Hitas tuhotaan?

Hel­sin­gis­sä esi­te­tään, että Hitas-jär­jes­tel­mä muu­te­taan väliai­kai­sek­si siten, että sään­nös­te­ly pur­kau­tuu, kun talo täyt­tää 20 vuot­ta. Tämä mer­kit­see koko jär­jes­tel­män lop­pua niin sano­tuil­la arvok­kail­la ton­teil­la. Täs­tä tulee aivan lii­an edul­li­nen kei­not­te­lu­koh­de. Jos saan nyt ostaa 3000 euroa nelil­tä asun­non ja myy­dä sen 20 vuot­ta myö­hem­min reaa­li­ses­ti kak­sin­ker­tai­sel­la hin­nal­la, tulee aivan lii­an hou­kut­te­le­vak­si jär­jes­te­ly, jos­sa ostan asun­non koko­naan velak­si, otan 20 vuo­den bulk­ki­lai­nan, pidän asun­non 20 vuot­ta vuo­krat­tu­na sään­te­le­mät­tö­mäl­lä vuo­kral­la, myyn asun­non pois tupla­hin­nal­la, mak­san lai­nan pois ker­ral­la ja panen ero­tuk­sen (ja vuo­kra­tu­lot sil­tä osin kuin ne ylit­tä­vät koron ja yhtiö­vas­tik­keen) tas­kuu­ni. Jos sään­nöt ovat nämä, ei ole mitään jär­keä luo­vut­taa kau­pun­gin tont­te­ja täl­lai­seen keinotteluun.

Toki tuo­ta mal­lia voi­si kehit­tää, sil­lä ei tämä Hitas nyt­kään miten­kään ongel­ma­ton ole. Sil­loin 20 vuo­den kulut­tua ton­tin vuo­kran pitäi­si nous­ta tasol­le, joka vie tuon kei­not­te­lu­voi­ton koko­naan pois niin, että asun­non hin­ta myös vapail­la mark­ki­noil­la vas­tai­si (reaa­li­ses­ti) alku­pe­räis­tä hin­taa,   siis noin 3000 euroa neliöl­tä. Mitä täl­lä tarkoitan.

Jos tuol­la alu­eel­la sään­te­le­mä­tön asun­non hin­ta omal­la ton­til­la on 6000 euroa neliöl­tä ja ole­tam­me reaa­li­kor­ko­kan­nak­si 2,5 pro­sent­tia, vuo­si­vuo­kran pitäi­si olla 1/40 osa tuos­ta hintaerosta.

Siis ton­tin­vuo­kra olisi 

(6000 €-3000€)/40   = 75 €/vuosi eli 6,25 €/kk asuinneliöltä.

Tämä tar­koit­tai­si, että Hitas-etua kes­tää 20 vuot­ta. Sit­ten se pois­tuu samal­la kun pois­tu­vat myyntirajoitukset.

Tuli­si­ko asu­mi­nen näin tör­keän kal­liik­si? Se tulee tör­keän kal­liik­si joka tapauk­ses­sa, kun hin­ta­sään­nös­te­ly pois­tuu. Kysy­mys on vain sii­tä, kum­pi saa tämän edun, asun­non myy­jä vai kau­pun­ki. Osta­ja ei sitä voi enää saa­da, jos hin­ta­sään­nös­te­lyä ei ole. 

Mikä on Hitas?

Hitas on Hel­sin­gin kau­pun­gin sovel­ta­ma asun­to­jen hin­ta- ja laa­tu­ta­son sään­nös­te­ly­jär­jes­tel­mä, jota se sovel­taa omis­ta­mil­laan ton­teil­la. Jos Hel­sin­ki myi­si tai vuo­krai­si ton­tit eni­ten mak­sa­val­le, asunn­mot oli­si­vat Hel­sin­gis­sä niin kal­lii­ta, että vain rik­kail­la oli­si niil­le asi­aa.  Kau­pun­ki vuo­kraa ton­tit alle mark­ki­na­hin­nan ja mää­rää kul­le­kin raken­nuk­sel­le enim­mäis­hin­nan, jol­la raken­nus­liik­keen on se myy­tä­vä, vaik­ka kal­liim­mal­la­kin meni­si kau­pak­si. Jot­ta osta­ja ei voi­si seu­raa­va­na päi­vä­nä myy­dä hal­val­la saa­maan­sa asun­toa kal­liil­la eteen­päin, myös jäl­leen­myyn­ti­hin­taa sää­del­lään. Se ei voi olla osto­hin­taa kor­keam­pi, kun osto­hin­taa on ensin sopi­val­la indek­sil­lä kor­jat­tu. Kun raken­nus­lii­ke jou­tuu myy­mään asun­non hal­val­la, se sai­si myy­dyk­si huo­nom­man­kin. Sik­si Hitas-jär­jes­tel­mäs­sä sää­del­lään muys asun­to­jen laatutasoa.

Vähän syr­jem­mäl­lä hin­ta­sään­nös­te­lyl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka aina asun­to­aan myy­vä ei saa edes tuo­ta Hitas-hin­taa asun­nos­taan, mut­ta arvok­kail­la ran­ta­ton­teil­la Hitas-hin­nat ovat sel­väs­ti alle markkinahinnan.

21 vastausta artikkeliin “Hitas tuhotaan?”

