Öljyn kulutusta on verotettava

Suomen kuvale­hti 3/2008

(Tämä tek­sti saat­taa tun­tua osin tutul­ta blo­gin ahk­erista lukijoista)

Öljyn hin­nan nousu on luon­nol­lista ja vält­tämätön­tä. Markki­namekanis­mi toimii oikein siirtäessään tule­van niukku­u­den nyky­isi­in hin­toi­hin. Hel­posti hyö­dyn­net­tävät öljy­varat lop­pu­vat muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä, mikä on lyhyt aika ihmiskun­nan historiassa.

Maail­man tulon­jakoa öljy­tu­lot häir­it­sevät. Kuusi vuot­ta sit­ten 20 dol­lar­in tyn­nyri­hin­taa pidet­ti­in asial­lise­na. Sen jäl­keen hin­taan on tul­lut lyhyessä ajas­sa 80 dol­lar­in lisä. Tämä merk­it­see läh­es viiden mil­jardin euron tulon­si­ir­toa öljyn kulut­ta­jil­ta niiden tuot­ta­jille päivässä. Suomen osu­us lisälaskus­ta on noin neljä mil­jar­dia euroa vuodessa eli liki 800 euroa asukas­ta kohden pelkästään öljys­tä. Laskua lisää kivi­hi­ilen, maakaa­sun ja uraanin hin­to­jen nousu öljyn hin­nan perässä.

En tiedä, mitä Nor­ja on öljy-yhtiöi­den kanssa sopin­ut, mut­ta kuudessa vuodessa maan öljyn­tuotan­non arvo on nous­sut noin 20 000 eurol­la nor­jalaista kohden vuodessa.

Täl­lä val­taisal­la rahavir­ral­la on kum­malliset vaiku­tuk­set maail­man­talouteen. Pait­si, että Dubai­hin raken­netaan maail­man korkein­ta taloa, siel­lä voi myös har­ras­taa alp­pi­la­je­ja sisälas­ket­teluhal­lis­sa ulkoil­man läm­pöti­lan ollessa läh­es 50 astet­ta. Venäjä käyt­tää öljy­tu­lo­ja sosial­is­min aiheut­tamien tuho­jen kor­jaamiseen, mut­ta valitet­tavasti varus­taa myös suur­val­ta-armei­jaa. Öljyn korkean hin­nan pitäisi pakot­taa kulut­ta­jat kohtu­u­teen, mut­ta tuot­ta­ja­mais­sa se ylläpitää haaskausta.

Kaikkia öljyra­haa ei haaska­ta ylel­lisyy­teen. Venäjä rahas­toi ylimääräisiä öljy­tu­lo­ja vakaus­ra­has­toon, joka sijoit­taa rahansa pääasi­as­sa ulko­maisi­in osakkeisi­in. Tämä voi tuot­taa islanti­lai­somis­ta­jia suurem­pia yllä­tyk­siä län­si­mais­ten yhtiöi­den hallinnos­sa. Monia merkit­täviä yhtiöitä on jo siir­tynyt öljysheikkien omis­tuk­seen. Öljyra­haa sijoite­taan myös teol­lisu­us­maid­en kiin­teistöi­hin. Täl­lä menol­la val­ta­suh­teet maail­man­taloudessa mullis­tu­vat paris­sa vuosikymme­nessä, eikä muu­tos mitenkään mene oikeu­den­mukaisem­paan suuntaan.

Pahat kielet, kuten Yhdys­val­tain keskus­pankin enti­nen pääjo­hta­ja Alain Greenspan väit­tävät, ettei Yhdys­val­tain hallinto todel­lisu­udessa itsekään uskonut Sad­dam Hus­seinin maal­lis­tuneen hallinnon ja ääriuskon­nol­lisu­ut­ta edus­ta­van Al-Qaidan out­oon liit­toon, vaan että Irakissa sodi­taan öljystä.

