Hesarin mukaan Santahaminaa ei tarvita asumiseen

Hesarin pääkir­joi­tus­toim­i­tus näyt­tää käyneen San­ta­ham­i­nas­sa upseere­ja tapaa­mas­sa. San­ta­ham­i­naa ei kuulem­ma tarvi­ta asunto9tuotantoon, kun on tuo Sipoo.  Lounais-Sipoo näyt­tää ole­van kovin riit­toisa tont­tire­servi, kun sinne suun­nitel­lut 20 000 asukas­ta pystyvät kor­vaa­maan sekä San­ta­hami­nen 20 000 asukas­ta, että­Malmin lento­ken­tän 10 000 asukas­ta ja paljon muutakin.

Pääkaupunkisedulle on tarkoi­tus rak­en­taa 13 000 asun­toa vuodessa. Lounais-Sipoo vas­taa yhdek­sän kuukau­den tonttireserviä.

Jos San­ta­ham­i­na jätetään  nykyiseen käyt­töön­sä puo­lus­tusvoiman ulko­museok­si, merk­it­see se, että nuo 20 000 asukas­ta sijoite­taan muualle, eikä se muu ole toisek­si paras paik­ka vaan jokin sel­l­ainen mar­gin­aa­li­nen alue, joka on siinä rajal­la, raken­netaanko vei ei. Tuo “muu” sijait­see kaukana automatkan päässä. Jos käytämme varovaista arvio­ta, että tuo “muu” on keskimäärin 25 km:n automatkan päässä ja että noista 20 000 asukkaas­ta 6000 tekee tämän matkan päivit­täin edestakaisin, tuo armei­jan ulko­museo tuot­taa 300 000 henkilök­ilo­metriä turhaa autoilua päivässä, kahdek­san ker­taa maa­pal­lon ympäri.

Puo­lus­tuk­sel­lista merk­i­tys­tä saarel­la ei ole. Eräs korkea upseeri sanoi min­ulle, ettei kai kukaan ole niin hölmö, että muo­dostaisi sodan ajan joukko-osas­tot San­ta­ham­i­nas­sa, kah­den sil­lan takana valmi­ik­si motis­sa. Jos olisin upseeri, olisi minus­takin kivem­pi olla täis­sä San­ta­ham­i­nas­sa kuin vakka­pa Tuusulassa.

Asun­tomaana San­ta­ham­i­na olisi ainakin puolen mil­jardin euron arvoinen ellei kalli­impikin. Val­tion sisäisessä lasku­tuk­ses­sa sen hin­ta on tästä kymme­ne­sosa. Tämä selit­tää se, etteivät soti­laat hen­no siitä luop­ua. Jos val­tio myisi saaren Helsingille puolel­la mil­jardil­la ja armei­ja saisi rahat, se vetäy­ty­isi saarelta viivana.

San­ta­ham­i­naan puo­lus­taval­la kokoomuk­sel­la ei ole oikein varaa syyt­tää yhtään puis­ton suo­jeli­jaa nim­by­ilystä niin kauan kuin puolue puo­lus­taa sekä San­ta­ham­i­nan rajaamista asun­to­tuotan­non ulkop­uolelle että neliök­ilo­metrin hyvää raken­nus­maa­ta uhraamista Malmin hupi-ilmailukentälle.

9 vastausta artikkeliin “Hesarin mukaan Santahaminaa ei tarvita asumiseen”

  1. San­ta­ham­i­nal­la voidaan sen­tään nähdä jokin yhteiskun­nalli­nen mis­sio. Malmin lentoase­man tehtävä helsin­gin sydämessä alkaa nykypäivänä, ja nykyisessä asun­toti­lanteessa, olla jo kyseenalainen. 

    Kävin ker­taa­mas­sa Malmin lentoase­man tärkey­den Malmin lentoase­man ystävät ry:n inter­net­sivuil­ta, joil­ta löy­tyy kymme­nen syytä säi­lyt­tää Mal­mi. Minus­ta kaik­ki syyt ovat joko huono­ja, tekaistu­ja tai kor­vat­tavis­sa. Jokainen voi ne itse lukea, mut­ta min­ulle silmään pisti eri­tyis­es­ti huoli tämän ain­utk­er­taisen viher­alueen säi­lymisen puoles­ta. Lentoase­man ystävät huo­maut­ta­vat, että esimerkik­si isokuovi ei pesi muual­la helsingis­sä. Minus­ta tun­tuu, että yleisil­mail­i­jat huo­ma­si­vat koko kuovin vas­ta kun ken­tän sulkem­i­nen otet­ti­in esille. Muille sen havait­sem­i­nen on vaikeam­paa, kos­ka tälle ain­ut­laa­tuiselle viher­alueelle ei luon­nol­lis­es­tikaan ole mitään asi­aa. Pait­si jos omis­taa lentokoneen.

    Jos asun­to­tuotan­to­tavoite halu­taan saavut­taa, tulee Malmin kaltaiset helpot tont­ti­maat saa­da rak­en­tamiskäyt­töön pian. Tosin ei San­ta­ham­i­nankaan ase­ma kestä päivän­val­oa nykyisessä tilanteessa, vaan myös sotimi­nen pitäisi saa­da parem­min sovel­tuville alueille.

