Keskustatunneli volisi olla hyväksikin

Pajusen ajat­telema­ton lausah­dus autoilun tarpeesta Helsin­gin keskus­tas­sa herät­ti taas kysymyk­sen Keskus­tatun­nelista. Vihreät vas­tus­ta­vat tätä peri­aat­teel­li­sista syistä. Minä olen aina pitänyt han­ket­ta sinän­sä kan­natet­ta­vana, mut­ta liian kalliina.

On pelät­ty (ja toiv­ot­tu), että keskus­tatun­neli toisi keskus­taan lisää liiken­net­tä. Helsingis­sä keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä säädel­lään pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä. Jos niiden määrää ei lisätä, enem­pää liiken­net­tä ei juuri tule, vaik­ka raken­net­taisi­in mil­lainen moot­tori­tie Espoos­ta Helsin­gin keskus­taan. Niin­pä keskus­tatun­neli pääosin imisi liiken­net­tä maan päältä maan alle. Se olisi sinän­sä hyvä.

Jos pysäköin­tipaikko­jen määrää ei vähen­netä, autoli­ikenne Helsin­gin niemel­lä tulee lisään­tymään voimakkaasti Jätkäsaaren rak­en­tamisen vuok­si. Se tuo niemelle liiken­net­tä, joka ei ole riip­pu­vaista keskusten pysäköin­tipaikoista. Niin­pä liiken­neolot uhkaa­vat heiken­tyä merkittävästi.

Jos tun­neli raken­netaan, on se suun­nitelta­va niin, ettei se houkut­tele oikaise­maan Tapi­o­las­ta keskus­tan läpi Helsin­gin itäpuolelle tai Lah­den­tielle. Tuo­ta läpi­a­joa kan­nat­taisi joka tapauk­ses­sa vaikeut­taa, kun Hakamäen­tien lev­en­tämi­nen valmis­tuu. Sik­si Pohjois-Espa voitaisi­in ottaa pois autoilta.

Min­un suo­pea suh­tau­tu­mi­nen Keskus­tatun­neli­in läh­tee ajatuk­ses­ta, että sen avul­la voitaisi­in jalankulkuolo­ja paran­taa huo­mat­tavasti. Jos kaup­paka­mari ja kokoomus kuitenkin ovat sitä mieltä, että jalankulk­i­joille riit­tää Alek­si, en näe mitään syytä koko tun­neli­in. Keskus­tatun­nelis­sa on järkeä vain, jos merk­it­see jalankulkuolo­jen huo­mat­tavaa parane­mista keskus­tas­sa. Tämä myös paran­taisi kau­pan ja muiden palvelu­jen olo­ja. Kaup­paka­mari vas­tusti aikanaan Käve­ly-Alek­sia ja Mikonkadun käve­lykat­ua ja on joutunut totea­maan olleen­sa väärässä molem­mis­sa. Ne ovat paran­ta­neet, eivät heiken­täneet liike-elämän toimintaedellytyksiä.

Mut­ta sit­ten se hin­ta. Keskus­tatun­neli mak­saisi puoli mil­jar­dia euroa, eikä sum­mas­sa ole vielä mukana sitä, että Helsingis­sä täl­lais­ten han­kkei­den hin­ta-arviot tehdään jär­jestelmäl­lis­es­ti alakant­ti­in. Tarkkaan laskem­i­nen on vaikea­ta, mut­ta jos virhe on aina samaan suun­taan, herää epäi­ly tarkoituksenmukaisuudesta.

Jokainen helsinkiläi­nen jou­tu­isi mak­samaan tun­nelista 60% kuukau­den brut­to­tu­lois­taan. Tähän yritetään vas­ta­ta, että tun­neli voidaan rahoit­taa omaisu­ut­ta myymäl­lä. Vas­taus on vilpilli­nen, sil­lä voitaisi­in omaisu­ut­ta myy­dä ilman tun­neli­akin, jos sille päälle sat­u­taan. Tuot­ta­van omaisu­u­den myymi­nen ei eroa lainan ottamisesta.

Jos keskus­tan kiin­teistön­o­mis­ta­jat halu­a­vat Keskus­tatun­nelin, niiden on varaudut­ta­va rahoit­ta­maan se suurelta osalta itse. Tun­nelin hyö­ty­hän koituu läh­es yksi­no­maan niille. Maa­ta Jätkäsaa­res­sa omis­ta­va kaupun­ki hyö­tyy myös vähän ja voi täl­lä osu­udel­la osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Jos keskus­tan kiin­teistön­o­mis­ta­jat eivät kat­so hyö­tyvän­sä han­kkeesta niin paljon, että mak­sami­nen kan­nat­taa, ei tun­neli myöskään ole kan­nat­ta­va ja se voidaan unohtaa.