  1. On poliit­tis­ta rea­lis­mia, että min­kä tahan­sa rat­kai­sun Hitas-ongel­maan tulee hyö­dyt­tää sekä nykyis­tä asu­jaa että kau­pun­kia. Mut­ta mää­ri­tel­lään ensin se ongelma:

    Kau­pun­ki on suu­res­sa vii­sau­des­saan päät­tä­nyt aikoi­naan keven­tää asu­mis­kus­tan­nuk­sia vuo­kraa­mal­la tont­ti­maa­ta alle mark­ki­na­hin­nan. Kos­ka on päi­vän­sel­vää että alem­pi tont­ti­vuo­kra ei tuo­ta alem­paa myyn­ti­hin­taa, niin asun­to­jen myyn­ti­hin­nal­le on ase­tet­tu kat­to joka nousee (jon­kun) indek­sin mukai­ses­ti. Usei­ta Hitas-asun­to­ja myy­dään itsea­sias­sa alle mak­si­mi­hin­nan, mut­ta osal­le asun­to­ja esim. Kata­ja­no­kal­la tai Ruo­ho­lah­des­sa mak­si­mi on pal­jon mark­ki­na­hin­taa pie­nem­pi. Sit­ten myy­dään nii­tä muu­ta­man ton­nin par­ve­ke­lus­to­ja samalla.

    Pie­ni­muo­toi­nen kor­rup­tio ei ole niin kovin vaka­va ongel­ma, vuo­kra­kei­not­te­lun lisäk­si on että ihmi­set eivät luo­vu Hitas-asun­nois­taan edes sil­loin kun ne vaik­ka­pa las­ten muu­tet­tua ovat omaan tar­pee­seen lii­an suu­ria. Mik­si muut­taa pie­nem­pään jos se mak­saa ihan yhtä pal­jon? Lisäk­si Hita­se­ja pitää pois mark­ki­noil­ta se että ylei­ses­ti odo­te­taan nii­den vapau­tu­van hin­ta­sään­te­lys­tä. Tämä vähen­tää asun­to­tar­jon­taa vapail­la mark­ki­noil­la eli nos­taa hintoja.

    Nyt sit­ten on ehdo­tet­tu rat­kai­suk­si että koko talo­yh­tiö voi halu­tes­saan vapau­tua 20 vuo­den pääs­tä hin­ta­ra­joi­tuk­sis­ta, ja vas­ti­neek­si täs­tä edus­ta ton­tin­vuo­kra nousee 30%. Mikä on tol­kut­to­man jäyk­kä ja aika epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ratkaisu.

    Ensin­nä­kin, mik­sei se ton­tin hin­nan nousu ole suh­tees­sa kysei­sen yhtiön arvon­nousuun, vaan yksi 30% kai­kil­le? Mis­tä tuo 30% on yli­pään­sä saa­tu, ovat­ko Hitas-asun­not kes­ki­mää­rin sen ver­ran halvempia?

    Toi­sek­si, yksi­tyi­sil­lä raken­ta­jil­le ei tun­nu ole­van mitään vai­keut­ta las­kut­taa ton­tin vuo­kraa per asun­to, tai jopa myy­dä omaa osaan­sa ton­tis­ta osak­keen omis­ta­jal­le. Mik­si tämä on kau­pun­gil­le niin vai­ke­aa? Miten sen mum­mun joka ei halua myy­dä asun­to­aan vaan asua sii­nä elä­män­sä lop­puun saak­ka, ja sen nuo­ren parin joka halu­aa myy­dä sen muut­taak­seen isom­paan, edut sovi­te­taan talo­yh­tiös­sä? Pitää­kö pää­tös olla yksimielinen?

    Sivis­ty­nyt rat­kai­su oli­si esi­mer­kik­si että Hitas-asun­non saa myy­dä mark­ki­na­hin­taan, mut­ta kau­pun­ki ottaa vaik­ka 50% Hitas-mak­si­min ylit­tä­mäs­tä hin­nas­ta ker­ta­kor­vauk­se­na. Eli jos Hitas­hin­ta on 200ke ja mark­ki­na­hin­ta 300ke, niin myy­täes­sä osta­ja saa 250ke ja kau­pun­ki 50ke.

    Vai­keam­min, ja jos halu­taan sää­tää nii­tä tont­ti­vuo­kria vapaa­hin­tai­sik­si samal­la: Tont­ti­vuo­kra muu­te­taan asun­to­koh­tai­sek­si, myy­täes­sä asun­non vuo­krao­suus nousee suh­tees­sa saman ver­ran kuin mark­ki­na­hin­ta ylit­tää Hitas-hin­nan. Eli Hitas­hin­ta 200ke, tont­ti­vuo­kra nyt 1000e vuo­des­sa. Asun­to myy­dään hin­taan 300ke, uusi vuo­kra 1500e. Tai jol­lain ker­toi­mel­la, esim. kak­sin­ker­tai­ses­ti arvon­nousu pro­sent­tei­na. Tai pro­sent­tio­suu­te­na, esim. uusi vuo­si­vuo­kra on 1% myyntihinnasta.

    Tai sit­ten hin­ta­sään­nös­te­lys­tä vapau­tuu yksin­ker­tai­ses­ti osta­mal­la oman tont­tio­suu­ten­sa kau­pun­gil­ta. Tai jotain. Mut­ta ei tuom­mois­ta byro­kraat­tis­ta fiaskoa.