Öljyn korkeal­la hin­nalle emme voi mitään, eikä pidäkään voi­da, mut­ta rahavir­ta öljyn­tuot­ta­jille on kohtu­u­ton ja tuhoisa.

Öljyä kulut­tavien maid­en tulisi sopia, että ne korot­ta­vat yhdessä öljyn kulu­tuk­seen kohdis­tu­vaa vero­tus­ta ja paljon. Yleen­sä ener­giavero­tuk­sel­la tähdätään ener­gian säästöön, mut­ta siitä ei tässä olisi kyse, sil­lä öljyn verot­ta­mi­nen ei sen kulu­tuk­seen juuri vaikut­taisi. Öljyn kulut­ta­jahin­nat eivät nousisi juuri lainkaan eikä öljyn kulu­tus siten myöskään vähenisi.

Tämä vähän yllät­tävä väite perus­tuu ole­tuk­seen, että öljyn tar­jon­ta on jäykkää eli että öljyn hin­nan­nousu ei houkut­tele lisäämään tuotan­toa. Eihän öljyn hin­nan moninker­tais­tu­mi­nen ole houkutel­lut markki­noille juuri lainkaan uut­ta tar­jon­taa. Kun tar­jon­ta ei jous­ta, kysyn­nän yksin on joustettava.

Öljyn kysyn­nän ylit­täessä tar­jon­nan, hin­ta nousee, kunnes riit­tävä määrä kysyn­tää on kar­si­u­tunut pois. Kysyn­nän sopeut­ta­va hin­ta ei riipu juuri lainkaan siitä, miten se jakau­tuu veron ja tuot­ta­jahin­nan kesken. Tätä kir­joitet­taes­sa öljy­tyn­nyri mak­saa 96 dol­lar­ia, mikä menee kokon­aan tuot­ta­jalle. Jos kaik­ki maat verot­taisi­vat öljyn kulu­tus­ta 30 dol­lar­ia tyn­nyriltä, öljyn hin­ta olisi edelleen osa­puilleen 96 dol­lar­ia, mis­tä 66 dol­lar­ia menisi öljyn tuot­ta­jille ja 30 dol­lar­ia kulut­ta­ja­maid­en valtioille.

EU:n val­tio­varain­min­is­ter­it myön­sivät tämän mekanis­min toimin­nan sopies­saan aikanaan, ettei mikään maa alen­na polt­toainei­den vero­tus­ta kom­pen­soidak­seen öljyn hin­nan­nousua kulut­ta­jille. Se raha menisi vain öljysheikkien tasku­un, selit­ti val­tio­varain­min­is­teri Kalliomä­ki asian eduskun­nalle. Jos veron alen­nus menisi öljysheikkien tasku­un, olisi veron koro­tus tietysti pois hei­dän taskuistaan.

Olen­naista on, että jok­seenkin kaik­ki kulut­ta­ja­maat sitoutu­vat öljyn vero­tuk­seen. Jos vain Suo­mi yksin nos­taa veroa, se ei laske raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa.

Väite, ettei öljyn verot­ta­mi­nen nos­taisi sen hin­taa, perus­tuu ole­tuk­seen, ettei hin­ta vaiku­ta tar­jon­taan. Kaik­ki nykyi­nen öljyn­tuotan­to olisi kan­nat­tavaa, vaik­ka öljyn hin­ta olisi viides­osa nykyis­es­tä. Öljyn tuotan­to ei ole mitenkään seu­ran­nut hin­nan vaihteluja.

Hin­nan jatku­va kohoami­nen voi jopa vähen­tää tar­jon­taa. Emme tiedä, paljonko öljyä maail­mas­sa on, mut­ta aika moni öljyn­tuot­ta­ja­maa tun­tee omien varan­to­jen­sa rajal­lisu­u­den. Nor­jan öljy­varat esimerkik­si riit­tävät vain noin kymmenek­si vuodek­si nykyisel­lä tuotan­non tasol­la. Öljyn hin­nan jatku­va nousu ei houkut­tele Nor­jaa tyh­jen­tämään öljy­varan­to­jaan tätäkin nopeam­min. Nor­ja voi päin­vas­toin laskea saa­vansa öljys­tä myöhem­min vielä kovem­man hin­nan, jol­loin sen kan­nat­taa pikem­minkin hidas­taa öljyn pump­paamista. Kos­ka öljy on niin kallista, tuot­ta­jil­la on varaa jar­rut­taa tuotantoa.

