Helsingissä esitetään, että Hitas-järjestelmä muutetaan väliaikaiseksi siten, että säännöstely purkautuu, kun talo täyttää 20 vuotta. Tämä merkitsee koko järjestelmän loppua niin sanotuilla arvokkailla tonteilla. Tästä tulee aivan liian edullinen keinottelukohde. Jos saan nyt ostaa 3000 euroa neliltä asunnon ja myydä sen 20 vuotta myöhemmin reaalisesti kaksinkertaisella hinnalla, tulee aivan liian houkuttelevaksi järjestely, jossa ostan asunnon kokonaan velaksi, otan 20 vuoden bulkkilainan, pidän asunnon 20 vuotta vuokrattuna sääntelemättömällä vuokralla, myyn asunnon pois tuplahinnalla, maksan lainan pois kerralla ja panen erotuksen (ja vuokratulot siltä osin kuin ne ylittävät koron ja yhtiövastikkeen) taskuuni. Jos säännöt ovat nämä, ei ole mitään järkeä luovuttaa kaupungin tontteja tällaiseen keinotteluun.
Toki tuota mallia voisi kehittää, sillä ei tämä Hitas nytkään mitenkään ongelmaton ole. Silloin 20 vuoden kuluttua tontin vuokran pitäisi nousta tasolle, joka vie tuon keinotteluvoiton kokonaan pois niin, että asunnon hinta myös vapailla markkinoilla vastaisi (reaalisesti) alkuperäistä hintaa, siis noin 3000 euroa neliöltä. Mitä tällä tarkoitan.
Jos tuolla alueella sääntelemätön asunnon hinta omalla tontilla on 6000 euroa neliöltä ja oletamme reaalikorkokannaksi 2,5 prosenttia, vuosivuokran pitäisi olla 1/40 osa tuosta hintaerosta.
Siis tontinvuokra olisi
(6000 €-3000€)/40 = 75 €/vuosi eli 6,25 €/kk asuinneliöltä.
Tämä tarkoittaisi, että Hitas-etua kestää 20 vuotta. Sitten se poistuu samalla kun poistuvat myyntirajoitukset.
Tulisiko asuminen näin törkeän kalliiksi? Se tulee törkeän kalliiksi joka tapauksessa, kun hintasäännöstely poistuu. Kysymys on vain siitä, kumpi saa tämän edun, asunnon myyjä vai kaupunki. Ostaja ei sitä voi enää saada, jos hintasäännöstelyä ei ole.
Mikä on Hitas?
Hitas on Helsingin kaupungin soveltama asuntojen hinta- ja laatutason säännöstelyjärjestelmä, jota se soveltaa omistamillaan tonteilla. Jos Helsinki myisi tai vuokraisi tontit eniten maksavalle, asunnmot olisivat Helsingissä niin kalliita, että vain rikkailla olisi niille asiaa. Kaupunki vuokraa tontit alle markkinahinnan ja määrää kullekin rakennukselle enimmäishinnan, jolla rakennusliikkeen on se myytävä, vaikka kalliimmallakin menisi kaupaksi. Jotta ostaja ei voisi seuraavana päivänä myydä halvalla saamaansa asuntoa kalliilla eteenpäin, myös jälleenmyyntihintaa säädellään. Se ei voi olla ostohintaa korkeampi, kun ostohintaa on ensin sopivalla indeksillä korjattu. Kun rakennusliike joutuu myymään asunnon halvalla, se saisi myydyksi huonommankin. Siksi Hitas-järjestelmässä säädellään muys asuntojen laatutasoa.
Vähän syrjemmällä hintasäännöstelyllä ei ole merkitystä, koska aina asuntoaan myyvä ei saa edes tuota Hitas-hintaa asunnostaan, mutta arvokkailla rantatonteilla Hitas-hinnat ovat selvästi alle markkinahinnan.