  2. Niin… Onko tuos­ta Hitak­ses­ta oikeas­taan edes mitään iloa? Eikö olis parem­pi, että kai­kis­ta ton­teis­ta perit­täi­siin mark­ki­na­hin­taa ja täl­lä rahal­la mie­luum­min tuet­tai­siin vähä­va­rai­sia, jol­loin he voi­si­vat itse päät­tää käyt­tä­vät­kö sum­man asu­mi­seen­sa tai johon­kin muu­hun. Luu­len, että hin­ta­sään­nös­te­lys­tä aiheu­tuu lisä­kus­tan­nuk­sia ja ongel­mia joi­ta ei voi­da kor­ja­ta, jos samal­la hyväk­sy­tään, että asun­to­mark­ki­nat ovat vapaat sii­nä mis­sä muut­kin markkinat.

  3. Pyy­sa­lol­le:
    Molem­mat ehdo­tuk­se­si ovat hyviä, mut­ta juris­tit ovat toden­neet ne mah­dot­to­mik­si. Ton­tin­vuo­kra ei voi olla huo­neis­to­koh­tai­nen syys­tä, joka ei mah­du minun kallooni.Tuo kyn­nys­ra­han vaa­ti­mi­nen vapaas­ti myy­tä­väs­tä asun­nos­ta kaa­tui­si var­maan­kin johon­kin juri­di­seen kik­kai­luun sekin. 

    Art­tu­ri Björkille:
    Tuo kau­pun­gin vähä­va­rai­sil­le mak­sa­ma kor­vaus oli­si vero­tet­ta­vaa tuloa, joka lisäk­si las­ki­si hei­dän mah­dol­lis­ta työt­tö­myys­kor­vaus­taan ja asu­mis­tu­ke­aan, joten pää­asias­sa se oli­si tulon­siir­to valtiolle. 

    Hitas-sään­te­lyn tar­koi­tuk­se­na ei kui­ten­kaan ole tukea vähä­va­rai­sim­pia, sil­lä sitä var­ten ovat ara­va-asun­not. Nämä ovat siis omis­tusa­sun­to­ja. Ne teke­vät mah­dol­li­sek­si kes­ki­tu­lois­ten sijoit­tu­mi­sen Hel­sin­kiin. Täl­lä on ollut huo­mat­ta­va vai­ku­tus Hel­sin­gin asukasjakaumaan.

  4. Hitas­jär­jes­tel­män tar­koi­tuk­se­na on ollut tur­va­ta koh­tuu­hin­tai­nen omis­tusa­sun­to­tuo­tan­to. Tämä on hoi­tu­nut käsit­tääk­se­ni ihan mal­lik­kaas­ti. Hitak­sia on Hel­sin­gis­sä 19 679 asun­toa, eli niis­sä asu­nee n. 40–50.000 ihmistä. 

    Hitas­kan­ta on jaet­tu nel­jään kal­leusa­lu­ee­seen, 1. alu­eel­la, joka siis on kal­lein­ta aluet­ta (esim. skat­ta) sijait­see n. 2500 asun­toa. Suu­rin osa (60%) kan­nas­ta sijait­see 3. ja 4.-kalleusalueella, siis Itä- ja Poh­jois-Hel­sin­gis­sä. Näil­lä alueil­la sään­te­lyl­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä eli asun­non las­ken­nal­li­nen hitas­hin­ta useim­mi­ten ylit­tää markkinahinnan. 

    Hita­sin hin­taon­gel­ma, joka siis joi­ta­kin jurp­pii, kos­kee lähin­nä ykkö­sa­lu­een eli kan­ta­kau­pun­gin asun­to­ja, jos­sa mark­ki­na­hin­nan ja hitas­hin­nan ero on suuri. 

    Sään­te­lyn pur­ka­mi­nen hyö­dyt­täi­si oikeas­taan vain näi­tä kan­ta­kau­pun­gin hita­so­mis­ta­jia, jot­ka päät­täi­si­vät irtau­tua sään­te­lys­tä ja joil­le nap­sah­tai­si mes­se­vä lot­to­voit­to asun­non arvon­nousun myö­tä. Ymmär­ret­tä­vää että monia hita­so­mis­ta­jia saat­taa kut­kut­taa aja­tus yhden lau­ta­kun­ta­pää­tök­sen taka­na odot­ta­vas­ta nopeas­ta vaurastumisesta. 

    Ei var­mas­ti­kaan kaik­kia. Suu­rin osa on var­mas­ti ihan tyy­ty­väi­siä, vaik­ka tie­dos­ta­vat­kin että eivät samal­la hin­nal­la vält­tä­mät­tä saa omal­ta asui­na­lu­eel­taan tar­pei­taan vas­taa­vaa asun­toa vapail­ta markkinoilta. 

    Minul­la ei ole mitään vau­ras­tu­mis­ta vas­taan, mut­ta tämä ei oli­si rei­lua hitak­sen alku­pe­räis­tä aja­tus­ta koh­taan, mui­ta eikä tule­via asuk­kai­ta kohtaan. 

    Sään­te­lyn pur­ka­mi­sen jäl­keen hita­sa­sun­not tode­nä­köi­ses­ti katoai­si­vat kan­ta­kau­pun­gis­ta, eikä nii­tä juu­ri­kaan kan­nat­tai­si teh­dä lisää, kuten Ode todisti.

    Hitas­jär­jes­tel­mää voi­daan kehit­tää var­mas­ti monin tavoin, jot­ta asuk­kai­den etu tuli­si huo­mioi­tua, mut­ta jär­jes­tel­mä säilyisi.

