Site icon

Teknologiateollisuuden outo ehdotus

Teknolo­gia­te­ol­lisu­us näyt­tää vuosi sit­ten esit­täneen pien­tä muu­tos­ta ener­giantuotan­non ilmasto-ohjaukseen.

Liite ehdo­tuk­seen tässä.

Ehdo­tuk­sen mukaan päästöoikeuk­sien hin­ta kor­vat­taisi­in kivi­hi­ililaitok­sille kaikelle sähkön­tuotan­nolle sälytet­täväl­lä päästöoikeusverol­la, jol­la kerät­täisi­in rahaa niin paljon kuin kivi­hi­ililaitok­sil­ta tuhrautuu omia ja ostet­tu­ja päästöoikeuk­sia. Päästöoikeuk­sista koitu­va rasite jaet­taisi­in siis tasan hiili- vesi- ydin- ja tuulivoimaloiden kesken, jot­ta kivi­hi­il­isähkön kohon­neet tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät nos­taisi pörssisähkön hin­taa. Mart­ti Kätkä kehuu esi­tys­tä sil­lä, että se säästä rahaa mil­jardi­tolkul­la samal­la kun ympäristöo­h­jaus säi­lyy. Mies näyt­tää ole­van vap­putu­ulel­la vielä kesäku­us­sa. Eihän tuo­hon jää  muu­ta ympäristöo­h­jaus­ta kuin se, että kivi­hi­ilivoimaloista tulisi omis­ta­jilleen kul­takai­vok­sia. Ne saisi­vat ensin päästöoikeudet ilmaisek­si ja lisäk­si niille mak­set­taisi­in omien ja ostet­tu­jen päästöoikeuk­sien käytöstä. Ellei ympäristöo­h­jauk­selle sit­ten tarkoite­ta sitä, että uusil­ta ydin­voimaloil­ta viedään kan­nat­tavu­us.  Tätä en uskoisi Mart­ti Kätkän tarkoittavan.

Tietysti voidaan ajatel­la, että jos Suo­mi vapaute­taan täl­lä jipol­la päästövähen­nyk­sistä kokon­aan eikä päästöoikeuk­sien määrää lisätä, muut maat joutu­vat kan­ta­man vähen­nys­ten taakan. Entä jos muut maat ovat yhtä inno­vati­ivisia? Päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi rajat­ta, mut­ta yhdellekään mikro­talousyk­sikölle ei tulisi insen­ti­iviä vähen­tää päästöjään.

Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den malli on myös erään­lainen wind­fall-veron malli, joka verot­taisi pois päästöt­tömien van­ho­nen voimaloli­den saa­man hyö­dyn, kuten jokin aika sit­ten olisi ollut tan­keroi­tu­sai­ka olisi jos­sa veron tuot­to annet­tasi­in val­tion sijas­ta kivi­hi­ilivoimaloiden omis­ta­jille ja sähkön kulut­ta­jille. Esite­ty­istä wind­fall-veroista tämä poikkeaisi kuitenkin siinä, että se kohdis­tu­isi myös uuteen päästöt­tömään sähkön­tuotan­toon, esimerkik­si uusi­in ydinvoimaloihin.

Edun­valvon­ta­jär­jestöl­lä on tietysti oikeus esit­tää mitä hyvän­sä. Vähän oudok­sut­taa, että Pöyry on antanut nimen­sä moi­seen oivallukseen.

Tämä aja­tus on sukua sille, että sähkön hin­ta ei saisi määräy­tyä viimeisen voimalan kus­tan­nusten mukaan vaan sen tulisi määräy­tyä keskimääräis­ten kus­tan­nusten mukaan. Tämä usein esitet­ty aja­tus edel­lyt­tää toimi­ak­seen, että sähkön kulu­tuk­ses­ta tehdään luvan­varaista. Ehkä havain­nol­lis­tan sitä numeerisel­la esimerkillä.

Yksinker­tais­te­taan asi­aa olet­ta­mal­la, että on vain kak­si tapaa tuot­taa sähköä. Vesivoima, jota on 9000 MW ja jon­ka tuotan­tokus­tan­nush­in­ta on euro/MWh ja kivi­hi­ili, jota on 1000 MW hin­taan 50 euroa/MWh. Keski­hin­naksi tulisi 5,9 euroa/MWh. Kaik­ki rak­en­tamiskelpoinen vesivoima on käytössä ja vain kivi­hi­ilivoimaa voidaan tehdä lisää.

Noin hal­van sähkön maa­han kan­nat­taa rak­en­taa alu­mi­in­isu­lat­to, 1000 MWh. Se jäl­keen kivi­hi­ilivoimaa on 2000 MW ja megawat­ti­tun­nin hin­ta 9,9 euroa/MWh. Lisää alu­min­isu­lat­to­ja on tulee, kunnes sähkön­hin­ta on lähel­lä kivi­hi­il­isähkön hintaa.

Exit mobile version