Mitä tehdään etupihalla?

Asun­toraken­nusy­hdis­tys ARY jär­jesti eilen sem­i­naarin pein­talo­rak­en­tamis­es­ta. Aika kivo­ja aluei­ta nyt syn­tyykin. Kun pyritään tiivi­iseen pien­talo­rak­en­tamiseen, kaiken hukkati­lan toivoisi pois.

Minä en ymmär­rä, mik­si yhä kaavoite­taan jalka­käytävän ja talon väli­in kol­men metrin hyödytön etupi­ha. Jos min­ul­la olisi 250 neliön tont­ti omakoti­taloa varten, en mitenkään ilah­tu­isi siitä, että 30 neliötä tästä haaskau­tuu hyödyt­tömään etupi­haan. Nuo etupi­hat myös muut­ta­vat kadun tiek­si. Katu on poten­ti­aa­li­nen kohtau­s­paik­ka, tien tarkoituk­se­na on vain mah­dol­lis­taa siir­tymi­nen paikas­ta toiseen. Etelä-Euroopan mais­sa min­ua ovat ihas­tut­ta­neet nimeno­maan kapeat kadut, jot­ka tekevät ympäristöstä ihmisläheisemmän.

Sel­l­aisenkin väit­teen olen kuul­lut, että talot siir­retään kauem­mas kadus­ta jonkin ympäristömin­is­ter­iön normin takia. Jos sel­l­ainen nor­mi todel­la on ole­mas­sa, pois­tet­takoon se pikimmiten.

En myöskään ymmär­rä, mik­si maa­ta haaskataan pyörätei­hin kort­te­likaduil­la. Jos kadul­la on 30 kilo­metrin nopeusra­joi­tus, pyöräl­lä on PALJON tur­val­lisem­paa ajaa auto­jen kuin koiran­talut­ta­jien seassa. Eikö senkin maan voisi siirtää sinne takapi­hoille? Mielu­um­min voitaisi­in vaik­ka kor­va­ta ne kadut pihakaduil­la, joil­la siis on nopeusra­joituk­se­na 20 km/h.