Koko terveydenhuollolla pitää olla yksi maksaja

Helsin­gin Sanomat esit­ti pääkir­joituk­ses­saan taas ker­ran ratkaisuk­si erikois­sairaan­hoidon kalleu­teen ja sat­tuman­varaisu­u­teen erikois­sairaan­hoidon siirtämistä val­tion mak­set­tavak­si. San­ot­takoon nyt taas ker­ran, että olisi tuhoisaa tehdä perus- ja erikois­sairaan­hoidolle eri mak­sa­jat, kos­ka noiden hoit­o­muo­to­jen raja on kovin veteen piir­ret­ty. Jos erikois­sairaan­hoito muut­tuisi kun­nalle ilmaisek­si, sen ei kan­nat­taisi jär­jestää peruster­vey­den­huoltoa mitenkään eri­tyisen hyvin vaan lähet­tää mah­dol­lisim­man mono poti­las sen enem­pää tutki­mat­ta keskus­sairaalaan. Tämä ei voi olla tulemat­ta hyvin kalli­ik­si. Nor­ja teki näin ja se tuli hyvin kalliiksi.

Jos asukkaat halu­a­vat säi­lyt­tää mikrokun­tansa, niiden on jotenkin vaku­utet­ta­va erikois­sairaan­hoiton­sa. Tai sit­ten koko ter­vey­den­huolto on siir­ret­tävä maakunnille/sairaanhoitopiireille. Tai ne voivat ostaa koko ter­vey­den­huolton­sa kap­i­taa­tiope­ri­aat­teel­la joltain riit­tävän isol­ta kunnal­ta, mikä nyt ei kyl­lä ole kovin kaukana kun­tali­itok­ses­ta. (Kap­i­taa­tiope­ri­aate on asukas­määrään perus­tu­va kiin­teä vuosimaksu.)

Kan­natin aiem­min lämpimästi ter­vey­den­huol­lon siirtämistä maakun­nan kokoisille yksiköille, mut­ta tässäkin on riskin­sä, joka on nähty erikois­sairaan­hoidon meno­jen karkaamises­sa. Kun koko organ­isaa­tio pohtii vain ter­vey­den­huoltoa ja kun se voi lähet­tää rajat­tomasti lasku­ja peruskun­nille, menot karkaa­vat. Jos ter­vey­den­huolto on kun­nan omaa tuotan­toa, kun­nan keskushallinto pystyy tarkas­ta­maan kri­it­tis­es­ti ter­vey­den­huol­lon menotarpeita.