Junalla Tallinnaan

Helsin­ki ja Tallinna alka­vat tutkia mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa rautati­etun­neli Helsingistä Tallinnaan. Lop­ul­takin! Tätä han­ket­ta on ajet­tu Neu­vos­toli­iton hajoamis­es­ta alka­en. Han­ke on ehdot­toman hyvä, elleivät kalliop­erän tutkimuk­set tuo­ta yllätystä.

Tun­neli ei olisi sen pitem­pi kuin on Päi­jän­netun­neli. Sen arvioidaan mak­sa­van 1,3 — 2 mrd euroa. Lähde­tään tuos­ta kahdes­ta mil­jardista. Onko se paljon?

Tun­neli ei käytössä juuri kulu, joten investoin­tia ei tarvitse kuo­let­taa. Sälytetään sille siis viiden pros­entin tuot­to­vaa­timus reaal­i­tuot­tona. Tun­neli tulisi tuot­taa vuodessa 100 miljoon­aa euroa. Onko se paljon?

Helsin­ki-Tallinna ‑välil­lä on laiva­matkus­ta­jia noin kuusi miljoon­aa vuodessa. Jos nämä siir­ty­i­sivät junaan, juna­matkus­ta­jil­ta pitäisi kerätä tunelil­i­mak­sua 16 euroa. On syytä olet­taa, että välil­lä tulee paljon enem­män matkus­ta­jia, kun Tallinnas­sa piipah­t­a­mi­nen tulee helpok­si. Tallinnas­ta var­maankin pen­delöitäisi­in Helsinki­in töi­hin — tai päin vas­toin, jos Viron tulota­so on sil­loin jo ylit­tänyt Suomen tulota­son. Se merk­it­sisi tietysti paljon alem­paa tun­nemak­sua. Osa kus­tan­nuk­sista perit­täisi­in var­maankin tavar­ali­iken­teeltä, mikä edelleen alen­taisi tunnelimaksua.

Jos Tallinnas­ta raken­net­taisi­in nopea junay­hteys Pietari-Varso­va ‑radalle, suo­ma­lais­ten tie Euroop­paan alka­isi kulkea yhä use­am­min rautateitse Tallinnan kaut­ta. lentoli­iken­teen kun voi olet­taa kallis­tu­van melkois­es­ti öljy­varo­jen hiipuessa.