Havaintoja Euroopan julkisesta liikenteestä

-          Pari­i­sis­sa kah­den päivän metrolip­pu mak­soi 14 euroa. Aika paljon.

-          Helsinkiläiset eivät tai­da ymmärtää, kuin­ka hyväl­lä stan­dard­il­la Helsin­gin metro on tehty. Pari­i­sis­sa junat kulki­vat hitaasti, nykien ja meluten. Sisäl­lä oli meluisaa ja ahdas­ta. Junan lat­tia oli yli kymme­nen sent­tiä lai­turin  yläpuolel­la, kos­ka tekni­ikkaan ei ole uhrat­tu riit­tävästi, tai sitä ei ollut aikanaan saatavis­sa. Toisaal­ta aika vaikea olisi ollut pyörä­tuo­lil­la päästä edes lai­turille asti. Pari­isi ei tai­da olla eri­tyisen ystävälli­nen vam­maisille, sil­lä pyörä­tuole­ja ei näkynyt missään.

-          Pari­i­sista pääsee TGV:llä vähän joka suun­taan. Inter­rail-matkaa­jalle tämä voi olla ongel­ma, kos­ka Ran­skan rautati­et ovat aset­ta­neet inter­rail-matkaa­jille aika tiukat kiin­tiöt. Me pääsimme kuitenkin vai­vat­ta Gen­eveen. Lisä­mak­su kymme­nen euroa. Juna oli erit­täin miel­lyt­tävä. Kom­muk­ka mit­tasi nopeudek­si 260 km/h. Nopei­den junien verkos­to Euroopas­sa kehit­tyy Pari­isi-keskeisek­si. Helsin­ki on siitä verkos­tos­ta aivan out Nyt taitaa päästä luoti­ju­nal­la Lon­toos­ta Roomaan (Pari­isin kaut­ta tietysti).

- Pari­isin metro­por­tit ovat aivan vihe­liäisiä matkalaukun kanssa kul­jet­taes­sa. Isom­man portin saa kyl­lä auki, kun kut­suu henkilökun­nan paikalle.

-          TVG:ssä ei ollut läp­pärille pis­torasi­aa net­tiy­htey­destä puhu­mat­takaan.  Muuten juna oli kyl­lä hyvin tasokas.

-          Sveitsin junis­sa oli pis­torasi­at, mut­ta vain niille kapeille (amerikkalaisille?) töpse­leille, joi­ta voi lait­taa maadot­tomat­tom­i­na myös maadotet­tui­hin pis­tora­sioi­hin. Kaik­ista omis­tamis­tani tietokonela­tureista olin ottanut mukaan sen, jos­sa on suo­ma­lainen pyöreäpäi­nen maadotet­tu töpseli. Olin­pas tyh­mä.  Sel­l­aiselle lituskalle ei olisi tarvin­nut hotelleis­sakaan dapteria.