Kirjoitan yhteisen vastauksen blogikirjoitukseeni irtisanomissuoja pienyrityksissä tulleisiin kommentteihin.
Tulipas aikamoinen kalapaliikki siitä, että oppositiota edustava sanoo pitävänsä jotain hallituksen ajatusta kannatettavana. Koska asia on uutisoitu niin, että vihreät kannattavat irtisanomisten höllentämistä pienyrityksissä, todettakoon, että ajattelu on omaani enkä ole keskustellut siitä vihreiden poliitikkojen kanssa.
Esimerkki jääkiekkovalmentajasta. Halusin kertoa, että joskus yritykselle epäonnistunut rekrytointi vaikuttaa yritykseen samalla tavalla kuin huono valmentaja jääkiekkojoukkueeseen. Tehostin esimerkkiä kuvaamalla, miten jääkiekkojoukkueen kävisi, jos niitä koskisivat samat säännöt kuin yrityksiä, eikä huosta valmentajasta ei pääsisi eroon ennen kuin tämä täyttää 68 vuotta ja siirtyy vanhuuseläkkeelle. Tähän vastattiin, että enkö minä toope ymmärrä, että valmentaa koskevat eri säännöt. Keskustelu on vaikeaa, jos halutaan olla ymmärtämättä, mitä toinen sanoo.
(Huomattakoon muuten, että valmentajan saa siis palkata määräaikaiseen työsuhteeseen, vaikka työtehtävä on pysyvä. Saavatko muutkin tehdä näin? )
Osaavampi rekrytointi Olin aika tyrmistynyt, kun moni ay-liikettä edustanut meni sanomaan, että on oma vika, jos tekee virheen rekrytoinnissa. Pitäisi olla työhönosossa syrjivämpi ja välttää riskejä. En voisi olla enempää eri mieltä. Minusta olisi parempi, että annetaan vähän huonoillakin näytöillä töitä hakevalle mahdollisuus osoittaa kykynsä. Onko siis ay-liikkeen mielestä parempi jättää henkilö kokonaan palkkaamatta kuin antaa hänelle lopputuli, jos työt eivät sitten kuitenkaan ota sujuakseen? Näin menetellen vaille palkkamatta jäisi paljon niitäkin, joka lopulta selviäisi töistään hyvin.
Karenssi Kun nyt henkilöön liittyvistä syistä voi irtisanoa vain todella vaikeat tapaukset, tästä seuraa pitkä karenssi. Jos näitä perusteuita höllennetään, tuota karenssiseurausta pitäisi myös rukata. Minä en tietenkään tiedä, mitä hallitus aikoo tästä esittää.
Irtisanomiseen tarvitaan edelleen perustelu. En tiedä, mitä hallitus aikoo esittää, mutta kirjoitin blokikirjoituksen olettaen, että hallitus esittää irtisanomisperusteiden höllentämistä eikä niiden poistamista kokonaan. Syy pitää edelleen olla.
500 000 työntekijää. Moni toisti, että noita pienyrityksiä on 350 000 ja niissä työskentelee 500 000 henkeä. Luvussa ovat mukana myös yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä. En tiedä, paljonko on ulkopuolisia palkattuja, mutta ei lähellekään puolta miljoonaa.
Vahvistusta yrityksen lainopilliseen osastoon. Moni on syyttänyt pienyrittäjiä taitamatomuudesta irtisamistilanteista. On vain oma vika, ettei menesty ilmiselvissä irtisanomisissa, kun ei osaa. Pienyityksillä ei ole lainopillista osastoa.
Pienyrityksen tilanne on erilainen kuin suuremman. Säännöissä on aina kyse edullisuusvertailusta. Esimerkiksi irtisanomissuojan hyödyistä ja haitoista. Työntekijän hyöty iritsanomissuojasta lienee yhtä suuri isoissa ja pienissä yrityksissä, mutta irtisanomissuojan haitat ovat suuremmat pienissä kuin suurissa yrityksissä. Ei vain sen takia, että pienyritys ei kestä taloudellista iskua yhtä hyvin kuin suuri vaan koska pienestä yrityksestä ei löydy muuta työtä henkilölle, joka ei selviä siitä työstä johon hänet on palkattu.
20 henkeä. Hallitus on esittänyt rajaksi 20 henkeä (palkansaajaa?). Italiassa raja on 10 hengessä. En osaa sanoa, mikä on oikea paikka rajalle. Todellinen ongelma liittyy rajaan, pannaan se mihin hyvänsä. Se muodostaa tehokkaan esteen monen yrityksen laajentumiselle. Pitäisi muodostaa luiska tiukan rajan sijasta. Elämä olisi yksinkertaisempaa, jos irtisanomissa olisi aina kyse vain rahasta. Potkut saisi antaa, mutta se maksaa. Silloin tuon liuskan tekeminen olisi helppoa.