Hesarin pääkirjoitustoimitus näyttää käyneen Santahaminassa upseereja tapaamassa. Santahaminaa ei kuulemma tarvita asunto9tuotantoon, kun on tuo Sipoo. Lounais-Sipoo näyttää olevan kovin riittoisa tonttireservi, kun sinne suunnitellut 20 000 asukasta pystyvät korvaamaan sekä Santahaminen 20 000 asukasta, ettäMalmin lentokentän 10 000 asukasta ja paljon muutakin.
Pääkaupunkisedulle on tarkoitus rakentaa 13 000 asuntoa vuodessa. Lounais-Sipoo vastaa yhdeksän kuukauden tonttireserviä.
Jos Santahamina jätetään nykyiseen käyttöönsä puolustusvoiman ulkomuseoksi, merkitsee se, että nuo 20 000 asukasta sijoitetaan muualle, eikä se muu ole toiseksi paras paikka vaan jokin sellainen marginaalinen alue, joka on siinä rajalla, rakennetaanko vei ei. Tuo “muu” sijaitsee kaukana automatkan päässä. Jos käytämme varovaista arviota, että tuo “muu” on keskimäärin 25 km:n automatkan päässä ja että noista 20 000 asukkaasta 6000 tekee tämän matkan päivittäin edestakaisin, tuo armeijan ulkomuseo tuottaa 300 000 henkilökilometriä turhaa autoilua päivässä, kahdeksan kertaa maapallon ympäri.
Puolustuksellista merkitystä saarella ei ole. Eräs korkea upseeri sanoi minulle, ettei kai kukaan ole niin hölmö, että muodostaisi sodan ajan joukko-osastot Santahaminassa, kahden sillan takana valmiiksi motissa. Jos olisin upseeri, olisi minustakin kivempi olla täissä Santahaminassa kuin vakkapa Tuusulassa.
Asuntomaana Santahamina olisi ainakin puolen miljardin euron arvoinen ellei kalliimpikin. Valtion sisäisessä laskutuksessa sen hinta on tästä kymmenesosa. Tämä selittää se, etteivät sotilaat henno siitä luopua. Jos valtio myisi saaren Helsingille puolella miljardilla ja armeija saisi rahat, se vetäytyisi saarelta viivana.
Santahaminaan puolustavalla kokoomuksella ei ole oikein varaa syyttää yhtään puiston suojelijaa nimbyilystä niin kauan kuin puolue puolustaa sekä Santahaminan rajaamista asuntotuotannon ulkopuolelle että neliökilometrin hyvää rakennusmaata uhraamista Malmin hupi-ilmailukentälle.