    Omi­tuis­ta on että kau­pun­gin hitas­jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tä var­ten perus­ta­ma ns. hitas­työ­ryh­mä, joka käsit­tääk­se­ni koos­tuu asian­tun­ti­jois­ta ei ole kek­si­nyt muu­ta kuin jär­jes­tel­män pur­ka­mi­sen. Tähän nyt asun­to­lau­ta­kun­nas­sa ole­va esi­tys käy­tän­nös­sä joh­taa. Se ei ole mitään kehittämistä.

    Mut­ta niin kau­an kuin ei parem­paa kek­si­tä niin parem­pi keh­no sään­te­ly kuin pel­kät gryn­de­rien kiskurihinnat.

  5. Ode: “Vähän syr­jem­mäl­lä hin­ta­sään­nös­te­lyl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka aina asun­to­aan myy­vä ei saa edes tuo­ta Hitas-hin­taa asun­nos­taan, mut­ta arvok­kail­la ran­ta­ton­teil­la Hitas-hin­nat ovat sel­väs­ti alle markkinahinnan.”

    Hin­ta­sään­nös­te­lyl­lä on suu­ri mer­ki­tys myös syr­jem­mäl­lä, sil­loin kun asun­to on val­mis­tu­nut 1988–90. Tämän ikäis­ten asun­to­jen hita­se­nim­mäis­hin­ta on jää­nyt asun­to­jen ylei­ses­tä hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä todel­la pahas­ti jäl­keen. Näin esim. per­heen eli tila­tar­peen kas­vaes­sa väli­ra­ha isom­paan mark­ki­na­hin­tai­seen asun­toon on kas­va­nut niin suu­rek­si, että asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä muut­tuu mah­dot­to­mak­si ilman koh­tuu­ton­ta velkataakkaa. 

    Tämä on isku vas­ten lap­si­per­hei­den kas­vo­ja. Itse olen ennen las­ten syn­ty­mää hank­ki­nut täl­lai­sen han­ka­laan aikaan val­mis­tu­neen hitas-asun­non 90-luvun lopul­la, jol­loin hin­tae­ro vas­taa­vaan kovan rahan asun­toon oli vie­lä täy­sin mar­gi­naa­li­nen. Tuol­loin oli mah­do­ton­ta ymmär­tää mihin louk­kuun sil­loin mie­lek­kääl­tä tun­tu­nut rat­kai­su johtaa.

    On kes­tä­mä­tön­tä, että kau­pun­ki on nyt sälyt­tä­mäs­sä vas­tuun hitas­jär­jes­tel­män heik­kou­des­ta talo­yh­tiöi­den har­teil­le. Asuk­kaat ovat eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa, eikä enem­mis­tön int­res­sis­sä vält­tä­mät­tä todel­la­kaan ole anoa hitas­va­pau­tus­ta, joka joh­taa suu­rem­piin asu­mis­kus­tan­nuk­siin koro­tet­tu­jen ton­tin­vuo­krien muodossa. 

    Täl­lä menol­la saa­daan aikaan vain mah­ta­via rii­to­ja talo­yh­tiöi­den sisäl­le eli lisää poliit­tis­ten päät­tä­jien hitas­se­koi­lus­ta kär­si­viä kaupunkilaisia.

  6. Hmmmm… no mitens olis, jos sit­ten nuo Hitas-rahat käy­tet­täis nii­den kes­ki­tu­lois­ten tuke­mi­seen? Vois vaik­ka alen­taa kun­nal­lis­ve­roa. Muu­ten­kin tun­tuu omi­tui­sel­ta, että mei­dän pitää yhdes­sä tukea omis­tusa­su­mis­ta. Mikä sii­nä on niin iha­naa vuo­kral­la asu­mi­seen ver­rat­tu­na? Tai jos asi­aa tar­kas­te­lee sijoi­tus­nä­kö­kul­mas­ta, niin mikä asun­toon sijoit­ta­mi­ses­sa on niin hyvää ver­rat­tu­na osak­kei­siin tai obli­kaa­tioi­hin sijoit­ta­mi­seen verrattuna?

  7. Täs­sä taas näh­dään mihin sään­nös­te­ly joh­taan: sur­ke­aan lop­pu­tu­lok­seen. Ali­hin­taan myydyt/vuokratut ton­tit ovat suo­raan pois kerä­tyis­tä vero­tu­lois­ta eli vero­ja pitää kerä­tä enemmän.

    Mut­ta min­käs teet kun päät­tä­jät eivät tajua mark­ki­nois­ta tuon taivaallista.

  8. Pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten asu­mi­son­gel­maan aut­tai­si sel­lai­nen mal­li, jos­sa talot oli­si­vat aluk­si vuo­kra­ta­lo­ja, mut­ta elä­män­ti­lan­teen kohen­tues­sa asu­kas voi­si vähi­tel­len lunas­taa asun­non omak­seen. Asun­non voi­si vali­ta tar­peen perus­teel­la ja hal­lin­ta­muo­to voi­si mukau­tua mak­su­ky­vyn paran­tues­sa ilman, että asun­nos­ta tar­vit­si­si muut­taa pois.

