Portugali (3): Pitäisikö Portugalin ja Kreikan erota Eurosta

Ei niiden ainakaan olisi pitänyt koskaan siihen liit­tyä. Kun euroa muo­dostet­ti­in, varoitet­ti­in epäop­ti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta. Tähän voiti­in vas­ta­ta, että ei Yhdys­val­latkaan niin homogeeni­nen alue ole puhu­mat­takaan siitä, että Espoo ja Kain­uu kuu­lu­vat samaan val­u­ut­ta-alueeseen. (Kat­so kel­lu­va kor­pi­taa­leri vuodelta 2000) Men­nyt kehi­tys on osoit­tanut, että euro raken­net­ti­in liian laa­jalle poh­jalle. Ei ain­oas­taan opti­maa­li­nen val­u­u­tan arvo vai­htele alueit­tain, myös opti­maa­li­nen inflaa­tio vaihtelee.

En tiedä, mil­lainen uud­is­tus Euron purkami­nen olisi teknis­es­ti – olisiko se edes mah­dolli­nen – mut­ta suuri juridi­nen ongel­ma syn­ty­isi siitä, mis­sä val­u­u­tas­sa nykyiset velat ovat. Kun ulkop­uoliset ovat anta­neet lainat euroina, he eivät halua sitä takaisin vah­vasti devalvoituneina escu­d­oina. Kun liss­aboni­lainen van­hus on ostanut super­mar­ketista ruokaa tili­in, hän var­maankin on oikeutet­tu mak­samaan sen escu­d­oina. Jos­sakin tässä välis­sä on epämääräi­nen raja, jos­ta käytäisi­in oikeut­ta pitkään – ellei asi­aa ratkaistaisi mahtipäätök­sel­lä, mikä siis tarkoit­taisi erään­laista velka­sa­neer­aus­ta, kos­ka Por­tu­galin velko­jat eivät saisi takaisin kuin osan saatavistaan.

Jos velat säi­lyvät euromääräis­inä, escud­on raju devalvoitu­mi­nen nos­taisi velat tasolle, joka olisi täysin por­tu­galilais­ten kannal­ta mahdotonta.