Keskustatunneli volisi olla hyväksikin

Pajusen ajat­telema­ton lausah­dus autoilun tarpeesta Helsin­gin keskus­tas­sa herät­ti taas kysymyk­sen Keskus­tatun­nelista. Vihreät vas­tus­ta­vat tätä peri­aat­teel­li­sista syistä. Minä olen aina pitänyt han­ket­ta sinän­sä kan­natet­ta­vana, mut­ta liian kalliina.

On pelät­ty (ja toiv­ot­tu), että keskus­tatun­neli toisi keskus­taan lisää liiken­net­tä. Helsingis­sä keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä säädel­lään pysäköin­tipaikko­jen määräl­lä. Jos niiden määrää ei lisätä, enem­pää liiken­net­tä ei juuri tule, vaik­ka raken­net­taisi­in mil­lainen moot­tori­tie Espoos­ta Helsin­gin keskus­taan. Niin­pä keskus­tatun­neli pääosin imisi liiken­net­tä maan päältä maan alle. Se olisi sinän­sä hyvä.

Jos pysäköin­tipaikko­jen määrää ei vähen­netä, autoli­ikenne Helsin­gin niemel­lä tulee lisään­tymään voimakkaasti Jätkäsaaren rak­en­tamisen vuok­si. Se tuo niemelle liiken­net­tä, joka ei ole riip­pu­vaista keskusten pysäköin­tipaikoista. Niin­pä liiken­neolot uhkaa­vat heiken­tyä merkittävästi.

Jos tun­neli raken­netaan, on se suun­nitelta­va niin, ettei se houkut­tele oikaise­maan Tapi­o­las­ta keskus­tan läpi Helsin­gin itäpuolelle tai Lah­den­tielle. Tuo­ta läpi­a­joa kan­nat­taisi joka tapauk­ses­sa vaikeut­taa, kun Hakamäen­tien lev­en­tämi­nen valmis­tuu. Sik­si Pohjois-Espa voitaisi­in ottaa pois autoilta.

Min­un suo­pea suh­tau­tu­mi­nen Keskus­tatun­neli­in läh­tee ajatuk­ses­ta, että sen avul­la voitaisi­in jalankulkuolo­ja paran­taa huo­mat­tavasti. Jos kaup­paka­mari ja kokoomus kuitenkin ovat sitä mieltä, että jalankulk­i­joille riit­tää Alek­si, en näe mitään syytä koko tun­neli­in. Keskus­tatun­nelis­sa on järkeä vain, jos merk­it­see jalankulkuolo­jen huo­mat­tavaa parane­mista keskus­tas­sa. Tämä myös paran­taisi kau­pan ja muiden palvelu­jen olo­ja. Kaup­paka­mari vas­tusti aikanaan Käve­ly-Alek­sia ja Mikonkadun käve­lykat­ua ja on joutunut totea­maan olleen­sa väärässä molem­mis­sa. Ne ovat paran­ta­neet, eivät heiken­täneet liike-elämän toimintaedellytyksiä.

Mut­ta sit­ten se hin­ta. Keskus­tatun­neli mak­saisi puoli mil­jar­dia euroa, eikä sum­mas­sa ole vielä mukana sitä, että Helsingis­sä täl­lais­ten han­kkei­den hin­ta-arviot tehdään jär­jestelmäl­lis­es­ti alakant­ti­in. Tarkkaan laskem­i­nen on vaikea­ta, mut­ta jos virhe on aina samaan suun­taan, herää epäi­ly tarkoituksenmukaisuudesta.

Jokainen helsinkiläi­nen jou­tu­isi mak­samaan tun­nelista 60% kuukau­den brut­to­tu­lois­taan. Tähän yritetään vas­ta­ta, että tun­neli voidaan rahoit­taa omaisu­ut­ta myymäl­lä. Vas­taus on vilpilli­nen, sil­lä voitaisi­in omaisu­ut­ta myy­dä ilman tun­neli­akin, jos sille päälle sat­u­taan. Tuot­ta­van omaisu­u­den myymi­nen ei eroa lainan ottamisesta.

Jos keskus­tan kiin­teistön­o­mis­ta­jat halu­a­vat Keskus­tatun­nelin, niiden on varaudut­ta­va rahoit­ta­maan se suurelta osalta itse. Tun­nelin hyö­ty­hän koituu läh­es yksi­no­maan niille. Maa­ta Jätkäsaa­res­sa omis­ta­va kaupun­ki hyö­tyy myös vähän ja voi täl­lä osu­udel­la osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Jos keskus­tan kiin­teistön­o­mis­ta­jat eivät kat­so hyö­tyvän­sä han­kkeesta niin paljon, että mak­sami­nen kan­nat­taa, ei tun­neli myöskään ole kan­nat­ta­va ja se voidaan unohtaa.