    Hin­ta­sään­te­lyä fik­sum­mal­ta tun­tui­si, että kau­pun­ki toi­mi­si raken­nut­ta­ja­na, kil­pai­lut­tai­si ura­koit­si­jat ja sai­si suu­ren volyy­min avul­la pidet­tyä kus­tan­nuk­set koh­tuul­li­si­na. Nämä asun­not voi­tai­si tar­jo­ta pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le kus­tan­nus­pe­rus­tei­sel­la hin­nal­la, jol­loin kau­pun­gin sub­ven­tio­ta ei tar­vit­tai­si. Kus­tan­nus­pe­rus­tei­set hin­nat ovat mie­les­tä­ni sosi­aa­lis­ten ja jul­kis­hal­lin­nol­lis­ten mak­sul­lis­ten pal­ve­lui­den yhtey­des­sä mark­ki­na­pe­rus­tei­sia perustellumpia.

  9. Ton­ni käteen
    “Nämä asun­not voi­tai­si tar­jo­ta pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­le kus­tan­nus­pe­rus­tei­sel­la hin­nal­la, jol­loin kau­pun­gin sub­ven­tio­ta ei tarvittaisi.”

    Kyl­lä se minus­ta sub­ven­tiol­ta vai­kut­taa, jos kol­men ton­nin tava­raa myy­dään puo­leen hin­taan. Tuol­la logii­kal­la tont­tien ilmai­sek­si jaka­mi­nen­kaan ei oli­si sub­ven­tio­ta, sil­lä jos­kus ammoin ilmai­sek­si saa­dut ton­tit eivät mak­sa mitään.

  10. Syl­ves­te­ri Says:

    Kyl­lä se minus­ta sub­ven­tiol­ta vai­kut­taa, jos kol­men ton­nin tava­raa myy­dään puo­leen hin­taan. Tuol­la logii­kal­la tont­tien ilmai­sek­si jaka­mi­nen­kaan ei oli­si sub­ven­tio­ta, sil­lä jos­kus ammoin ilmai­sek­si saa­dut ton­tit eivät mak­sa mitään.”

    Jos tuo­te­tuis­ta talois­ta peri­tään kus­tan­nus­ten mukai­nen hin­ta, veron­mak­sa­jien ei tar­vit­se osal­lis­tua kus­tan­nuk­siin. Tuo ei oli­si sub­ven­tio­ta, vaan suu­ruu­den eko­no­mi­aa. Mitä tahan­sa tava­raa han­kit­taes­sa ison erän saa hal­vem­mal­la kuin pie­nen. Oleel­lis­ta mer­ki­tys­tä ei ole sil­lä onko hank­ki­ja kun­ta vai yleis­hyö­dyl­li­nen yhtei­sö, kuten S‑ryhmä.

    Mark­ki­na­vää­ris­ty­mäs­tä voi argu­men­toi­da, mut­ta asun­to­jen mark­ki­na­hin­to­ja on val­miik­si vää­ris­tet­ty ylös­päin val­tion asu­mis­tuil­la ja asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­ny­soi­keuk­sil­la, joten vas­tak­kais­suun­tais­ta edel­lis­ten vai­ku­tus­ta neut­ra­loi­vaa vää­ris­ty­mää ei voi mie­les­tä­ni pitää toi­mia­lan kan­nal­ta epäreiluna. 

    Lisäk­si koko Suo­men kan­san­ta­lout­ta aja­tel­len oli­si mie­le­käs­tä, että sel­lai­sil­la pal­koil­la joi­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on varaa mak­saa oli­si myös varaa asua tääl­lä, jot­ta saman­ai­kai­sen työt­tö­myy­den ja työ­voi­ma­pu­lan dilem­maa saa­tai­siin purettua. 

    Vie­lä raken­ta­mat­to­mat tai edes suun­nit­te­le­mat­to­mat talot eivät ole kau­pun­gin omai­suut­ta, kun taas kau­pun­gin omis­ta­ma maa sel­lais­ta on. Raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen tai suun­nit­te­le­mat­ta jät­tä­mi­nen ei vähen­nä kau­pun­gin omai­suut­ta, mut­ta ton­tin luo­vut­ta­mi­nen vähen­tää. Analogia
    ton­tin luo­vut­ta­mi­seen ei päde. Talous ei ole nol­la-sum­ma­pe­liä, vaan varal­li­suut­ta voi­daan luo­da lisää. Maa­ta ei sen­si­jaan tuo­te­ta lisää.

    On kau­pun­ki­lais­ten kan­nal­ta talou­del­li­sem­paa hyö­dyn­tää kau­pun­gin (tai min­kä tahan­sa muun riit­tä­vän vah­van pelu­rin) mit­ta­kaa­vae­tu­ja oma­kus­tan­nus­hin­nal­la kuin korot­taa tai olla alen­ta­mat­ta vero­ja sosi­aa­lis­ten ongel­mien hoitamiseksi.

  11. Jos tuo­te­tuis­ta talois­ta peri­tään kus­tan­nus­ten mukai­nen hin­ta, veron­mak­sa­jien ei tar­vit­se osal­lis­tua kustannuksiin.

    Tööt! Väärin. 

