Suomen kuvalehti 3/2008
(Tämä teksti saattaa tuntua osin tutulta blogin ahkerista lukijoista)
Öljyn hinnan nousu on luonnollista ja välttämätöntä. Markkinamekanismi toimii oikein siirtäessään tulevan niukkuuden nykyisiin hintoihin. Helposti hyödynnettävät öljyvarat loppuvat muutamassa vuosikymmenessä, mikä on lyhyt aika ihmiskunnan historiassa.
Maailman tulonjakoa öljytulot häiritsevät. Kuusi vuotta sitten 20 dollarin tynnyrihintaa pidettiin asiallisena. Sen jälkeen hintaan on tullut lyhyessä ajassa 80 dollarin lisä. Tämä merkitsee lähes viiden miljardin euron tulonsiirtoa öljyn kuluttajilta niiden tuottajille päivässä. Suomen osuus lisälaskusta on noin neljä miljardia euroa vuodessa eli liki 800 euroa asukasta kohden pelkästään öljystä. Laskua lisää kivihiilen, maakaasun ja uraanin hintojen nousu öljyn hinnan perässä.
En tiedä, mitä Norja on öljy-yhtiöiden kanssa sopinut, mutta kuudessa vuodessa maan öljyntuotannon arvo on noussut noin 20 000 eurolla norjalaista kohden vuodessa.
Tällä valtaisalla rahavirralla on kummalliset vaikutukset maailmantalouteen. Paitsi, että Dubaihin rakennetaan maailman korkeinta taloa, siellä voi myös harrastaa alppilajeja sisälasketteluhallissa ulkoilman lämpötilan ollessa lähes 50 astetta. Venäjä käyttää öljytuloja sosialismin aiheuttamien tuhojen korjaamiseen, mutta valitettavasti varustaa myös suurvalta-armeijaa. Öljyn korkean hinnan pitäisi pakottaa kuluttajat kohtuuteen, mutta tuottajamaissa se ylläpitää haaskausta.
Kaikkia öljyrahaa ei haaskata ylellisyyteen. Venäjä rahastoi ylimääräisiä öljytuloja vakausrahastoon, joka sijoittaa rahansa pääasiassa ulkomaisiin osakkeisiin. Tämä voi tuottaa islantilaisomistajia suurempia yllätyksiä länsimaisten yhtiöiden hallinnossa. Monia merkittäviä yhtiöitä on jo siirtynyt öljysheikkien omistukseen. Öljyrahaa sijoitetaan myös teollisuusmaiden kiinteistöihin. Tällä menolla valtasuhteet maailmantaloudessa mullistuvat parissa vuosikymmenessä, eikä muutos mitenkään mene oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Pahat kielet, kuten Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alain Greenspan väittävät, ettei Yhdysvaltain hallinto todellisuudessa itsekään uskonut Saddam Husseinin maallistuneen hallinnon ja ääriuskonnollisuutta edustavan Al-Qaidan outoon liittoon, vaan että Irakissa soditaan öljystä.
Öljyn korkealla hinnalle emme voi mitään, eikä pidäkään voida, mutta rahavirta öljyntuottajille on kohtuuton ja tuhoisa.
Öljyä kuluttavien maiden tulisi sopia, että ne korottavat yhdessä öljyn kulutukseen kohdistuvaa verotusta ja paljon. Yleensä energiaverotuksella tähdätään energian säästöön, mutta siitä ei tässä olisi kyse, sillä öljyn verottaminen ei sen kulutukseen juuri vaikuttaisi. Öljyn kuluttajahinnat eivät nousisi juuri lainkaan eikä öljyn kulutus siten myöskään vähenisi.
Tämä vähän yllättävä väite perustuu oletukseen, että öljyn tarjonta on jäykkää eli että öljyn hinnannousu ei houkuttele lisäämään tuotantoa. Eihän öljyn hinnan moninkertaistuminen ole houkutellut markkinoille juuri lainkaan uutta tarjontaa. Kun tarjonta ei jousta, kysynnän yksin on joustettava.
Öljyn kysynnän ylittäessä tarjonnan, hinta nousee, kunnes riittävä määrä kysyntää on karsiutunut pois. Kysynnän sopeuttava hinta ei riipu juuri lainkaan siitä, miten se jakautuu veron ja tuottajahinnan kesken. Tätä kirjoitettaessa öljytynnyri maksaa 96 dollaria, mikä menee kokonaan tuottajalle. Jos kaikki maat verottaisivat öljyn kulutusta 30 dollaria tynnyriltä, öljyn hinta olisi edelleen osapuilleen 96 dollaria, mistä 66 dollaria menisi öljyn tuottajille ja 30 dollaria kuluttajamaiden valtioille.