4 vastausta artikkeliin “Keskustatunneli volisi olla hyväksikin”

  1. Tak­si on henkilöau­to, mut­ta myös joukkoli­iken­net­tä. Helsin­gin ydinkeskus­tas­ta vaikut­taa uupu­van ihmisiä — ostovoimaa — ja tämän väitetään johtu­van siitä, että henkilöau­tol­la on vaikeaa päästä sinne. Mut­ta aina kun Helsin­gin keskus­ta täyt­tyy osto­halui­sista ihmi­sistä, he eivät pääosin ole ajokun­nos­sa. He ovat joukkoli­iken­nekun­nos­sa, ja etenkin tak­seista on täl­löin pulaa. Tähän moniy­htälöhaas­teeseen ei ole löy­det­ty ratkaisua, vaik­ka se olisi ilmeinen: Tak­se­ja lisää, tak­sikuukausiko­rt­te­ja myyn­ti­in ja yksi­ty­isautoille ydinkeskus­taan tietullit. 

    Tak­siyri­tyk­sillekin volyymit ja käyt­töas­teen kau­si­vai­htelun tasaan­tu­mi­nen tarkoit­taisi­vat parem­paa kan­nat­tavu­ut­ta. Täl­lä olisi lisäk­si työl­listävä vaikutus.

  2. Olen asunut vas­ta vähän aikaa Helsingis­sä, enkä ole autoil­lut juurikaan, mut­ta min­ua on vähän ihme­tyt­tänyt se, miten vaikeak­si on tehty siir­tymi­nen kehä I:n sisäpuolel­la itä-län­sisu­un­nas­sa sil­loin, kun kohteena ei ole keskusta.

  3. Tuo johtuu keskus­puis­tos­ta, joka on helsinkiläisille pieni tabu. Nyt kun Hakamäen­ti­etä (Haa­gas­ta Hjal­lik­sen hallin kaut­ta Käpylää) leven­netään, tilanne muuttuu.

  4. Tiedemies, ei kukaan ole tehnyt poikit­tais­li­iken­net­tä vaikeak­si. On vaan syn­tynyt säteit­täi­nen kaupunki­rakenne ja liiken­ney­htey­det, esim. Hämeen­tie on nimen­sä mukaises­ti van­ha päätie. Autoilu tukkii vähät poikit­taisväylät pienel­läkin liiken­nemääräl­lä mikä näkyy ruuhki­ina, joukkoli­iken­teessä yhteyk­sien puute taas näkyy vaihtoina.

    Moot­tori­tien henkilöka­p­a­siteet­ti on surkea. Neljä kaistaa kul­jet­taa ruuhkau­tu­mat­ta maks. 5000 autoa eli noin 6000 ihmistä suun­taansa. Kak­sir­aiteinen rataa taas hel­posti 20 — 30 000 ihmistä. Poikit­tais­li­ikenne ei yksinker­tais­es­ti ole ratkaistavis­sa mil­lään real­is­tisel­la tien­raken­nushankkeel­la. Tämän takia en ole niin huolis­sani kehäy­tymis­es­tä, se tukkeu­tuu omaan mahdottomuuteensa.

    Keskus­tatun­nelin ongel­ma on se että parhaas­sa komitea­su­un­nitelun hengessä, siinä kytkykau­pataan poikit­tais­moot­tori­ti­etä maanalaiseen keskus­tay­htey­teen. Sen takia se on niin mas­si­ivi­nen maanalai­sine liiken­neympyröi­neen ja kuu­sine kaistoi­neen. Ja sik­si se maksaa.

    Kevyem­mät kak­sikaistaiset tun­nelit esim. Ruo­ho­lahdes­ta keskus­taan mut­ta ei sen läpi, oli­si­vat kus­tan­nuk­sil­taan eri luokkaa. Nämä myös saat­taisi kiin­teistön­o­mis­ta­jat mak­saa, kos­ka ne oli­si­vat vain yhteyk­siä hei­dän kiinteistöihinsä.

    Jätkäsaares­ta taas voisi vetää kevyen tun­nelin Län­siväylän päähän pois­tu­mis­re­itik­si. Paradok­saalis­es­ti käve­lykeskus­ta luul­tavasti helpot­taisi autoli­iken­net­tä, kun poikit­tais­li­ikenne ydinkeskus­tas­sa lakkaisi niin liikenne voitaisi­in ohja­ta säteit­täin sujuvammin.

    Poikit­tais­li­ikenne siir­ty­isi pohjoisem­mak­si. Siel­lä on jo se poikit­tais­mo­tari eli Hakamäen­tie. PLJ:ssä on tänne ihan järkevä tun­neli­hanke, Pasi­lan linkit, hin­ta-arvio 140 miljoon­aa, eli todel­lisu­udessa n. 200 miljoon­aa. Ne yhdis­täi­sivät tun­neleil­la Turun ja Lah­den moot­tori­ti­et Hakamäen­tiehen. Tämän avul­la voitaisi­in rauhoit­taa Koske­lantie ja toisaal­ta Etelä-Haa­gaa. Päin­vas­toin kuin keskus­tatun­neli, tämä myös vapaut­taisi maa­ta raken­nuskäyt­töön joka aut­taisi rahoituksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.