    Jos omai­suut­ta myy­dään alle sen, mitä joku on val­mis mak­sa­maan, niin veron­mak­sa­jat jou­tu­vat osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­siin täl­lä ero­tuk­sel­la. Nämä ns. vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set ovat ihan oikei­ta ja todel­li­sia kus­tan­nuk­sia. Kus­tan­nus­ten mukai­nen hin­ta ei ole edes mer­ki­tyk­sel­li­nen, se, mitä on jo mak­set­tu, on ns. upon­nut kus­tan­nus. Sil­lä, että kus­tan­nuk­set saa­daan katet­tua, on vain dynaa­mi­nen vai­ku­tus, eli jos kus­tan­nuk­sia ei saa­da katet­tua, niin raken­ta­mi­nen loppuu.

    Kau­pun­ki­lais­ten kan­nal­ta paras­ta on teh­dä asiat niin, että hoi­de­taan kuta­kin ongel­maa sii­hen ongel­maan tehok­kaim­min pure­val­la kei­nol­la. Hin­ta­sään­nös­te­ly ei ole sel­lai­nen kei­no mihin­kään ongelmaan.

  12. Pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten asu­mi­son­gel­maan aut­tai­si sel­lai­nen mal­li, jos­sa talot oli­si­vat aluk­si vuo­kra­ta­lo­ja, mut­ta elä­män­ti­lan­teen kohen­tues­sa asu­kas voi­si vähi­tel­len lunas­taa asun­non omak­seen. Asun­non voi­si vali­ta tar­peen perus­teel­la ja hal­lin­ta­muo­to voi­si mukau­tua mak­su­ky­vyn paran­tues­sa ilman, että asun­nos­ta tar­vit­si­si muut­taa pois.”

    Täs­sä on aina­kin yksi vaih­toeh­to niil­le, jot­ka empi­vät asun­non osta­mis­ta: http://www.hypo.fi/varovainen_virtanen_valitsi_4_vuoden_harkintaajan

  13. Tie­de­mies Says: 

    Tööt! Vää­rin.
    Jos omai­suut­ta myy­dään alle sen, mitä joku on val­mis mak­sa­maan, niin veron­mak­sa­jat jou­tu­vat osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­siin täl­lä erotuksella.”

    Pai­kal­lis­pe­liä kat­sot­taes­sa ja tilan­tees­sa, jos­sa työ­voi­ma­re­surs­si oli­si täys­käy­tös­sä, olet oikeas­sa. Koko lau­taa kat­sot­taes­sa olet vää­räs­sä. Aina kun raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä saa­daan puret­tua veron­mak­sa­ja voit­taa. Suo­men hyvä puo­li on se, että tääl­lä voi­daan hel­pom­min pela­ta koko lau­dal­la eikä tar­vit­se tyy­tyä osavoittoihin. 

    Vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, eli nyky­ti­lan­teen kus­tan­nus, tulee täs­sä tapauk­ses­sa sii­tä, että mah­dol­li­nen työ ja mah­dol­li­set teki­jät ovat lii­an kau­ka­na toi­sis­taan, on saman­ai­kais­ta työ­voi­ma­pu­laa ja raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Veron­mak­sa­jat jou­tu­vat mak­sa­maan tur­haan työttömyyskorvauksia.

  14. Tie­de­mies
    “Kau­pun­ki­lais­ten kan­nal­ta paras­ta on teh­dä asiat niin, että hoi­de­taan kuta­kin ongel­maa sii­hen ongel­maan tehok­kaim­min pure­val­la kei­nol­la. Hin­ta­sään­nös­te­ly ei ole sel­lai­nen kei­no mihin­kään ongelmaan.”

    Mark­ki­na­hyö­dyk­keet ja jul­ki­nen pal­ve­lu on hyvä erot­taa toi­sis­taan. Jul­ki­sen pal­ve­lun pal­ve­lu­mak­su­jen hin­noit­te­lu mark­ki­na­pe­rus­tei­ses­ti oli­si jul­ki­sel­ta hal­lin­nol­ta mono­po­lia­se­man vää­rin­käyt­töä, kos­ka jul­ki­sel­la hal­lin­nol­la on jul­ki­sen pal­ve­lun mono­po­li. Kus­tan­nus­pe­rus­te on oikeam­pi, kos­ka kus­tan­nus­pe­rus­tei­sen hin­noit­te­lun avul­la muut veron­mak­sa­jat eivät tur­haan jou­du yhden käyt­tä­män pal­ve­lun maksajiksi. 

    Jos­kus on toki perus­tel­tua hin­noit­tel­la jul­ki­nen pal­ve­lu alle sen aiheut­ta­mien kus­tan­nus­ten, mut­ta har­voin yli sen.

  15. Täs­sä on aina­kin yksi vaih­toeh­to niil­le, jot­ka empi­vät asun­non osta­mis­ta: http://www.hypo.fi/varovainen_virtanen_valitsi_4_vuoden_harkintaajan

    Hyväl­tä näyt­tää. Sitä parem­pi, mitä pidem­mäl­le yksi­tyi­nen sek­to­ri pys­tyy ongel­man rat­kai­se­maan. Jul­ki­sen sek­to­rin kan­nat­taa kes­kit­tyä rat­kai­se­maan ainoas­taan ongel­mia, jot­ka ovat niin vai­kei­ta, ettei yksi­tyi­nen sek­to­ri pys­ty nii­tä yksin rat­kai­se­maan. Nii­tä­kin riittää.

