Ensisijaista perusturvaa korotettava

SATA-komite­as­sa sovit­ti­in kom­pro­missi­na käytän­nöstä, jon­ka mukaan perus­tur­van riit­tävyy­destä tehdään selvi­tys neljän vuo­den välein päätök­sen­teon poh­jak­si. Neu­vot­teluis­sa toises­sa vaakakupis­sa oli vaa­timus sitoa perus­tur­va vähän parem­paan indeksiin.

Nyt ensim­mäi­nen selvi­tys on valmis­tunut. Yllä­tys ei ollut, että selvi­tyk­sessä tode­taan perus­tur­van taso peräti niukak­si niin, ettei se riitä alku­unkaan vält­tämät­tömik­si koet­tui­hin menoi­hin. Uusi tieto oli, että perus­tur­van ostovoima on alen­tunut kun mit­tarik­si ote­taan käytet­tävis­sä ole­vat tulot asum­is­meno­jen jäl­keen. Asumisen kalleus on ongel­mana muutenkin. Jos Suomen perus­tur­vaa ver­rataan muiden maid­en vas­taavaan, se on ihan sääl­lisel­lä tasol­la ennen asun­tomeno­ja, mut­ta huomio­ta herät­tävän niukkaa asum­is­meno­jen jälkeen.

Oikea vas­taus on tehdä, kuten Hesari sanoi eilisessä pääkir­joituk­ses­saan eli nos­taa ensisi­jaisen tur­van tasoa, eikä niin kuin HS sanoi pääkir­joituk­ses­saan jokin aika sit­ten, jol­loin se vaati toimeen­tu­lotuen normin nos­tamista esimerkik­si viisi­lap­siselta per­heeltä 700 eurol­la kuussa.

On sosi­aal­i­tur­van val­u­vi­ka, että melkein kaikil­la perus­tur­van varaan pudon­neil­la toimeen­tu­lotuen nor­mi ylit­tää ensisi­jaisen perus­tur­van tason. Toimeen­tu­lo­tu­ki on sään­nöiltään vas­ten­mieli­nen. Se sopii vain ”orpo sokea kom­pas­tui sirkke­li­in” ‑kaltaisi­in eri­ty­istapauk­si­in ja tilapäiseen kriisiapuun.

Perus­tur­vaa ei voi kuitenkaan nos­taa, ellei nos­ta myös pienistä palkkat­u­loista käteen jäävää tuloa. Tämä taas voi tapah­tua joko vähen­tämäl­lä pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­vaa vero­tus­ta (pro­gres­sio­ta pitää siis jyrken­tää) paran­na asum­istuen ehto­ja tai ota käyt­töön saman­laista automaat­tista mata­la­palkkatukea kuin on esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa (Earned Income Tax Credit).