Kaupan kaavoitus

Kil­pailu­vi­ras­ton yli­jo­hta­ja Juhani Joki­nen näyt­tää ole­van huolis­saan siitä, että kun­tapäät­täjät suo­si­si­vat kaavoituk­ses­saan S‑ryhmää. En ota kan­taa muuhun maa­han, mut­ta tun­nen asi­aa jotenkin Helsin­gin vinkkelistä.

Mitään pul­mu­sia kaavoit­ta­jat eivät ole. Se, että IKEAn oli niin vaikea saa­da tont­tia Espoos­ta, ei ollut ihan sat­tumaa. Päivit­täis­myymälöi­denkin kohdal­la eri­laista koti­in­päin vetoa on ollut. Kun kat­soo S‑ryhmän markki­nao­su­ut­ta Helsingis­sä nyt, voisi kuvitel­la, että päät­täjät ovat sitä räikeästi suosi­neet, ja näin­hän väit­tää myös K‑ryhmä.

Joskus olin pikem­minkin havait­se­vani K‑ryhmän suosimista eri­tyis­es­ti kokoomuk­sen toimes­ta. Elan­to pär­jäsi myös aika hyvin. Elan­nos­sa on kaupunkisu­un­nit­telua aina arvostet­tu; oli­han kiireisel­lä pääjo­hta­ja Yler­mi Run­gol­la aikaa niinkin aikaa vievään vapaa-ajan har­ras­tuk­seen kuin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan puheen­jo­hta­jana toimimiseen.

Tästä huoli­mat­ta Helsingis­sä olti­in hyvin tas­a­puolisia. Tont­te­ja sai­vat vuoron perään Kesko, Elan­to, HOK, SPAR ja Pajunen Oy/ALEPA. Nyt yri­tyskaup­po­jen tulok­se­na neljä viimek­si mainit­tua kuu­lu­vat kaik­ki HOK/Elantoon, joten tämän puljun markki­nao­su­us on aika iso. Helsingiltä ei nois­sa yri­tyskaupois­sa kysyt­ty mitään, kil­pailu­vi­ras­tol­ta kaiketi kysyttiin.

Minus­ta yhteiskun­nan olisi otet­ta­va johta­va ase­ma kaup­pa­paikko­jen suun­nit­telus­sa. ERn toi­vo Idea­parkkien kaltaisia kyhäelmiä tänne. Idea­parkin voi yrit­tää estää kieltämäl­lä sen, mut­ta tämä edel­lyt­tää, että ympäristömin­is­teri on asi­as­sa mukana. Aina tulee uusia min­is­tere­itä, joten kiel­tolin­jaan ei voi luottaa.

Kaup­po­ja ei yleisen edun nimis­sä pitäisi lait­taa huonoille paikoille, mut­ta kaup­pi­aan etu se voi joskus olla, kos­ka maa­ta saa huonol­ta paikalla ilmaisek­si. Pieni kaup­pa ei men­esty­isi keskel­lä ei mitään, mut­ta jät­ti­mar­ket voi menestyä.

Tämän voi estää vain sil­lä, että yhteiskun­ta tar­joaa hyviltä paikoil­ta riit­tävästi hyvää kaup­pati­laa. Kunta/maakunta siis suun­nitelkoot kaup­paverkon ja luovut­takoon sit­ten ton­tit tar­jouskil­pailu­jen perus­teel­la kau­palle. Kil­pailun pitäisi sään­nöiltään olla sel­l­ainen, ettei yksi ketju voi voit­taa kaikkia tontteja.

On aika kor­rup­tioaltis tie, että kaup­paketjut etsivät sopivia tont­te­ja, eri­tyis­es­ti niitä, joiden kaavamerk­in­tä on vähän epämääräi­nen, ja junail­e­vat itselleen sopi­van kaa­van. Yhteiskun­ta kaavoit­takoot, pienet mar­ketit kun­tien päätök­sil­lä ja suuret maakun­nan päätök­sel­lä, kos­ka yhteiskun­ta kan­taa vas­tu­un myös kaa­vat­aloud­es­ta ja liiken­teestä, mut­ta tar­jotkoon ton­tit reilun kil­pailun tulok­se­na halukkaille.