  2. Jätetään San­ta­ham­i­na rak­en­ta­mat­ta. olisi edes yksi alue Helsingis­sä joi­ta ei nyky­polvi raiskaa betonil­la. Tehkööt tule­vat sukupol­vet san­tik­sel­la mitä parhaak­sen näkevät. toiv­ot­tavasti näkevät siinä muu­takin kun puoli mil­jar­dia euroa.

    Olkoot san­ta­ham­i­na Helsin­gin Alas­ka. Paik­ka jota ei pumpa­ta tyhji­in vaan jätetään pikkasen tulevillekin polville. Siihen asti toimikoot puo­lus­tusvoimat alueen suojelijana.

  3. En on koskaan oikein hif­fan­nut tätä kinaa erinäi­sistä ton­teista Suomen kaltaises­sa maas­sa, jos­sa tont­ti­maa­ta riit­tää. Joka ker­ta kun laskeu­tuu Helsin­ki-Van­taalle häkel­tyneenä miet­tii, että laskeudu­taanko tässä kaupungik­sikin kut­sut­tuun vai keskelle met­sää. Vas­taus: molempiin!

  4. Kyl­lä Senaat­in­torin ja Lah­den välistä löy­tyy maa­ta, johon rak­en­taa, mut­ta nuo näkemäsi met­sät eivät ole raideli­iken­teen var­rel­la. Jos hyväksytään raja­ton autois­tu­mi­nen, voimme sijoit­taa rak­en­tamisen pitkin nur­mi­järviä, mut­ta se tuot­taa tavat­tomasti liiken­net­tä ja matkoi­hin ja jonoi­hin tärväy­tyy ihmis­ten aikaa. San­ta­ham­i­na olisi kah­den metropy­säkin (5 min) päässä keskustasta.

  5. Var­masti san­tis on mon­es­sa suh­teessa ihanteelli­nen, en epäile. En ole kaupunkisu­un­nit­telun ekspert­ti, mut­ta maal­likon vaikutel­man mukaan Sta­di ei kuitenkaan ole mitenkään eri­tyisen tiivi­isti raken­net­tu ja poten­ti­aalia on yhdessä jos toises­sakin puskassa. 

    Yksi jo ohi men­nyt esimerk­ki turhista tont­tiki­noista: aikoinaan kinat­ti­in asetel­mal­la musi­ikki­ta­lo vs makasi­init. Mik­si muutenkin kiis­tanalaista musi­ikki­taloa ei bygat­tu epämääräiselle naa­pu­ri­ton­tille ja kaik­ki oli­si­vat olleet tyytyväisiä?

  6. Mik­si kaupunkien pitää levit­täy­tyä met­si­in ja saari­in? Mik­si ei voi­da kas­vaa ylöspäin. No tietenkin siinä menee jonkun hyvä näköala, mut­ta jollekkin toiselle tulee vielä parempi.

  7. San­ta­ham­i­na on luon­toar­voil­taan melko ainutlaatuinen.

    Vielä ain­ut­laa­tuisem­paa olisi, jos vihrei­den arvois­sa luon­toar­vot pri­or­isoitaisi euro­jen edelle.

  8. juu­pa juu Says:
    16. helmiku­u­ta 2008 kel­lo 13.20
    “Mik­si kaupunkien pitää levit­täy­tyä met­si­in ja saariin?”

    Mik­si syöpäkas­vaimen pitää lev­itä imu­sol­mukkeisi­in, mak­saan ja lop­ul­ta kaikkialle?

    Hyviä ja perus­tavaa laat­ua ole­via kysymyk­siä, joi­ta pitäisi pohtia sen sijaan, että pohdi­taan lop­ut­tomasti kuin­ka lev­iämistä voisi nopeut­taa ja tehostaa.

  9. “Jos San­ta­ham­i­na jätetään nykyiseen käyt­töön­sä puo­lus­tusvoiman ulko­museok­si, merk­it­see se, että nuo 20 000 asukas­ta sijoite­taan muualle — Tuo “muu” sijait­see kaukana automatkan päässä.”

    Ole­tatko, että rak­en­tamisen määrä seudul­la on jokin vakio, johon ei voi­da vaikut­taa suun­taan eikä toiseen? Samal­la logi­ikalla jotkut väit­tävät, että “jos ydin­voimaa ei lisätä, lisätään hiilivoimaa”.

    Luk­sus­lähiö ja metro­tun­neli syr­jäiseen saa­reen ei ole paras­ta mah­dol­lista alue­poli­ti­ikkaa. Eikö riit­täisi, että raken­net­taisi­in pelkästään ole­mas­saole­vien rato­jen var­sille? Joku paik­ka saat­taa olla kauem­pana Helsin­gin keskus­tas­ta kuin San­ta­ham­i­na, mut­ta toisaal­ta lähempänä Lep­pä­vaaraa, Tikkuri­laa, Turkua, Tam­peretta jne. Ihmisil­lä on tarpei­ta liikkua mon­een suun­taan, eikä kaiken pain­opiste ole Helsingin­niemen kärjessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.