Avainsana: puusta tekstiilejä

Met­sän merk­i­tys oli Suomen taloudel­liselle nousulle val­ta­van suuri. Yleen­sä suuret luon­non­va­rat eivät tee kan­soista rikkai­ta, kos­ka ne rikas­tut­ta­vat vain pien­tä omis­ta­ja­joukkoa, joka elää ylel­lis­es­ti köy­hyy­den ympäröim­inä. Nor­jan öljy tekee tässä poikkeuk­sen, kos­ka öljy­varat ovat val­tion omis­tuk­ses­sa ja kaik­ki nor­jalaiset hyö­tyvät sitä matali­na veroina suh­teessa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan anteliaisu­u­teen. Venäjän öljy­varat ovat sään­nöstä vain osit­tainen poikkeus.

Suomen vihreä kul­ta rikas­tut­ti koko maa­ta, kos­ka puun saami­nen tehtaisi­in oli niin työlästä. Kun pui­ta kaadet­ti­in jus­teer­il­la ja kul­jetet­ti­in hevospeleil­lä, met­sä­talouden tuot­ta­ma raha valui koko kansan­talouteen. Sen merk­i­tys ei rajoit­tunut satoi­hin tuhan­si­in met­sämiehi­in. Hei­dän ostovoimansa piti yllä kaup­po­ja, koulu­ja ja niin edelleen.

Kaik­ki tiedämme, mitä euka­lyp­tus­sel­lu ja sanomale­hti­pa­perin laske­va kulu­tus on met­sä­taloudelle merkin­nyt. Vielä suurem­pi muu­tos on tapah­tunut puun kor­ju­us­sa. Koneel­lis­tu­misen ansios­ta yksi met­suri kor­jaa nyt yli kym­menker­tais­es­ti sen määrän puu­ta kuin vielä 60 vuot­ta sit­ten. Jat­ka lukemista “Suomen synkkä tule­vaisu­us (2) Met­sä­talouden merk­i­tys vähenee”