EU:n valtiovarainministerit myönsivät tämän mekanismin toiminnan sopiessaan aikanaan, ettei mikään maa alenna polttoaineiden verotusta kompensoidakseen öljyn hinnannousua kuluttajille. Se raha menisi vain öljysheikkien taskuun, selitti valtiovarainministeri Kalliomäki asian eduskunnalle. Jos veron alennus menisi öljysheikkien taskuun, olisi veron korotus tietysti pois heidän taskuistaan.
Olennaista on, että jokseenkin kaikki kuluttajamaat sitoutuvat öljyn verotukseen. Jos vain Suomi yksin nostaa veroa, se ei laske raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa.
Väite, ettei öljyn verottaminen nostaisi sen hintaa, perustuu oletukseen, ettei hinta vaikuta tarjontaan. Kaikki nykyinen öljyntuotanto olisi kannattavaa, vaikka öljyn hinta olisi viidesosa nykyisestä. Öljyn tuotanto ei ole mitenkään seurannut hinnan vaihteluja.
Hinnan jatkuva kohoaminen voi jopa vähentää tarjontaa. Emme tiedä, paljonko öljyä maailmassa on, mutta aika moni öljyntuottajamaa tuntee omien varantojensa rajallisuuden. Norjan öljyvarat esimerkiksi riittävät vain noin kymmeneksi vuodeksi nykyisellä tuotannon tasolla. Öljyn hinnan jatkuva nousu ei houkuttele Norjaa tyhjentämään öljyvarantojaan tätäkin nopeammin. Norja voi päinvastoin laskea saavansa öljystä myöhemmin vielä kovemman hinnan, jolloin sen kannattaa pikemminkin hidastaa öljyn pumppaamista. Koska öljy on niin kallista, tuottajilla on varaa jarruttaa tuotantoa.
Jotain öljyn hinta tietysti pitkällä aikavälillä vaikuttaa tarjontaan. Öljyn etsiminen mannerjään alta tai muista vastaavista paikoista ei kannata kuin huippuhinnoilla. Onko ylipäänsä järkevää kiihdyttää öljyn etsintää? Eikö olisi pikemminkin suuri onnettomuus, jos kehitettäisiin vempain, joka paljastaisi kerralla kaikki maailman öljyesiintymät. Silloin ne myös käytettäisiin kerralla loppuun. On kai parempi, että maailman öljyntuotanto hiipuu asteittain kuin että se loppuu kerralla kuin seinään?
Vaikka öljystä maksettava hinta ei vaikuta tarjontaan, verosta päättäminen näyttävästi voi tuottaa kostona tarjonnan vähentämistä. Onhan Opec vastustanut jyrkästi EU:n päästökauppaa vihamielisenä toimena öljyntuottajia vastaan. Päästöoikeuden nykyinen hinta, noin 23 euroa hiilidioksiditonnilta, vastaan öljytynnyrinhinnassa 15 dollaria.
Öljyn hinnan luulisi nousevan sitä mukaa kuin öljyvarat ehtyvät ja kulutus nousee. Öljymarkkinoiden pelaajat eivät tähän usko. Tätä kirjoitettaessa vuoden 2015 öljystä käytiin kauppaa noin 90 dollarin tynnyrihinnalla. Näissä hinnoissa on mukana myös inflaatio-oletus, joten öljyn reaalihinnan oletetaan laskevan liki kolmanneksella. En tiedä, kuinka valistuneena tätä arvausta voidaan pitää. Pari kuukautta sitten samassa pörssissä lyötiin vetoa noin 70 dollarin tynnyrihinnasta.
Se, ettei markkinoilla uskota öljyn hinnan jatkavan nousuaan, johtuu siitä, että öljytuotteita voidaan valmistaa myös kivihiilestä ja jopa turpeesta. Niitä maailmassa riittää. Vaihtoehdon olemassaolo tuottaa katon öljyn hinnalle. Tätä valmistusta ei kuitenkaan pitäisi aloittaakaan, koska hiilidioksidipäästöt litraa kohden liki kaksinkertaistuisivat.
Olen kirjoittanut tästä tällä palstalla ennenkin, mutta toistan. Öljyn hintaakin nopeammin on noussut uraanin hinta. Sen jälkeen, kun kansainväliset kaivosyhtiöt kiinnostuivat Suomen maaperästä löytyvästä uraanista, uraanin hinta on liki kymmenkertaistunut. On kansallisesti varsin epäitsekästä, ellei suorastaan hölmöä, että kaivoslakimme antaa maaperämme rikkaudet kenen hyvänsä korvauksetta kaivettaviksi.
