Islamin haaste 4: fundamentalismi ja viha länttä kohtaan

Tun­nus­tan heti, että ymmär­ryk­seni islamis­mista on suurelta osin peräisin Oth­an Pamukin kir­jas­ta Lumi; kan­nat­taa muuten lukea. Kir­ja ker­too syr­jäis­es­tä itä­turkki­lais­es­ta kylästä ja siel­lä käytävästä val­tatais­telus­ta kom­mu­nis­mia ja islamis­te­ja vas­tus­tavas­ta Atatürkin nimeen van­no­vas­ta armei­jas­ta, islamis­te­ja ja armei­jaa vas­tus­tavaista kom­mu­nis­teista ja kom­mu­nis­te­ja ja armei­jaa vas­tus­tavista islamis­teista. Ja paljos­ta muusta.

Suurin osa islami­lai­sista ei ole kovin uskon­nol­lisia; ainakaan lukeneis­to ei juuri uskon­nol­lista ole. Olin joskus neljäkym­men­tä vuot­ta sit­ten kesätöis­sä sak­salaises­sa säi­lykete­htaas­sa, jos­sa tein töitä yhdessä turkki­lais­ten kanssa. Nämä oli­vat kaik­ki islami­nuskoisia, mut­ta se ei heitä paljon häirin­nyt. Joukos­sa oli kuitenkin yksi tosiusko­vainen, Ahmed, joka piti ruk­oushetken mon­ta ker­taa päivässä. Hän oli maan­mi­esten­sä raa’an pilkan kohteena.

Uskon­nolli­nen fun­da­men­tal­is­mi on mielestä jok­seenkin saman­laista uskon­nos­ta riip­pumat­ta, mut­ta islami­in yhdis­tet­tynä se on isom­pi ongel­ma pait­si sik­si, että fun­da­men­tal­is­mi islami­nuskois­t­en piiris­sä saa paljon jalan­si­jaa ja kos­ka se on luon­teeltaan niin poliittista.

Islamistit eivät tais­tele kris­tit­tyjä vas­taan vaan maal­lis­tu­mista. He ovat ennen kaikkea islami­lais­ten maid­en sisäi­nen ongel­ma, kos­ka huo­mat­ta­va osa — yleen­sä selvä enem­mistö kansas­ta — ei halua alis­tua hei­dän määräys­val­taansa. Kiihk­ousko­vaisu­u­teen uskon­nos­ta riip­pumat­ta kuu­luu, ettei oman elämän nuh­teet­to­muus riitä, vaan tärkein­tä on vah­da­ta myös naa­purin nuh­teet­to­muut­ta, vaik­ka tämä ei jakaisi samo­ja arvoja.

Islamistit ovat ennen kaikkea men­neisyy­teen hala­ja­va ja kaikkea mod­er­nia vas­tus­ta­va liike. Koulu­ja käynyt keskilu­ok­ka halu­aa mod­er­nia elämää, eikä halua alis­tua hei­dän pakko­val­taansa. Vuosi sit­ten etiopi­alaiset joukot tuli­vat vapaut­ta­maan Mogadishua islamistien val­las­ta, mut­ta nyt Soma­lia on annet­tu näi­den hallintaan, vaik­ka suurin osa väestä ei kai sitä halua.

Islamistit ovat kaa­pan­neet määräys­val­taansa yhä uusia mai­ta. Hyvin ratkai­se­vaa kamp­pailua käy­dään par’aikaa Turkin tule­vaisu­ud­es­ta, jos­sa islami­lainen puolue on poikkeuk­sel­lis­es­ti men­estynyt rehelli­sis­sä vaaleis­sa. Vaaras­sa on myös Pakistan.

Pamuk kuvaa kavah­dut­tavasti koraanikoulu­jen kirkas­silmäisiä kas­vat­te­ja ja sitä, kuin­ka islamistit voit­ta­vat jalan­si­jaa keskel­lä köy­hien toivottomuutta.

Eräs tut­tu ker­toi min­ulle lennos­ta Riadista Frank­fur­ti­in. Lennon kulues­sa koneen ves­saan vir­tasi hun­nutet­tu­ja naisia ja ves­sas­ta ulos tuli mod­ernisti farkkui­hin ja tiukkoi­hin puseroi­hin pukeu­tunei­ta aivan län­si­maisen näköisiä naisia. Mon­en har­taan islami­laisen har­taus on ulkoa päin pakotet­tua. Näin myös Teheranin nuori­son kesku­udessa. Teheranis­sa melkein kaik­ki nuorisokult­tuuri­in kuu­lu­va on kiel­let­tyä, mut­ta melkein mitä tahansa kaupungista kuitenkin löytyy.

