa palkat oli­si­vat määräy­tyneet kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan markki­noil­la. Säädelti­inkö palkko­ja siis alas- vai ylöspäin? Se aika on kuitenkin men­nyt ohi. 

Se on selvä, että lakko-oikeus on vaikut­tanut palkka­jakau­maan siten, että pääo­maval­tai­sis­sa mut­ta lakoille haavoit­tuvis­sa yri­tyk­sis­sä palkko­ja on pystyt­ty nos­ta­maan korkeam­malle kuin muual­la. Onko tämä lisän­nyt vain vähen­tänyt yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, onkin sit­ten toinen kysymys. Kir­jas­ton­hoita­jien lakkoa ei kukaan huo­maisi pitkään aikaan, ja sik­si heil­lä on surkeat palkat. Onko lakkoaseen epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut voima lisän­nyt palka­nsaa­jien välistä eriarvoisuutta? 

Tehdään­pä epä­sopi­va kysymys. Voisiko perus­tu­lo kor­va­ta työehtosopimukset?

Olete­taan, että palkko­jen määräy­tymi­nen vapaasti markki­noil­la lisäisi tulo­ero­ja yhteiskun­nas­sa. Vas­taavasti perus­tu­lon korot­ta­mi­nen vähen­täisi tulo­ero­ja. Olisiko vapaasti määräy­tyvien palkko­jen maail­mas­sa mah­dol­lista päästä samaan tulo­jakau­maan perus­tu­lon avul­la kuin työe­htosopimusten maail­mas­sa ilman perus­tu­loa? Samal­la tulo­jakau­mal­la tarkoi­tan siis tulo­jakau­maa yleis­es­ti, esimerkik­si Gini-ker­toimel­la mitat­tuna. Alako­htais­es­ti tulisi muu­tok­sia. Kir­jas­ton­hoita­jat voit­taisi­vat ja paper­i­työläiset sekä liiken­ne­len­täjät häviäisivät. 

Jos työ­markki­nat toimi­si­vat, tulon­jaon tasaami­nen perus­tu­lol­la ja palkko­jen määräy­tymi­nen markki­noil­la johtaisi parem­paan työl­lisyy­teen ja sitä kaut­ta korkeam­paan tulota­soon. Työ­markki­nat toimi­si­vat parem­min, joten työt­tömyysa­loil­ta siir­ryt­täisi­in herkem­min työvoima­pu­lan aloille. Nythän vain työt­tömik­si joutuneil­la on intres­si vai­h­taa alaa. He taas eivät ehkä ole otol­lis­in­ta työvoimaa sille uudelle alalle.

Etelä-Suomen suuris­sa kaupungeis­sa tämä voisi toimia, mut­ta ei haja-asu­tusalueil­la, joil­la yksi työ­nan­ta­ja olisi liian voimakkaas­sa ase­mas­sa. Ei se oikein toimisi myöskään työ­markki­noil­la, jot­ka koulu­tus on pirstaloin­ut pieniksi työ­markki­noik­si. Tulisi yhteiskun­nalle aivan liian kalli­ik­si, että se jou­tu­isi kom­pen­soimaan sika­maisen matalia palkko­ja voimakkail­la tulon­si­ir­roil­la. Enem­mistön osalta tämä toimisi, mut­ta vähem­mistön osa olisi kohtu­ut­toman kur­ja. Pait­si tietysti jos perus­tu­lo olisi niin korkea, että olisi aidosti mah­dol­lista kieltäy­tyä huonoista työehdoista. 

Silti olen sitä mieltä, että vero­tus ja tulon­si­ir­rot joutu­vat otta­maan tulon­jaon tasaisu­ud­es­ta suurem­man vas­tu­un, kos­ka palkko­jen sään­te­ly työe­htosopimuksin ja lakko-oikeu­den avul­la tulee menet­tämään merkitystään.