Ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?

Vas­tausen HS-raadin viikon kysymykseen.

On aivan selvää, että älykkyys­testit mit­taa­vat jotain merkit­tävää, kos­ka testi­t­u­los ennus­taa men­estys­tä myöhem­mässä elämässä hyvin. Testis­sä on puut­tei­ta, mikä tilas­tol­lis­es­ti tarkoit­taa, että mit­tari on epä­tark­ka, mut­ta tämä vain vahvis­taa ”älykkyy­den” merk­i­tys­tä. Jos mit­tari olisi tarkem­pi, se tietysti ennus­taisi vielä parem­min, sil­lä tuskin se tämä mit­tausvirhe on, joka tekee älykkyys­testistä niin hyvän ennustajan.

Tiedämme, että älykkyys periy­tyy osit­tain geneet­tis­es­ti, mut­ta siihen vaikut­ta­vat myös ulkoiset olo­suh­teet. Aiv­ot ovat kuin hauis: kehit­tyy, kun käyt­tää. Rotas­takin tulee virik­keet­tömässä ympäristössä tyh­mä. Ravin­non, eri­tyis­es­ti valkuaisen, saan­nil­la lap­su­usiässä on keskeinen merk­i­tys. Esimerkik­si suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen älykkyys on nous­sut sadas­sa vuodessa muis­taak­seni 15 pis­tet­tä eli dra­maat­tisen paljon. Koulu­tus, vaa­ti­vampi ympäristö ja ravinto?

Mikä on oppimisen, mikä geneet­tisen per­imän väli­nen suhde, selviää var­maankin joskus. Hyvältä mallil­ta näyt­tää se, että geneet­ti­nen per­imä antaa kyvy­ille mak­simin ja ympäristö määrää, kuin­ka lähelle tuo­ta mak­simia päästään.

On selvää, että eri väestöryh­mil­lä on ero­ja keskimääräisessä älykkyy­dessä. Yhteiskun­nalli­nen kehi­tys syn­nyt­tää niitä jatku­vasti. Valikoivan muut­toli­ik­keen vuok­si yliopis­tokaupungeis­sa syn­tyy keskimäärin enem­män älykkäitä lap­sia kuin syr­jäkylil­lä. Ero­ja on näyt­tää ole­van myös kaupungi­nosien välil­lä; ainakin koulu­jen oppimis­tu­lok­sis­sa on.

Jos yhden maan sisäl­lä on alueel­lisia ero­ja, on niitä kaiketi myös maid­en ja maanosien välillä.

Väite, että afrikkalaiset ”rodut” ovat mui­ta tyh­mem­piä, on epäti­eteelli­nen, jos väite sisältää jonkin ihon­väri­in liit­tyvän kausali­teetin. Emme ole pystyneet paikallis­ta­maan kuin pienen osan lah­jakku­u­teen liit­tyvistä geeneistä, mut­ta olisin kovin yllät­tynyt, jos aivo­ja säätelisivät samat geen­it kuin pig­ment­tiä. Pidän hyvin toden­näköisenä, että joidenkin Afrikan maid­en kovin huonoon jakau­maan ovat vaikut­ta­neet saman­laiset ympäristösyyt, jot­ka lask­i­vat älykkyyt­tä Suomes­sa vielä sata vuot­ta sit­ten. Eri­laisil­la val­in­ta­paineil­lakin on vaiku­tus­ta. Se mis­tä syys­tä monien afrikkalais­ten tämän­hetki­nen alhainen älykkyys johtuu, ei poista sitä, että nykyti­la on suuri este Afrikan kehitykselle.

Lisään­tymiseen liit­tyvä val­in­ta säätelee suuresti älykkyys­jakau­maa pop­u­laa­tion tasol­la. Kos­ka lah­jakku­us näyt­tää periy­tyvän eri­tyis­es­ti äidin kaut­ta (osin kas­vatuk­sen tulok­se­na), Ital­ian voi ennus­taa joutu­van vaikeuk­si­in. Koulute­tut naiset eivät juuri syn­nytä Ital­ias­sa surkean per­he­p­oli­ti­ikan vuok­si. Brit­tien men­estys­tä taas on selitet­ty aleneval­la sää­tykier­rol­la, jon­ka seu­rauk­se­na melkein kaik­ki nykybri­tit ovat ylimys­tö­suku­jen jälkeläisiä.

Olemme kovin ylpeiltä Pisa-tutkimuk­ses­ta. Kiusal­lista kyl­lä, Pisa-tutkimus panee maat suun­nilleen samaan järjestyk­seen kuin nuo pahamaineiset älykkyystilastot.