Verotyöryhmän kommentointia 2: kiinteistövero

Työryh­mä tois­taa sen, että suurin osa ekon­o­mis­teista pitää maapo­h­jan kiin­teistöveroa hyvänä verona, kos­ka se ei vaiku­ta käyt­täy­tymiseen eikä nos­ta maan­vuokria.  Raken­nusten kiin­teistövero sen sijaan alen­taa kan­nustin­ta rak­en­taa ja siten nos­taa raken­nusten hintoja/vuokria. En pysty väit­tämään vas­taan: juuri näin olen itsekin kirjoittanut.

Työryh­mä esit­tää, että maapo­h­jalle tulee oma liike-raken­nuk­sia korkeampi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Nyt molem­pi­en kohdal­la alara­ja on 0,6 pros­ent­tia, tästä eteen­päin maapo­h­jan alara­ja olisi 0,8 pros­ent­tia. Rak­en­ta­mat­tomien asumiseen kaavoitet­tu­jen tont­tien kiin­teistöveron tulee Helsin­gin seudul­la vähin­tään pros­ent­tiyk­sikön ver­ran korkeampi kuin muun maapo­h­jan, min­imis­sään siis 1,8. Mietinnöstä ei käynyt ilmi, tarkoite­taanko täl­lä Helsin­gin seudun 14 kun­taa kuten nyt vai koko maa­ta. Nurmek­ses­sa tämä voisi olla kohtu­u­ton­ta.  Muuten kiin­teistöveroi­hin ei esitetä muutoksia.

Raiku­vat aplodit tuos­ta speku­lati­ivisen tont­ti­maan veronko­ro­tuk­ses­ta. Jotain ker­too kun­nal­lispoli­ti­ikan tilas­ta, etteivät pääkaupunkiseudun kun­nat saa per­i­tyk­si veroa raken­nus­li­ikkei­den pant­taamista tyhjistä ton­teista kuin val­tion pakot­ta­m­i­na samal­la, kun ne valit­ta­vat tont­tip­u­laa ja asumisen korkeaa hin­taa. Korotet­tua veroa ei tarvitse per­iä ton­teista, joiden omis­ta­ja asuu naa­pu­ri­ton­til­la. Eikä sitä siis per­itä myöskään vajaasti raken­ne­tu­ista rintamamiestonteista.

Kiin­teistövero olisi eri­no­mainen vero, jos se olisi ollut käytössä his­to­ri­an aluista alka­en. Maapo­h­jaan kohdistues­saan se ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia, kos­ka vero kap­i­tal­isoituu maan arvoon. Jos vero­tusar­vot seu­raa­vat todel­lista maan arvoa, kiin­teistövero verot­taa yhteiskun­nalle osan siitä hyödys­tä, joka esimerkik­si liiken­nein­vestoin­neista koituu maan­omis­ta­jille. Espan­jas­sa on kohdis­tet­tu kiin­teistövero, jos­sa voidaan rahoit­taa esimerkik­si metroinvestoinnit.

Ongel­ma syn­tyy, kun kiin­teistövero ote­taan käyt­töön tai sitä korote­taan.  Sen het­ki­nen omis­ta­ja joutuu mak­samaan myös kiin­teistöveron vaik­ka on mak­sanut maas­ta aikanaan täy­den hin­nan, jota vero ei ole alen­tanut. Taval­laan kiin­teistövero on ker­tavero sen het­kiselle omis­ta­jille, vaik­ka itse vero mak­se­taankin osamak­suer­inä. Seu­raa­van omis­ta­jan kannal­ta veros­ta ei ole mitään hait­taa, kos­ka hän saa maan vas­taavasti halvemmalla.

(Jos reaa­liko­rkokan­ta on p ja kiin­teistöön kohdis­tu­va vero nousee C euroa/vuosi, kiin­teistön arvonalen­nus on C/p)

Niin­pä kiin­teistöveroa tulee korot­taa maltil­lis­es­ti ja ennal­ta ilmoite­tun aikataulun mukaisesti.

Kiin­teistövero pitäisi ulot­taa myös met­sä­maa­han. Met­sän­o­mis­ta­jat on vapautet­tu tästä(kin) veros­ta kai sik­si, että kepu­laiset kuvit­tel­e­vat met­sän­o­mis­tuk­sen liit­tyvän jotenkin maaseu­tu­un ja maat­alouteen. Kun tila jae­taan ja yksi sis­aruk­sista jää vil­jelemään pel­to­ja, hän saa pel­lot ja kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret met­sän. Mon­es­sa muus­sa maas­sa val­tio verot­taa luon­non­va­ro­jen omis­ta­jia (kai­vok­set nyt esimerkik­si tai öljyläh­teet) muu­ta omaisu­ut­ta ankaram­min. Ulotet­takoon siis kiin­teistövero myös met­sä­maa­han, mut­ta ei vil­je­lyk­sessä ole­vaan pel­tomaa­han, kos­ka mitä ideaa olisi mak­saa yhtäaikaises­ti pin­ta-alatukia ja verot­taa pin­ta-alaa? Poikkeuk­sen tästä pel­tomaan verova­paud­es­ta tulisi koskea vain pel­to­ja, joiden arvo sijaintin­sa vuok­si ylit­tää selvästi pel­to­jen arvon vil­jelysmaana. Verotet­takoon täl­löin erotuksesta.

Suurten maao­maisuuk­sien halti­jat piiloutu­vat kiin­teistöveros­ta puhut­taes­sa raukka­mais­es­ti rin­ta­mamies­mökissä asu­van köy­hän eläkeläis­mum­mon selän taakse. Tämä ongel­ma on help­po ratkaista. Vero voidaan anomuk­ses­ta jät­tää per­imät­tä ja merk­itä kiin­teistöön kohdis­tu­vak­si velak­si, joka aikanaan per­itään perikunnalta.

Kiin­teistövero osal­lis­tuu myös kun­tien väliseen vero­tu­lo­jen tasauk­seen, ei tosin kokon­aisu­udessaan. Tasauk­sen ulkop­uolelle on jätet­ty vesivoimalaitosten kiin­teistövero, kos­ka muuten voimalaitos kun­nat eivät hyö­ty­isi vesivoimaloi­ta mitään.  Työryh­mä speku­loi sil­lä, vääristääkö kiin­teistöveron mukana olo vero­tu­lo­jen tasauk­ses­sa kun­tien kaavoitus­ta. Minus­ta kiin­teistövero pitäisi pois­taa siitä kokon­aisu­udessaan. pelkästään oikeudenmukaisuussyistä.

Vero­tu­lo­jen tasaus tuloveros­ta on paikallaan, jot­ta hyväo­saiset kun­nat tuk­i­si­vat huono-osaisia.  Kiin­teistöveron kohdal­la asia on päin­vas­toin. Jos kiin­teistö­jen vero­tusar­vot ovat korkei­ta, se kielii siitä, että asum­i­nen on kallista eli että on paljon meno­ja.   Kun on paljon tulo­ja, pitää aut­taa niitä, joil­la on vähän tulo­ja, mut­ta mik­si sil­loinkin, kun on paljon meno­ja, pitää aut­taa niitä, joiden menot ovat pienemmät!!!?

Vaik­ka moni poli­itikko lyhyen tutus­tu­misen jäl­keen julis­tikin, ettei verotyöryh­män paperi­sta ole miltään osin edes keskustelun poh­jak­si, kiin­teistöveroa koske­va koh­ta oli hyvä.