Poljin viikonloppuna Pirkkalaan ja takaisin. Menomatkalla tunnit olivat vähissä, joten ajoin suoraan vanhaa kolmostietä, jonka numero nyt on 130. Reittinä vähän tylsä, mutta nopea, koska päätiet on rakennettu suoriksi, eikä niissä ole ylimääräisiä mäkiä. Oikeastaan tie 130 on Euroopan levein pyörätie, koska melkein koko liikenne on siirtynyt moottoritielle.
Takaisin tulin Hämeenlinnasta ikäloppua Hämeenlinnantietä, tietä 290, joka menee Turengin kautta Hausjärven kirkolle ja sieltä Jokelan kautta Tuusulaan. Reitti oli 20 kilometriä pidempi ja kesti kaksi tuntia kauemmin.
Vähän urputusta tieviranomaisille. Hämeenlinnan jälkeen (pohjoispuolella siis) joku oli keksinyt lisätä liikenneturvallisuutta karhentamalla asfaltin pientareilta. Rattiin nukahtanut havahtuu renkaista tulevaan mökään. Ihan jees, paitsi, että missä fillarilla pitäisi ajaa? Fillarin on käytettävä piennarta jos ja vain jos se on kulkukelpoinen.