Jotain öljyn hin­ta tietysti pitkäl­lä aikavälil­lä vaikut­taa tar­jon­taan. Öljyn etsimi­nen man­ner­jään alta tai muista vas­taav­ista paikoista ei kan­na­ta kuin huip­puhin­noil­la. Onko ylipään­sä järkevää kiihdyt­tää öljyn etsin­tää? Eikö olisi pikem­minkin suuri onnet­to­muus, jos kehitet­täisi­in vem­pain, joka pal­jas­taisi ker­ral­la kaik­ki maail­man öljye­si­in­tymät. Sil­loin ne myös käytet­täisi­in ker­ral­la lop­pu­un. On kai parem­pi, että maail­man öljyn­tuotan­to hiipuu asteit­tain kuin että se lop­puu ker­ral­la kuin seinään?

Vaik­ka öljys­tä mak­set­ta­va hin­ta ei vaiku­ta tar­jon­taan, veros­ta päät­tämi­nen näyt­tävästi voi tuot­taa kos­tona tar­jon­nan vähen­tämistä. Onhan Opec vas­tus­tanut jyrkästi EU:n päästökaup­paa vihamielisenä toime­na öljyn­tuot­ta­jia vas­taan. Päästöoikeu­den nykyi­nen hin­ta, noin 23 euroa hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta, vas­taan öljy­tyn­nyrin­hin­nas­sa 15 dollaria.

Öljyn hin­nan luulisi nou­se­van sitä mukaa kuin öljy­varat ehtyvät ja kulu­tus nousee. Öljy­markki­noiden pelaa­jat eivät tähän usko. Tätä kir­joitet­taes­sa vuo­den 2015 öljys­tä käyti­in kaup­paa noin 90 dol­lar­in tyn­nyri­hin­nal­la. Näis­sä hin­nois­sa on mukana myös inflaa­tio-ole­tus, joten öljyn reaal­i­hin­nan olete­taan laske­van liki kol­man­nek­sel­la. En tiedä, kuin­ka val­is­tuneena tätä arvaus­ta voidaan pitää. Pari kuukaut­ta sit­ten samas­sa pörssis­sä lyöti­in vetoa noin 70 dol­lar­in tynnyrihinnasta.

Se, ettei markki­noil­la usko­ta öljyn hin­nan jatka­van nousuaan, johtuu siitä, että öljy­tuot­tei­ta voidaan valmis­taa myös kivi­hi­ilestä ja jopa turpeesta. Niitä maail­mas­sa riit­tää. Vai­h­toe­hdon ole­mas­sao­lo tuot­taa katon öljyn hin­nalle. Tätä valmis­tus­ta ei kuitenkaan pitäisi aloit­taakaan, kos­ka hiilid­iok­sidipäästöt litraa kohden liki kaksinkertaistuisivat.

Olen kir­joit­tanut tästä täl­lä pal­stal­la ennenkin, mut­ta tois­tan. Öljyn hin­taakin nopeam­min on nous­sut uraanin hin­ta. Sen jäl­keen, kun kan­sain­väliset kaivosy­htiöt kiin­nos­tu­i­v­at Suomen maaperästä löy­tyvästä uraanista, uraanin hin­ta on liki kym­menker­tais­tunut. On kansal­lis­es­ti varsin epäit­sekästä, ellei suo­ras­taan hölmöä, että kaivoslakimme antaa maaperämme rikkaudet kenen hyvän­sä kor­vauk­set­ta kaivettaviksi.