Onko väärin muuttaa Landbohon?

Nim­imerk­ki Maria ker­toi vas­tauk­ses­saan Sipoon metroa koske­vaan kir­joituk­seeni, että hei­dän per­heen­sä muut­ti Land­bo­hon, kos­ka omakoti­tont­tien hin­nat Helsingis­sä ovat niin mah­dot­tomat. Kos­ka asum­i­nen Land­bossa on varsin epäekol­o­gista — henkilöko­htais­ten päästöoikeuk­sien kanssa kävisi aika ohras­es­ti — tekikö per­he väärin muut­taes­saan Land­bo­hon sen sijaan, että oli­si­vat otta­neet ison lainan ja pysyneet Helsingissä?

Ilmas­to ei olisi tuos­ta uhrauk­ses­ta hyö­tynyt mitään. Sen jäl­keen Helsingis­sä olisi ollut tar­jol­la yksi tont­ti vähem­män ja Land­bossa yksi tont­ti enem­män. Jokin toinen per­he olisi estynyt asumaan Helsingis­sä eikä se Land­bon tont­ti olisi jäänyt tyhjäk­si. Ei siis ole väärin muut­taa land­bo­hon, jos sel­l­ais­es­ta elämän­muo­dos­ta pitää, mut­ta on ker­takaikki­nen ympäristörikos kaavoit­taa sel­l­aisia aluei­ta sel­l­aiseen paikkaan, kun Sipoos­sakin olisi ollut järkevämpiä aluei­ta tar­jol­la — joskaan ei sopi­van kar­tanosu­vun hallussa.

Nim­imerk­ki valit­ti, että sun­to­jen hin­nat ovat Helsingis­sä niin kalli­it­ta. Kun Helsin­gin Sanomien pääkir­joit­ta­jaa myöten on kuvitel­tu, että muut­to Helsingistä joh­tu­isi tuos­ta hin­nas­ta ja vain siitä, kor­jat­takoon nyt tähänkin liit­tyvä väärin­tulkin­nan mahdollisuus.

Mah­tu­isiko Helsinki­in enem­män asukkai­ta, jos vaikka­pa hin­tasään­nöste­lyl­lä säädet­täisi­in hin­nat halvem­mik­si? Mah­tu­isi vähem­män. Asun­to­ja olisi yhtä vähän kuin aiem­minkin, mut­ta halvem­mis­sa asun­nois­sa on varaa asua lev­eäm­min. Vielä enem­män ihmisiä jou­tu­isi muut­ta­maan pois Helsingistä, tosin jonkin muun perus­teen kuin mak­sukyvyn mukaan valittuina.

Per­im­mäi­nen syy ei siis ole hin­ta vaan asun­to­jen liian pieni määrä. Hin­ta on vain mekanis­mi, joka valikoi sen, kuka joutuu muut­ta­maan, ei muut­tovir­ran syy. Jos asun­to­ja oliusi enem­män, hin­nat oli­si­vat matalampia.

Samas­ta syys­tä ei ole mitään järkeä siinä, että kaupun­ki antaisi maa­ta raken­nus­li­ikkeille halvem­mal­la. Ne myi­sivät asun­not edelleen eniten tar­joavalle ja pani­si­vat maan hin­nan alen­nuk­sen taskuunsa.

Kokon­aan eri asia on, että val­tion pitäisi myy­dä maa­ta kun­nille halvem­mal­la. Jos Val­tio olisi myynyt Kehäradan tun­tu­mas­sa ole­vat maat Van­taalle 10 euroa neliöltöä (satatuhat­ta euroa hehtaar­il­ta, siis) sen sijaan, että nyhti niistä 60 euroa neliöltä, Van­taa olisi voin­ut toteut­taa ase­makaa­vat huo­mat­tavasti nopeam­min, kos­ka se olisi voin­ut käuyt­tää myyn­tivoiton kun­nal­lis­tekni­ikan, koulu­jen ja päivähoitopaikko­jen rakentamiseen.

Yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mis­es­ta ei pidä syyt­tää niitä, jot­ka valikoitu­vat muut­ta­maan kaukaisimpi­in asun­toi­hin vaan kaavoit­ta­jia; sekä helsinkiläisiä että van­taalaisia, jot­ka eivät kaavoita tarpeek­si että sipoolaisia, jot­ka kaavoit­ta­vat minne sattuu.

Yksit­täisiä per­heitäkin voi kyl­lä syyl­listää. Helsin­gin ympäristössä raken­netaan paljon poikkeusluvil­la kaiken yhdyskuntareken­teen ulkop­uolelle. Itse tun­nen tilan­net­ta Etelä-Sipos­sa, kos­ka suvul­lani on siel­lä kesämök­ki. Nämä talot raken­netaan ihmis­ten omil­la päätök­sil­lä. Kun­nas­sakin on vika, kun menee poikkeuslu­pia myön­tämään. JHos Suomes­sa otet­taisi­in ilmastopoli­ti­ik­ka tosis­saan, tämä pen­delöin­ti­in perus­tu­va hajarak­en­t­a­mi­nen kiel­let­täisi­in kokon­aan, kuten se on kiel­let­ty useim­mis­sa Euroopan maissa.

Maria kysyi myös, mik­si Helsingis­sä ei ole riit­tävän iso­ja omakoti­tont­te­ja. Sik­si, että Helsinki­in mah­tu­isi enem­män asukkai­ta. Jos kor­vaisimme kolme 500 neliön tont­tia yhdel­lä 2000 neliön ton­til­la, häätäisimme neljä per­het­tä jon­nekin Jumalan selän taakse asut­taak­semme yhden lev­eäm­min asu­van. On parem­pi, että yhdel­lä on pitkä työ­mat­ka kuin että neljäl­lä on.