Tuki busseille vai vero autoille?

Me tuemme kaupungeis­sa joukkoli­iken­net­tä, jot­ta ihmiset eivät tur­vau­tu­isi autoi­hin­sa ja ruuhkaut­taisi koko liiken­net­tä. Henkilöau­tos­ta on suurem­mat ulkoiset hai­tat kuin bus­seista. Näin tukea perustellaan.

Tämä on peri­aat­teessa väärin. Bus­sista ei ole ulkoista hyö­tyä, vaan pienem­pi ulkoinen hait­ta. Vai­h­toe­hdot ovat ulkois­vaiku­tusten osalta ymmärtääk­seni seu­raa­vat, haitallisem­mas­ta haitattomampaan:

Henkilöauto>bussi>ratikka>metro/juna>pyöräily>kävely >soh­va. Vähiten ulkoisia liiken­teen hait­to­ja syn­tyy siitä, joka pysyy kotona. Joukkoli­iken­teen tuki on liiken­teen tukea sekin. Se syr­jii sekäkäve­lyä, pyöräi­lyä että kotona pysymistä.

Jos keski­tymme vain ulkoisi­in hait­toi­hin, olisi oikein antaa joukkoli­iken­teen pär­jätä omil­laan ja verot­taa tietullein autoilua. Tästä on muual­la hyviä koke­muk­sia. Helsin­ki käyt­tää nyt joukkoli­iken­teen tukeen pros­ent­tiyk­sikön vero­tu­lois­taan. Ruuhka­mak­sut vas­taavasti toisi­vat var­maankin sen pros­entin, joten vero­ja voitaisi­in laskea kahdel­la pros­en­til­la. Samal­la liiken­teen määrät oli­si­vat paljon vähäisem­mät ja kaupun­ki miel­lyt­tävämpi. Liikku­mi­nen sujuisi nopeam­min, mut­ta sen hin­ta jar­rut­taisi liikku­misen määrää — juuri sik­si matkan­teko olisikin joutuisampaa.

On kuitenkin kak­si argu­ment­tia, mik­si joukkoli­iken­net­tä kan­nat­taa tukea. Aloite­taan kuitenkin kol­mannes­ta, epäargumentista.

Halpo­ja lipun­hin­to­ja halu­taan tukea, jot­ta köy­hätkin voisi­vat liikkua kaupungis­sa. Joukkoli­iken­teen tuki on johtanut siihen, että hei­dänkin pitää liikkua, kos­ka se on johtanut palvelu­jen keskit­tymiseen. Lon­toos­sa, jos­sa lipun hin­nat ovat korkeat, lähiöt ovat paljon omavaraisem­pia kuin Helsingissä.

Sit­ten niihin oikeisi­in argumentteihin:

1) Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Eri­tyis­es­ti met­rossa itse liiken­teen kus­tan­nuk­set ovat mität­tömät. Suurim­mat kus­tan­nuk­set ovat kiin­teitä, metro­radan pääo­makus­tan­nuk­sia. Olisi tyh­mää rak­en­taa kallis rata ja hin­noitel­la se tyhjäk­si. Mar­gin­aal­i­hin­noit­telu johtaa tehokkaaseen resurssien käyt­töön. Täl­lä voi perustel­la halpo­ja metro- ja juna­matko­ja, mut­ta ei oikein bussien subventointia.

2) Liikku­vu­u­den ulkoiset hyödyt. Talous men­estyy parem­min suures­sa kaupungis­sa. Suurikaan kaupun­ki ei ole suuri, ellei se muo­dos­ta yht­enäistä työssäkäyn­ti- ja asioin­tialuet­ta. Suu­ru­u­den hyödyt kas­va­vat, kun liikku­mi­nen helpottuu.