Islamis­mi on läh­estynyt viime aikoina ara­bi­na­tion­al­is­mia, joka vielä 1990-luvul­la oli aivan eri asia. Sad­dam oli län­si­mai­ta vihaa­va ara­bi­na­tion­al­isti, mut­ta ei islamisti. Aja­tus, että hän olisi ollut vas­tu­us­sa Al Qaidan teoista, oli varsin yhtä mieliku­vi­tuk­selli­nen kuin aja­tus Kris­til­lis­demokraat­tien ja kom­mu­nistien liit­toumas­ta. Län­si­maid­en aseil­la nämäkin kak­si suun­taus­ta saadaan yhtymään. Irak oli alueen län­si­maisin val­tio, jos­sa nais­ten koulu­tus oli parhait­en jär­jestet­ty, mut­ta kyl­lä se pian luisuu islamistien käsiin.

Pasuk kuvaa myös islamistien katkeru­ut­ta kris­ti­tyn maail­man vau­raut­ta ja men­estys­tä kohtaan. Tämä kateus on yht­enä pon­ti­me­na islami­lais­ten vihaan länt­tä kohtaan. Loukatun ylpey­den paikkaamis­es­ta on kyse, kun Iran julis­taa pyrkivän­sä suur­val­lak­si suur­val­to­jen joukkoon. Län­nessä ei viha­ta kris­til­lisyyt­tä vaan maal­lis­tu­mista. Kolo­nial­is­min kaud­es­ta on myös jäänyt paljon hampaankoloon.

Kau­nainen asenne länt­tä kohtaan sik­iää suurkaupunkien slum­meis­sa niin ara­bi­mais­sa kuin Län­si-Euroopas­sa. Suuri työt­tömien nuorten miesten joukko on aina ollut uhka. Kun miljoon­aa ihmistä pide­tään toimet­tom­i­na Gazan avo­vanki­las­sa, mitä muu­ta siitä voi si’itä kuin radikalis­mia? Ennen muinoin siitä päästi­in jär­jestämäl­lä aika-ajoin sopi­va sota. Ihmiset, joil­la ei ole mitään menetet­tävää, voivat tehdä mitä hyvänsä.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdys on osa eikä ihan pieni osa tätä ongelmakokonaisuutta.

Min­un on vaikea uskoa, että islami­lainen fun­da­men­tal­is­mi voisi elää pitkään Inter­netin maail­mas­sa. Se on ennen kaikkea mod­ernisaa­tio­ta vas­tus­ta­va liike, joka ei lop­ul­ta voi kuin hävitä tais­telu­aan. Pidän sitä akan­vir­tana, joka on syn­tynyt, kun syr­jäi­nen maaseu­tu on tem­pau­tunut nopeasti suo­raan keski­a­jal­ta nykyaikaan. Slum­meis­sa kehit­tyvä, enem­män rodulli­nen kuin uskon­nolli­nen kap­ina­hen­ki on vaar­al­lisem­pi ilmiö. Slum­me­ja ei pidä synnyttää.

Mut­ta kuten san­ot­tu, ääri-islami­laisu­us ei halua alis­taa määräys­val­taansa “meitä” vaan maal­lis­tu­maan pyrkivät islami­laiset. Kysymys kuu­luu, tuleeko mei­dän aut­taa ääri-islami­lais­ten tyran­nisoimia ja onko meil­lä siihen mitään keino­ja. Vastikää Pak­istanis­sa val­taväestön kesku­udessa raivoa ääri-islamis­te­ja kohtaan herät­ti ruoskin­tavideo, jos­sa paikalli­nen sharia-tuomiois­tu­imen määräyk­ses­tä ruoskit­ti­in 17-vuo­tias tyt­tö. Mitä me voisimme tehdä täl­laisen estämiseksi?

Pamuk varoit­taa koraanikouluista. Suomes­sa niitä ei ole, eikä toiv­ot­tavasti tulekaan.

============================================================

Tähän keskustelu­un voivat osal­lis­tua vain rek­isteröi­tyneet, oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­vat henkilöt ja sel­l­aiset tämän blo­gin vak­i­tuiset nim­imerk­it, joiden henkilöl­lisyys on tiedos­sani. Rek­isteröi­tymi­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä min­ulle sähkö­pos­tivi­esti toimi­vas­ta sähkö­postista. (osmo@soininvaara.fi) Viesti­in tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimi­in rek­isteröi­ty puhe­lin­nu­mero. Jos numero on salainen tai puhe­lin­ta ei lainkaan ole, voi tietysti yrit­tää kek­siä jonkin toisen tavan vaku­ut­taa min­ut henkilön­sä olemassaolosta.