Noin vuosi sitten aloin kuulla yhä useammin verokonsulteista, jotka neuvovat suomalaisia perheyrityksiä välttämään veroa kansainvälisten yritysjärjestelyjen keinoin. Holding-yhtiö Viroon (yrityksen tuloksesta ei makseta veroa, ellei sitä jaeta ulos), osingot naamioidaan lainanlyhennyksiksi, jokin toinen yritys Hollantiin ja sitten vielä jokin Ruotsin yritysverotuksen porsaanreikä käyttöön. En osaa asiaa kunnolla, koska ei näitä tietoja ilmaiseksi anneta.
En tiedä, kuinka moni on näihin houkutukseen tarttunut, mutta vähän huolestuttaa on tieto, että suomalaiset omistavat Virossa 16 000 yritystä. Moni on tarjouksen kuitenkin hylännyt, koska pitää tällaista veronkiertoa eettisesti vääränä.
Hallitusneuvottelujen jälkeen taas on kuulunut, että tämä oli viimeinen pisara. ”Minä en maksa Suomeen veroa enää euroakaan. ” ”Nyt tuli verokonsulteille asiakkaita.” Kovin paljon ei yrittäjien vero hallitusohjelman mukaan nouse. Pikemminkin kyse on henkisestä tekosyystä.
Olen yrittänyt kysellä valtion veroasiantuntijoilta asiasta. Hetemäen verotyöryhmässä ei ilmeisesti paneuduttu lainkaan kansainvälisen verosuunnittelun koukeroihin. Kun VM:n virkamiehiltä kysyy, paljonko veropohja vuotaa ulkomaille, vastaus on, ettei asiaa seurata.
En sinänsä suosittele kenellekään noiden verokonsulttien palveluiden käyttämistä, paitsi VM:n virkamiesten tulisi tuo tieto ostaa itselleen. Ja totta kai veropohjan katoamista pitää seurata. Miljardista on kyse jo siinä, että Nokia näyttää tulouttavan voittonsa johonkin toiseen maahan; niin dramaattisesti olivat yhtiön Suomeen maksamat verot pudonneet vuonna 2009.
Yritysverotus tulisi harmonisoida EU:n tasolla. Vaikka sitä ei harmonisoitaisi tason osalta, se pitäisi harmonisoida muodon osalta.
