Omaleimaisuus olisi kivaa

Kolum­ni Helsin­gin Uutisissa

Pekka Kor­pisen tes­ta­men­tis­sa Helsin­gin kaupungille – arkkite­htipoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa - san­o­taan kaupun­gin muo­dos­tu­van vuosirenkaista. Pitää paikkansa liiankin hyvin. Samaan aikaan raken­netut alueet ovat kovin saman­näköisiä. Oma­leimainen alue voisi olla kiva yllätys.

Asuinaluei­den ilmeen määrää Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to. Yksi­tyisko­htaiset kaa­vat eivät jätä juuri tilaa toteut­ta­jien oival­luk­sille. Raken­nus­li­ik­keet valit­ta­vat yhdestä suus­ta, että ase­makaavo­jen määräyk­set ovat epäkäytän­nöl­lisiä ja tule­vat kalli­ik­si. Ne väit­tävät tekevän­sä parem­paa halvem­mal­la, jos saisi­vat suun­nitel­la itse. On jopa väitet­ty, että alun perin laadun kohot­tamisek­si tehdyt määräyk­set säätelevät nyt laat­ua alaspäin.

Kaupun­gin vas­tu­u­ta aluei­den yleisilmeestä lisää se, etteivät raken­nut­ta­jat saa yht­enäisiä aluei­ta toteutet­tavak­seen, vaan jokaises­sa kort­telis­sa on häärii mon­ta raken­nut­ta­jaa. Sipoon Land­bossa näkee, miltä lop­putu­los näyt­tää, kun yleisil­met­tä ei säädel­lä lainkaan.

Muual­la raken­nut­ta­jat vas­taa­vat suurem­mista kokon­aisuuk­sista. Ne myös suun­nit­tel­e­vat alueen. Tämä tuot­taa vai­htele­vu­ut­ta ja omaleimaisuutta.

Meil­lä kokeilti­in aluer­ak­en­tamista 1960-luvul­la. Lop­putu­los oli enim­mäk­seen masen­ta­va. Kun osta­jil­la ei ollut varaa mak­saa laadus­ta, raken­nus­li­ikkei­den kan­nat­ti rak­en­taa huonoa hal­val­la. Ville Kom­sin mukaan Helsin­gin suurimpia onnet­to­muuk­sia oli, että kaupun­gin kiivaim­man rak­en­tamisen aikana betoni­rak­en­tamista vas­ta harjoiteltiin.

Nyt asun­non osta­jat arvosta­vat laat­ua, mikä näkyy van­ho­jen asun­to­jen kau­pas­sa hin­to­jen voimakkaana eriy­tymisenä. Huonoa saa hal­val­la ja hyvästä joutuu mak­samaan turkas­es­ti. Eikö näis­sä olois­sa voisi luot­taa siihen, että silk­ka ahneus panisi raken­nut­ta­jat pitämään huol­ta laadus­ta ja viihtyisyydestä?

Minus­ta tätä kan­nat­taisi kokeil­la. Uskon, että näin saataisi­in oma­leimaisem­pia aluei­ta samal­la kun osaami­nen kehit­ty­isi kokeilu­jen myötä. Aina­han voidaan pala­ta kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton määräys­val­taan, jos vapaampi meno tuot­taa tulok­se­na pettymyksen.

Jokin taka­port­ti on kuitenkin olta­va sen var­al­ta, että houku­tus tehdä hal­paa ja huonoa kuitenkin voit­taisi. Luon­te­vaa olisi tarkastel­la asi­aa raken­nuslu­paa myön­net­täessä. Näin tehdään muual­la maail­mas­sa. Juris­tit ovat pilan­neet tämänkin. Hei­dän mukaansa raken­nuslu­pa on annet­ta­va, jos suun­nitel­mat vas­taa­vat ase­makaavaa. Jos kaavas­sa ei ole laatu­vaa­timuk­sia, mil­lainen rötiskö tahansa on hyväksyttävä.

Jos tätä tulk­in­taa ei saa­da muute­tuk­si, on muutet­ta­va lakia.