Öljyfutuurit eivät mielestäni toimi niin kuin väität (tai kuvittelet). Futuureita ostettaessa se 90 taalaa pitää maksaa nyt ja öljy toimitetaan sitten vuonna 2015. Jos ne 90 taalaa laitettaisiin nyt obligaatioihin jotka myytäisiin vuonna 2015, öljyn ostamiseen olisi silloin 127 taalaa. Ei vaikuta kolmanneksen halventumiselta.
Mikäli nykyistä kaivoslakia ei muuteta pikaisesti, on se suoranainen rikos lapsiamme kohtaan. Nykyinen laki mahdollistaa kansallisomaisuutemme lahjoittamisen, kuten Ode jo ansiokkaasti mainitsikin, ja vielä sen lisäksi kaikkien kaivostoiminnasta jälkeen jäävien haittojen kansallistamisen!
Tämähän tosin on suomalaista markkinataloutta perinteisimmillään; voitot ovat yksityisiä ja tappiot yhteisiä. Näillä perinteillä on valloitettu niin Amerikka kuin vähäisemmätkin alueet maailmassa, viimeisin esimerkki tästä on Stuuraenson 3 000 000 000 euron tappiot ameriikan raitilla. Ei kun prenikka tekijöille rintaan, eihän tässä mitään uutta ole..
Ei kai kukaan tosissaan kuvittele että ylikansallinen kaivosyhtiö, joka on vieläpä tottunut toimimaan mitä eksoottisimmissa toimintaympäristöissä, välittäisi tippaakaan mistään muusta kuin omasta tuloksestaan… En ole uraanikaivostoiminan asiantuntija mutta epäilen että ko. toimintaa voidaan harjoittaa niin että normit täyttyvät ainakin lievästi tutkimustuloksia väärentäen juuri ja juuri, tai sitten niin että haittoja pyritään oikeasti torjumaan vaikka siitä merkittäviä kustannuksia tulisikin.
Pelkään vain pahoin että Nurmi- ja Siilinjärveltä on tullut maamme peräsimeen poliitikkosukupolvi joka ei tätäkään perusasiaa ymmärrä. Ei varmaan kannattaisi äänestää valtaan poliitikkoja, jotka ovat aina 10 – 20 vuotta myöhässä ”ajatuksineen”.. Mutta kuitenkin hienoa että tälläkin foorumilla aletaan jo ymmärtämään että ydinvoima ja turve ovat Suomen pelastus 🙂
”Olen kirjoittanut tästä tällä palstalla ennenkin, mutta toistan. Öljyn hintaakin nopeammin on noussut uraanin hinta. Sen jälkeen, kun kansainväliset kaivosyhtiöt kiinnostuivat Suomen maaperästä löytyvästä uraanista, uraanin hinta on liki kymmenkertaistunut. On kansallisesti varsin epäitsekästä, ellei suorastaan hölmöä, että kaivoslakimme antaa maaperämme rikkaudet kenen hyvänsä korvauksetta kaivettaviksi.”
Olen kaikesta tällä kertaa kirjoittamastasi samaa mieltä. Erityisesti tuosta ylläolevasta. Uraanin hinnalla on nimittäin vielä varaa nousta runsaasti ilman, että se vaikuttaa kovin paljon ydinfissiolla tuotetun sähkön kilpailukykyyn.
Maailmassa on tällä hetkellä paljon maita, joissa öljyn hintaa säädellään ja käytännössä subventoidaan. Mielestäni tämä asia voisi olla esimerkiksi WTO:ssa esillä. Muistaakseni esimerkiksi Intiassa valtio subventoi öljynkulutusta aika runsaallakin kädellä, käyttäen subventointiin enemmän rahaa kuin esimerkiksi terveydenhuoltoon. Kiinan tilannetta en tiedä, mutta useimmissa öljyntuottajamaissa tilanne on samansuuntainen.
Uskon, että öljyn verottamisella tilanteessa, jossa muut eivät verota, voi silti olla positiivisia dynaamisia vaikutuksia. Tosin Suomessa verotuspäätöksillä on käytännössä tapettu esimerkiksi sähköautojen markkinat. En ymmärrä, miksi näin on tehty.
Ajatelkaapa, että Abu Dhabin öljyrahastolla on pääomaa 1 300 miljardia dollaria. 1,5 miljoonaa per kansalainen.