  16. Ton­ni käteen:
    Pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten asu­mi­son­gel­maan aut­tai­si sel­lai­nen mal­li, jos­sa talot oli­si­vat aluk­si vuo­kra­ta­lo­ja, mut­ta elä­män­ti­lan­teen kohen­tues­sa asu­kas voi­si vähi­tel­len lunas­taa asun­non omak­seen. Asun­non voi­si vali­ta tar­peen perus­teel­la ja hal­lin­ta­muo­to voi­si mukau­tua mak­su­ky­vyn paran­tues­sa ilman, että asun­nos­ta tar­vit­si­si muut­taa pois.

    Aina­han voi ottaa pit­kän asun­to­lai­nan, jota ei lyhen­nä lain­kaan ensim­mäi­seen kym­me­neen vuo­teen, jol­loin on taval­laan pan­kin vuo­kra­lai­nen ja alkaa mak­saa lyhen­nyk­siä sit­ten. Tämä on odul­li­sem­pi kuin tuo ensin vuo­kral­la ja sit­ten omas­sa, kos­ka sii­hen saa kor­ko­jen verovähennysoikeuden. 

    En ole las­ke­nut läpi tuo­ta Luok­san mai­nos­ta­maa hypo­teek­kiyh­dis­tyk­sen jär­jes­te­lyä, mut­ta tus­kin hypo­teek­kiyh­dis­tyk­sel­lä on tar­koi­tuk­se­na teh­dä täl­lä tuot­teel­la tap­pio­ta. Sik­si uskon edel­leen yllä esi­tet­tyyn asuntolainavaihtoehtoon.

    Koko­naan toi­nen asia on, mik­si val­tio suo­sii niin voi­mak­kaas­ti vero­hel­po­tuk­sin omis­tusa­su­mis­ta — se saa pal­jon suu­rem­man val­tion tuen kuin sosi­aa­li­nen asuntotuotanto.

  17. Ton­ni Käteen on taval­laan oikeas­sa. Hyväk­syn kyl­lä “hin­ta­sään­nös­te­lyn”, jos sil­lä tar­koi­te­taan mono­po­lin — ja vie­lä jul­ki­sen puo­len hal­lin­noi­man — hin­nan sään­te­lyä. Ole­tin täs­sä, että puhum­me sel­lai­sis­ta hyö­dyk­keis­tä, joil­le on mark­ki­nat, joil­la kil­pai­lu joten­ku­ten toi­mii. Asun­to­mark­ki­nat ovat näis­tä hyvä esimerkki.

    Ymmär­rän myös työ­voi­ma­po­liit­ti­sen argu­men­tin, ja sii­nä on jär­keä, mut­ten sil­ti usko, että asun­to­jen hin­ta­sään­nös­te­ly on työ­voi­ma­po­liit­ti­ses­ti niin teho­kas­ta, että sen kus­tan­nuk­set alit­ta­vat hyödyt. 

    Hel­sin­gis­sä on toki työ­voi­ma­pu­laa, mut­ta hin­ta­sään­nös­te­ly ei sitä rat­kai­se. Syyt löy­ty­vät mm. Osmon aiem­mis­ta Nurmijärvi-kirjoituksista.

  18. Tie­de­mies
    “Hel­sin­gis­sä on toki työ­voi­ma­pu­laa, mut­ta hin­ta­sään­nös­te­ly ei sitä rat­kai­se. Syyt löy­ty­vät mm. Osmon aiem­mis­ta Nurmijärvi-kirjoituksista.”

    Koko alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­se­ni punai­nen lan­ka oli nime­no­maan se, että kau­pun­gil­la on niin halu­tes­saan hin­ta­sään­nös­te­lyä tehok­kaam­pia tapo­ja asun­to-ongel­man rat­kai­se­mi­seen. Esi­mer­kik­si suu­ren mit­ta­kaa­van tuot­ta­man edun hyö­dyn­tä­mi­nen raken­nut­ta­ja­na toimiessa. 

    Ole­tin täs­sä, että puhum­me sel­lai­sis­ta hyö­dyk­keis­tä, joil­le on mark­ki­nat, joil­la kil­pai­lu joten­ku­ten toi­mii. Asun­to­mark­ki­nat ovat näis­tä hyvä esimerkki.”

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ei kui­ten­kaan ole nor­maa­lei­den mark­ki­na­pe­lu­rei­den int­res­seis­sä, vaan se on ennem­min­kin jul­kis­ta pal­ve­lua. Oma ja monien mui­den­kin suo­ma­lais­ten ideo­lo­gi­nen mie­li­pi­de on, että kai­kil­le on pyrit­tä­vä tar­joa­maan kat­to pään pääl­le. Suo­mi on mel­koi­sen kyl­mä maa talvisin. 

    Kos­ka näin halu­taan teh­dä, se kan­nat­taa teh­dä mah­dol­li­sim­man talou­del­li­ses­ti ja talou­del­li­sin tapa on tie­ten­kin sel­lai­nen, jos­ta voi­daan periä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Täl­löin ei aiheu­te­ta yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia veron­mak­sa­jil­le. Esi­mer­kik­si asu­mis­tuen koro­tus on uut­ta raken­ta­mis­ta huo­nom­pi vaih­toeh­to, kos­ka suo­ran kus­tan­nuk­sen­sa lisäk­si asu­mis­tuen koro­tus vaan pus­kee kaik­kia vuo­kria ja asun­to­jen hin­to­ja ylös­päin ja aiheut­taa eli­no­lo­jen kur­jis­tu­mis­ta sel­lai­sil­le, jot­ka eivät asu­mis­tu­kea saa.

