Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa

Vas­taus HS-Raadin kysymykseen

1)  Kyl­lä

Mut­ta varovasti. Lakkoase on vält­tämätön pitämään val­tatas­apain­oa tas­apain­os­sa yhteiskun­nas­sa, mut­ta tas­apaino voi hor­jah­taa myös toiseen suun­taan. Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiristys­mah­dol­lisu­us  johtaa eri­ar­voiseen yhteiskun­taan sekin.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on itsesääte­lyl­lä vas­tu­ullis­es­ti kesyt­tänyt pien­ten avain­ryh­mien lakkoaseen anta­mal­la sen vain riit­tävän suurille ryh­mille. Jos Riihimäen junan­suorit­ta­jat perus­taisi­vat 20 hen­gen ammat­tili­iton ja pysäyt­täi­sivät koko pääradan liiken­teen, elleivät saa 100 000 euron kuukausi­palkkaa, lakko mur­ret­taisi­in yksimielis­es­ti ja heti; poruk­ka ei saisi sopimu­soikeuk­sia. Sama kos­kee sähkölaitosten pienen pieniä toim­i­henkilöryh­miä, jot­ka voisi­vat pysäyt­tää koko maan. Ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan lakko-oikeut­ta on supis­tet­tu suojelutyövelvoitteella.

Kiusal­lisimpia ovat lakot, jot­ka eivät kohdis­tu työ­nan­ta­jaa vaan asi­akkai­ta vas­taan, kuten julkisen liiken­teen lakot. Pankki­lakko tuot­ti aikanaan yhteiskun­nalle suur­ta hait­taa, mut­ta pankkien talout­ta se vahvisti, kos­ka korot juok­si­vat ja palkka­menot säästyivät. Suuri yleisö on kär­si­jänä asee­ton, kos­ka ei voi pakot­taa myöskään työ­nan­ta­jaa sopuun.

Epävi­ralli­nen itsesääte­ly ei kuitenkaan ole kovin tur­valli­nen tapa. Terävin lakkoase ei ole enää työväen­lu­okalla vaan ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä. Eduskun­nan virkamiehiltä on lakko-oikeus viety, joten ei se mah­do­ton­ta ole. Kas­sakaap­pi­in tarvi­taan jonk­i­nasteinen, vaikeasti esille otet­ta­va pakkoso­vit­telu­la­ki, joka voisi olla eduskun­nan määräen­em­mistön takana.