Norjallakin 350 miljardia dollaria
http://en.wikipedia.org/wiki/Sovereign_wealth_funds
Miksi öljyvaltioilla ei ole oikeutta alueellaan olevien raaka-aineiden tuottamiin tuloihin?
Kaikillahan on oikeus omiin raaka-aineisiinsa.
Sensijaan kyse on siitä, miten markkinat toimivat. Öljyn maailmanmarkkinahinta määräytyy rajakysynnän ja rajatarjonnan mukaan. Rajatarjonta tuotantopuolella on tällä hetkellä moninkertaisesti kalliimpaa kuin massiivinen enemmistö tuotannosta. Tämä johtuu siitä, että lähi-idässä poraaminen ja pumppaaminen on tavattoman halpaa verrattuna johonkin Alaskaan tai Pohjanmereen. (En tiedä, ovatko nämä edes kaikkein kalleimpia paikkoja, joissa tällä hetkellä porataan)
Jos kuluttajamaat lätkäisevät veron öljylle, se karsii (jos karsii!) tuotannosta pois vain kaikkein kalleimmat. Massiivinen enemmistö tuotantokapasiteetista jää edelleen kannattavaksi ja öljyntuottajat joutuvat myymään pienemmällä marginaalilla, jos haluavat saada tuotteensa kaupaksi.
Ei tässä ole mitään ”epäreilua” tuottajia kohtaan muussa mielessä kuin siinä, missä verot noin yleensä ovat epäreiluja. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä veron kohtaanto.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_incidence
Tiedemies: Verojen ”reiluutta” voi minun mielestä arvioida esim. siten, että katsoo, että minne raha liikkuu ja kuka on ollut päättämässä rahan liikkeistä. Jos länsimaat päättää, että verotetaan öljyn tuottajamaita on se ongelmallista, koska öljyntuottajamaat eivät ole saaneet osallistua päätökseen. Öljyntuottajamaat ovat useimmiten myös paljon köyhempiä kuin länsimaat, joten samalla vero olisi tulonsiirto köyhiltä mailta rikkaille.
En ymmärrä mitä epäreilua siinä on. Markkinoilla toimitaan näin. Verohan lankeaa toki tuottajille (jos lankeaa), mutta kai jokaisella maalla on oikeus verottaa omia kansalaisiaan miten tahtoo.
Mielestäni öljyn kuluttajamaiden yksituumainen öljyvero olisi luonnollinen vastine OPEC-maiden öljykartellille. Ei verotuskeino ainakaan minusta tunnu sen epäreilummalta kuin OPEC:in tuotantokiintiöt. Tosin kysymys ei taida kummassakaan tapauksessa olla moraalisesta oikeutuksesta, vaan siitä selvitäänkö menettelystä ilman seuraamuksia. OPEC:illa rahkeet ainakin riittävät, öljyä kun on rajallisesti. Tietysti jos verotuksen piiriin saataisiin tarpeeksi kuluttajia…
Tiedemies: Onko sinun mielestä maataloustuet kans moraalisesti ihan ok? Mun mielestä aina kun rikas valtio päättää siirtää vähän varallisuutta köyhiltä mailta itselleen kysymättä niiltä köyhiltä mailta ekana, niin se on väärin, vaikka se meniskin Suomen lakien mukaan.
Öljyn tuottajamaiden kartellia vastais mun mielestä öljyn ostajamaiden kartelli, eikä mikään tuontitulli.
Björk sotkee asioita. Jokaisella maalla on oikeus asettaa valmisteveroja jollekin tuoteryhmälle tai jopa kieltää niiden myyminen kokonaan. Tällaisia veroja ovat esimerkiksi alkoholivero, joka aivan varmasti syrjii viinintuottajamaita ja tupakkavero. Maataloustukiin tai suojatulleihin sitä ei voi rinnastaa, koska nuo verot ovat samoja kotimaisille ja ulkomaisille tuottajille. Raukkamaiseksi tämä muuttuu, jos vero muutetaan tulliksi, joka peritään vain ulkomaisilta tuottajilta tai kotimaista tuotantoa subventoidaan ulkomaista vastaan.
Öljyn verottamisessa ei ole mitään periaatteellisesti uutta. Kaikki Euroopan maat ovat verottaneet bensiiniä vuosikymmeniä. Korkeimmat bensaverot Euroopassa ovat Norjalla,Isolla Britannialla ja Alankomailla, siis Euroopan suurimmilla öljyntuottajamailla.
heh… joo… oon väärässä. Pidän kyllä edelleen kiinni siitä, että vaikka rikkailla länsimailla on täysi oikeus periä veroa sen ei pitäisi, jos se raha on pois öljyn tuottajilta eikä sen käyttäjiltä. Ehdottamasi veronkorotushan ei millään tavalla rohkaise käyttäjiä vähentämään kulutustaan?
