Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero

Miten perus­tu­lon kaltaiset ratkaisut voisi­vat aut­taa Euroopan sosi­aalipoli­ti­ikan uudistamisessa.
Aloite­taan tuloveros­ta. Suh­teelli­nen vero
T = tY,
missä
T = vero
t = veroprosentti
Y = verotet­ta­vat tulot 

olisi hyvin epäedulli­nen pien­i­t­u­loisille. Sen sijaan lin­eaari­nen veroasteikko,
T = t(Y – Yo),
missä
Yo on verotet­ta­van tulon alkaraja, 

olisi pieni­palkkaisille huo­mat­tavasti nyky­istä edullisem­pi. Edulli­nen se olisi ainakin paper­il­la suuri­palkkaisille, mut­ta ei suu­rit­u­loisille, kos­ka nämä eivät yleen­sä ota tulo­jaan palkkana. Lin­eaari­nen vero, jos­sa vero per­itään vain verotet­ta­van tulon alara­jan ylit­tävältä osalta, on myös pro­gres­si­ivi­nen vero. Itse asi­as­sa kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa sitä käytetään paljon demon­stroimaan pro­gres­si­ivisen tuloveron ideaa.

Siir­tymis­es­tä moni­por­tais­es­ta pro­gres­si­ivis­es­ta veros­ta lin­eaariseen pro­gres­si­iviseen veroon olisi huo­mat­ta­van paljon tehokku­ushyö­tyjä. Pelkästään sil­lä saadaan huo­mat­ta­va osa niistä tehokku­ushyödy­istä, joi­ta perus­tu­lol­la tavoitel­laan. Kuu­luin joitakin vuosia pie­neen, mut­ta sitäkin yllät­täväm­pään porukkaan, joka oli pro­fes­sori Kari S. Tikan johdol­la päät­tänyt paneu­tua lin­eaarisen veroast­eikon vaiku­tuk­si­in. Työmme päät­tyi traagis­es­ti toukoku­us­sa 2006 Kari S. Tikan väki­val­taiseen kuolemaan. 

Kuvas­sa näkyy, että lin­eaarisen veroast­eikon voit­ta­jia ovat pieni­palkkaiset ja suuri­palkkaiset ja häviäjiä keski­t­u­loiset. Keski­t­u­lois­t­en tap­pio on muu­tamia kymppe­jä vuodessa. Oheinen kuva liioit­telee asiaa.

Lin­eaariseen veroast­eikkoon siir­tymi­nen paran­taisi työl­lisyyt­tä aivan olen­nais­es­ti, kos­ka pieni­palkkainenkin työ kan­nat­taisi. Rak­en­teel­lis­es­ta työt­tömyy­destä huo­mat­ta­va osa on sel­l­aista, että työt­tömyy­den vai­h­toe­htona on vain mata­la­palkkainen työ. Nyt sitäkään vai­h­toe­htoa ei ole, kos­ka ei löy­dy palkkata­soa, jota toisen kan­nat­taa mak­saa ja toisen ottaa vas­taan ja luop­ua sosi­aal­i­sista tulon­si­ir­roista. Poli­it­tis­es­ti han­kala on suuri­palkkaisten veroale, vaik­ka kuten Juhana Var­ti­ainen (sd) täl­lä blogilla joskus huo­maut­ti, veroast­eikon ylin por­ras ei ilmeis­es­ti tuo­ta val­ti­olle lainkaan tulo­ja (tai ei ainakaan merkit­tävästi) ver­rat­tuna siihen, että ylin mar­gin­aaliv­ero alen­net­taisi­in toisek­si ylim­män tasolle.

Lin­eaaris­es­ta veroast­eikos­ta pääsee kätevästi negati­iviseen tuloveroon ja/tai perus­tu­loon jatka­mal­la veroast­eikkoa nol­lan ala­puolelle. Perus­tu­loide­olo­gian mukaan tämän tuen saa ehdoit­ta. Juuri sik­si asia on mon­elle niin vaikea: vapaae­htoisia lor­vail­i­joi­ta on syytä päästä kon­trol­loimaan. Kuten nim­imerk­ki Az kir­joit­ti toimeen­tu­lo­tukea saa nytkin, vaik­ka kieltäy­tyy ihan kaikesta. 

Hakat­tuani tämän asian kanssa 30 vuot­ta päätäni seinään, totean, että poli­it­tis­es­ti ain­oa real­isti­nen tapa ede­tä kohti perus­tu­loa on negati­ivi­nen tulovero, jos­sa tuo negati­ivisen veron osu­us on ehdolli­nen samaan tapaan kuin työ­markki­natu­ki. Jos tulot­to­muu­teen ei ole mitään ter­vey­del­listä ja muu­ta syytä, on olta­va työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. En usko, että tämä ehto tosi­asi­as­sa on tarpeen, kos­ka ihmisiä ei tosi­asi­as­sa saa pakote­tuk­si töi­hin. Kun työn­teko muut­tuisi kan­nat­tavak­si, paljon use­ampi työl­listy­isi kuin nykyisel­lä pakot­tamisel­la. Mut­ta sovi­taan nyt sit­ten, että negati­ivisen veron edel­ly­tyk­senä on olem­i­nen työ­markki­noiden käytettävissä.

Nyt efek­ti­ivi­nen veroast­eikko (verot + tulon­si­ir­to­jen leikkauk­set) näyt­tää perus­tur­van varas­sa ole­val­ta alla ole­van kuvan näköiseltä (sini­nen vii­va). Tähän tilanteeseen ver­rat­tuna negati­ivi­nen tulovero (punainen vii­va) on huo­mat­ta­va paran­nus, vaik­ka se ehdol­lis­tet­taisi­in työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemiseen.

Seu­raavas­sa postauk­sas­sa yritän hah­mot­taa, mitä vaiku­tuk­sia negati­ivisel­la tuloverol­la olisi.