Terveisiä Torontosta! Olen täällä Uudednmaanliiton hallituksen matkalla tutustumassa yhden maailman nopeimmin kasvavan kaupunkialueen toimintaan.
Torontossa on meneilään valtava maahanmuuttajiin perustuva kasvu. Alueelle muuttaa runsaat satatuhatta asukasta vuodessa kaikkialta maailmasta, mutta ennen kaikkea Kiinasta.
Kanada ottaa maahanmuuttajia niin paljon kuin niitä tulee, tosin vain koulutettuja. Heillä on eräänlainen pisteytysjärjestelmä. Kaikki, jotka saavat tarpeeksi pisteitä ovat tervetulleita.
Onko oikein haalia koulutettua väkeä kehitysmaista — ja toki myös kehittyneistä maista?
Jos ajattelee ulkomaalaisväestön integroitumista, paremmin se tietysti sujuu, jos he ovat työkykyisiä ja ‑taitoisia. Jos Suomeen olisi otettu (ja saatu) enemmän maahanmuuttajia siirtolaiskriteerein, myös nykyisten pakolaiskriteerein otettujen asema olisi parempi. Myös he pääsisivät paremmin töihin, kun rasismin muuri olisi murtunut.
Mutta maahanmuuttajien entiset kotimaat, jotka ovat heidät kouluttaneet?
Aika paljon Kanadaan tullaan Hongkongista. On ihan hyvä kiinalaisten demokratien tukahduttamisaikeita ajatellen, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa.
Kohtuullisessa määrin koulutettua väkeä voi Intiasta ja Pakistanista ottaa. Näistä on teollisuusmaihin muuttaneinakin hyötyä entisille kotimailleen: he muodostavat tiedonkulun sillan teollisuusmaihin sekä luovat yhteyksiä kotimaidensa yrityksille. He lähettävät myös valtavan määrän rahaa omaisilleen. Tämä rahavirta ylittää moninkertaisesti virallisen kehitysavun. Ainakin monen kehitysmaan hallitukset ovat sitä mieltä, että tämä aivovuoto hyödyttää heitä eikä haittaa. Rajansa toki kaikella: lääkäreiden imeminen pois lääkäripulasta kärsivistä kehitysmaista esimerkiksi on arveluttavaa.
Silti minusta Suomen pitäisi harkita valikoivan siirtolaisuuden lisäämistä, ja käyttää siihen rehellisesti samanlaista pisteytystä kuin Kanadakin. Kunhan nämä eivät tule pakolaiskriteerein otettujen tialle vaan heidän lisäkseen.