Minusta moni öljyntuottajamaa on rikas. Öljyreserveiltään viiden suurimman valtion joukossa ovat: Saudi-Arabia, Kanada, Iran, Iraq ja Kuwait. Heti kuudentena tulee Emiraatit. (lähde wikipedia). En näe verossa suuria epäoikeudenmukaisia vaikutuksia tuottajamaita kohtaan. Lisäksi niissä köyhissä öljymaissa köyhä kansanosa ei todellakaan missään öljydollareissa kylve, vaan pienen pieni eliitti hallitsee koko öljytulojen virtaa. Mahdolliset haittavaikutukset kohdistuisivat siis biljonääreihin. Lisäksi näillä öljytuloilla harrastetaan pikemminkin Osmon mainitsemaa valtapolitiikkaa eikä lievitetä kansan köyhyyttä. Yhdysvalloissa estettiin arabimaan yrittämä sataman osto kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
Olisi kyllä hauska päästä Arabibiljonäärien kukkarolle, vaikka siitä ei itse mitään hyötyisikään. Jos tuo mainittu vero tosiaan toimisi, niin en ymmärrä miksi sitä ei ole otettu jo laajasti käyttöön. Onko syynä juuri pelko öljyntuottajien vastareaktiosta? Arabikabinettiin moinen kuulostaisi kieltämättä lähes sodanjulistukselta. Ei muuta kuin varastot pullolleen ja sotaa julistamaan – ennen kuin ne omistaa meidät kaikki…
Tiedemiehelle: Epäilysi Intian RUNSAASTA polttoaineen hintasubventiosta taisi osuta oikeaan. Luin juuri BBC:n uutisen, jossa kerrotaan Intian nostavan polttoaineen hintaa. Hinnankorotus bensalle on 2 rupiaa ja dieselille yhden rupian verran. Yksi rupia on 0,02 euroa.
Minusta suomen kallioperässä olevaa uraania ei saisi viedä maasta pois. Siitä pitäisi tehdä laki. Ydinjätettähän ei saa viedä maasta pois, tuo olisi vain pieni lisä siihen lakiin. Se mikä täällä louhitaan pitäisi myös täällä kuluttaa.
Vielä parempi olisi, jos louhinta estettäisiin esim seuraavaksi 25v vuodeksi, tällöin on joko tullut parempia energialähteitä, tai maailman uraanivarat ovat jo paljon ohuemmat.
Jäisi edes jotain meidän lapsille, nythän suomesta menee kromia yms. maailmalle. Ei ne tuu enään takasin, kun ovat kerran käytetty.
”Mikä on elämän tarkoitus, miksi olemme täällä?” – Elämä on täällä sentakia, että se on kyennyt jatkumaan, se on elämän tarkoitus, jatkuvuus.
Se että myymme pilkkahintaan mineraalimme ulkomaille on täysin järjetöntä. Planeetta tuhoutuu viimeistään muutaman miljardin vuoden päästä, todennäköisesti on elinkelvoton paljon aikasemmin. Mineraalit pitäisi käyttää siihen että järkevin elämän osa vaihtaa planeettaa.
Tietääkseni Öljy-, kaasu,- ja bensiinivarastot ovat koko viime öljyn hintapiikin korkeimman ajan olleet ja ovat edelleen erittäin suuret. Se ei silti ole laskenut hintoja kuten normaalisti tapahtuisi. Öljyn hinta loikkii kuin öljykriisiin aikaan jolloin käsittääkseni sitä öljyntuottajamaiden yhteisten päätösten pohjalta lähdettiin nostamaan. Kriisi ratkaistiin poliittisella ja markkinallisella uhalla muun maailman taholta. Jos nyt on niin että öljyn hinta määräytyy tällä hetkellä spekulatiivisesti lähinnä siltä pohjalta että öljyfutuureilla pystytään vaikuttamaan öljyn hintaan (suuret öljyfutuurien ostot luovat öljylle lisäkysyntää nostaen tulevien öljytoimitusten hintaa). Öljyfutuureja on ostettu paljon esim. Hedge rahastojen toimesta. Voiko olla niin että todellisina pelaajina kaiken takana ovat öljyntuottajatahojen omat sijoitukset joilla öljyn hintaa on keinotekoisesti pumpattu ja pumpataan ylös?