    Toki aina­kin suun­ni­tel­ma­ta­sol­la asun­to­ja oli­si tulos­sa mää­räl­li­ses­ti muka­vas­ti lisää ilman uusia ohjel­mia­kin. Esi­tin vaan täs­sä saman idean kuin syk­syi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa ennen kuin uusi met­ro­po­lia­lu­een asun­to-ohjel­ma val­mis­tui. Ihan esi­merk­ki­nä sii­tä, että hin­ta­sään­nös­te­ly ei vält­tä­mät­tä ole talou­del­li­sin tapa sosi­aa­li­ses­sa­kaan asu­mi­ses­sa ja että HITAS:in lop­pu saat­taa vapaut­taa resurs­se­ja nyky­ai­kai­sem­piin järjestelyihin. 

    Syy mik­si tun­tuu, että puhum­me joten­kin ris­tiin on var­maan se, että sinä näy­tät pitä­vän kus­tan­nus­ten mukai­sen hin­nan peri­mis­tä sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta hin­ta-sään­nös­te­ly­nä ja minä taas perus­tel­tu­na käy­tän­tö­nä jul­ki­sen pal­ve­lun hinnoittelulle.

  19. Oikeas­taan esi­tin, sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non pitäi­si olla sel­lais­ta, että se on mark­ki­na-arvol­taan sel­lais­ta, että sen hin­ta on riit­tä­vän alhai­nen. Se, että hin­ta pai­ne­taan alas ja teh­dään hin­noit­te­lus­ta tulon­siir­to — ja tulon­siir­to se on — syn­nyt­tää kie­ro­ja kannusteita.

  20. Tie­de­mies
    “Oikeas­taan esi­tin, sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non pitäi­si olla sel­lais­ta, että se on mark­ki­na-arvol­taan sel­lais­ta, että sen hin­ta on riit­tä­vän alhainen.”

    Jos raken­ne­taan seka­ta­lo­ja, jos­sa on kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja, osao­mis­tusa­sun­to­ja ja omis­tusa­sun­to­ja sekai­sin mark­ki­na-arvo pai­nuu puh­das­ta omis­tus­ta­loa alem­mas. Ts. jos perus­jamp­pa hyväk­syy “sosi­aa­li­ta­pauk­sia” naa­pu­reik­seen, hän saa asun­non kus­tan­nus­ten mukai­sel­la hin­nal­la ja osak­si kus­tan­nus­ta muo­dos­tuu sosi­aa­li­ta­paus­ten sosi­aa­lis­ta­mi­ses­ta nor­maa­lin yhtei­sön tavoil­le. Sosi­aa­li-tapauk­set taas saa­vat naa­pu­rin perus­jam­pois­ta menes­ty­mi­sen mal­lin. Kun sosi­aa­li­sia tulon­siir­to­ja joka­ta­pauk­ses­sa tar­vi­taan, mie­les­tä­ni oli­si parem­pi, että ne oli­si­vat sel­lai­sia, jot­ka aiheut­ta­vat posi­tii­vi­sia kier­tei­tä eivät­kä sel­lai­sia, jot­ka aiheut­ta­vat sosiaalitukiriippuvuutta. 

    Minus­ta­ni nykyis­ten sosi­aa­li­tu­kien kan­nus­teet ovat ‑kie­rom­pia- kuin esit­tä­mä­ni rat­kai­sun aiheut­ta­mat kie­rot kan­nus­teet. Vai­keuk­sis­sa ole­vil­le pitäi­si raken­taa posi­tii­vi­sen kier­teen pol­ku­ja eikä pas­si­voi­via jopa yli 100 % veroas­tei­ta. Nyky­ti­lan­teen kan­nus­te­han on niin kie­ro, että on monis­sa tapauk­ses­sa suo­raan rahal­li­ses­sa mie­les­sä kan­nat­ta­vam­paa olla teke­mät­tä mitään kuin muut­taa Hel­sin­kiin ja teh­dä töi­tä. No, koko­nai­sop­ti­moin­nis­sa tulee aina osae­pä­op­ti-maa­li­suuk­sia ja nii­den mer­ki­tyk­sen pai­not­ta­mi­nen on pal­jol­ti arvo- ja mie­li­pi­de­va­lin­ta eivät­kä ne aina ole mate­maat­ti­sen eksak­tis­ti las­ket­ta­vis­sa. Pää­asia kui­ten­kin täs­sä asun­toa­sias­sa on se, että nii­tä asun­to­ja on yli­pään­sä tulos­sa lisää.

  21. Nykyi­sil­lä Hitas­tont­tien vuo­kra­ta­soil­la anne­taan ensin osta­jal­le täy­sin har­haan­joh­ta­va kuva asun­non kus­tan­nuk­sis­ta ja tämän jäl­keen alkaa Hel­sin­gin Kau­pun­gin raa­ka rahastus.

    Vii­meis­tään yhtiön iso­jen remont­tien tul­les­sa eteen hävi­ää kes­ki­tu­loi­nen omis­ta­ja­kaar­ti näis­tä jär­kyt­tä­vän hin­tai­sis­ta yhtiöis­tä. Seka­ta­loi­hin ei vält­tä­mät­tä saa­da edes suu­ri­tu­loi­sia omis­ta­jia kor­vaa­maan kes­ki­tu­loi­set.. ainoa jär­ke­vä omis­ta­ja­ta­ho on kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat tai yri­tyk­set, jot­ka osta­vat asun­not työ­suh­de käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.