Sähköauto, kaasu-auto vai hybridi?

Olen ollut paris­sakin sem­i­naaris­sa, jois­sa on pohdit­tu auto­jen tule­via ener­gialähteitä. Tarkastelus­sa on ollut vety, sähkö ja hybri­di. Voi olla, että vuon­na 2050 tilanne on toinen, mut­ta nyt ilmais­es­ti kan­nat­taisi panos­taa hybridiin.

Sähköau­ton heikko koh­ta ovat akut, joi­hin pain­ok­iloa kohden mah­tuu aika vähän ener­giaa. Niiden lataami­nen on hidas­ta, joskin tämä on ehkä muut­tumas­sa nopeasti. Ratkai­se­vaa muu­tos­ta ei ole näkyvis­sä akku­jen painoon.

Hybridi­au­to on hyvä kaupunki­au­to. Nyt sel­l­ainen ajaa akul­la vain pari kilo­metriä, joten kaik­ki ener­gia on peräisin polt­toaineesta ja etua taval­liseen autoon on vain jar­ru­tusen­er­gian hyväk­sikäyt­tö. Kaupunki­a­jos­sa sen merk­i­tys on suuri, moot­tori­tiel­lä ei mitään.

Jos hybridi­au­toon lait­taa vähän isom­mat akut, akul­la voikin ajaa parikym­men­tä kilo­metriä. Sil­loin se kan­nat­taa lada­ta seinästä.  Työ­matkoi­hin tämän pitäisi riit­tää, mut­ta lan­delle men­täessä men­nään sit­ten bensalla.

Jos akut kehit­tyvät, sähkön osu­ut­ta voidaan lisätä ja lop­ul­ta siir­tyä pelkkään sähköön. Tie sähköau­toi­hin menee siis hybri­di­en kaut­ta, jos ollenkaan.

Entä vety: yli­jäämäsähköl­lä tehdään vetyä, joka polte­taan ener­giak­si polt­to­ken­nos­ta. Tämä voi olla ain­ut moot­tori tai vety voi kor­va­ta polt­to­moot­torin hybridis­sä. Ongel­mana on surkea hyö­ty­suhde. Vedyn­tuotan­non hyö­ty­suhde on alle 50 % ja polt­to­ken­non samoin, joten kokon­aishyö­ty­suhde menee heikok­si; itse asi­as­sa min­ulle on väitet­ty, että molem­pi­en hyö­ty­suhde lab­o­ra­to­ri­oiden ulkop­uolel­la on noin 20 %, eli kokon­aishyö­ty­suhde on vain neljä pros­ent­tia. Rämä taitaa olla aika pes­simisti­nen näke­mys. Vedyn tuotan­to yli­jäämäsähköstä olisi sikäli kätevää, että sil­lä voitaisi­in tasoit­taa sekä kysyn­nän (läm­mi­tys, vuorokausi ja viikon­lop­pu) vai­htelu että tuotan­non vai­htelu (esim. tuulivoima).

Vety­taloudessa voi tul­la läpimur­to myös aivan toista kaut­ta: nan­otekni­ikkavä­ki puuhastelee myös foto­syn­teesin jäljit­tämisen kanssa. Siitä voi tul­la aurinkoen­er­gian hyö­dyn­tämisessä suuri läpimur­to. Lop­putu­los olisi siis kemi­al­lista ener­giaa eikä sähköä. Kun en ole kemisti, en täysin tiedä, kan­nat­taisiko tässä pyrk­iä metaani­in, vetyyn vai johonkin muuhun.