Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.9.2010

Listal­la ei ole kuin B‑asioita, joten keski­tyn lausun­toon aloit­teesta, joka kos­kee autopaikan hin­nan erot­tamista asun­non hin­nas­ta. Asia on tul­lut ajanko­htaisek­si, kun Helsin­ki kaavoit­taa sata­mal­ta vapau­tu­via aluei­ta tiivi­isti, jol­loin pysäköin­tipaikan hin­ta nousee kym­meni­in tuhan­si­in. Kun hyödyke on noin kallis, on luo­ta­va menet­te­ly, jol­la kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeutetaan toisi­in­sa niin, että paikko­ja raken­netaan niin paljon kuin asukkaat halu­a­vat mak­saa, mut­ta rahaa ei haaska­ta ylimääräisi­in paikkoi­hin. Kansan­talousti­eteil­i­jälle on peruskau­raa se, että jos paik­ka mak­saa 50 000 euroa, mut­ta asukas on valmis mak­samaan siitä vain 10 000 euroa, syn­tyy 40 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Poten­ti­aa­li­nen tap­pio on aika suuri, kun näitä jät­tikalli­ita paikko­ja ollaan rak­en­ta­mas­sa tuhan­sia, yhteen­sä noin puolel­la mil­jardil­la eurolla.

Tästä asi­as­ta on tehty oikein työryh­mämi­et­intö, jota kan­nat­taa käy­dä luke­mas­sa tästä. Siitä selviää, mik­si paikat ovat niin kalli­ita tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, mut­ta muu­ta siitä ei selviäkään. Tämä asia vaatii mikro­taloudel­lista tarkastelu.

Kaupunkisu­un­nit­teli­jan on vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että paikko­jen määrän määräisi kysyn­tä eikä suun­nit­telu. Tässä on kyl­lä aika suuri ero ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen ja insinöörik­oulu­tuk­sen saanei­den välillä.

Jos uusia paikko­ja voisi rak­en­taa kiin­teään hin­taan sitä mukaa kun kysyn­tää on, asi­as­sa ei ole mitään ongel­maa. Ongel­mak­si se muo­dos­tuu, jos on edullis­in­ta rak­en­taa paikat talon alle ennen taloa, eikä määrää voi­da jäl­keen päin lisätä. Asun­nonos­ta­jil­ta voidaan tietysti kysyä, mon­tako paikkaa he halu­a­vat. Myöhem­min vau­rau­den kas­vaes­sa voi kuitenkin tul­la lisää kysyn­tää. Poikkeaako tämä paljon siitä, että joku halu­aisi myöhem­min yhden huoneen lisää? Toinen ongel­ma sisäl­tyy siihen, että paikat raken­netaan ensin hal­val­la pihalle, mut­ta kysyn­nän kas­vaes­sa lisä­paikat on raken­net­ta­va kan­nelle. Sil­loin käy niin, että ensin paikat ovat halpo­ja. Sit­ten yhtiö päät­tää, ettei lisää raken­neta, kos­ka ne, joil­la on paik­ka, eivät halua mak­saa lisää. 

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-09–09_Kslk_25_El/9C50537B-1C35-425E-8599–483A17118F50/Autopaikkatyoryhman_loppuraportti.pdf

Minus­ta autopaikkanormista voitaisi­in luop­ua kokon­aan. Niitä saisi rak­en­taa ihan niin paljon kuin halu­aa – ja pystyy rahoit­ta­maan. Autopaikko­jen kysyn­tä pitää vain pystyä arvaa­maan. Jos joudu­taan varautu­maan myös kymme­nen vuo­den päästä raken­net­tavi­in paikkoi­hin, investoin­nin korko on osa tätä varautumista.

Täl­löin on osat­ta­va arva­ta autopaikko­jen kysyn­tä. Paras arvaus riip­puu suuresti pysäköin­tipaikan hin­nas­ta. Kun tehokkaasti raken­ne­tu­il­la paikoil­la autopaik­ka mak­saa selvästi enem­män kuin auto, on oletet­tavaa, että autopaikko­jen kysyn­tä jää tavanomaista pienem­mäk­si. Vain sil­loin täl­löin autoa tarvit­se­vat siir­tyvät käyt­tämään autovuokraamo­ja tai yhteiskäyttöautoja.

Asun­to-osakey­htiölain mukaan yhtiön on kohdelta­va osakkai­ta tas­a­puolis­es­ti. Jos vuokrat­tavia autopaikko­ja ei riitä kaikille halukkaille, olisi tas­a­puolis­in­ta huu­tokau­pa­ta autopaikat. Täl­lais­es­ta menet­telystä olisi hyvä maini­ta yhtiöjärjestyk­sessä. Samoin yhtiöjärjestyk­sessä olisi hyvä määrätä menet­te­ly­tavas­ta, jos ensim­mäiset autopaikat ovat tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan halvem­pia kuin myöhem­min kan­nen alle laitettavat.