Perussuomalaisten uusi tuleminen

Twitterissä on ilkuttu siitä, kuinka väärin veikkasin kaksi vuotta sitten perussuomalaisten tulevaisuuden Halla-ahon johtamana. Analyysini perustui siihen, että Soinin perustama puolue joutui omaa tyhmyyttään vihamielisen valtauksen kohteeksi. Erilaisilla ulkomaalaisvastaisilla ja äärioikeistolaisilla sivustoilla oli aika avoimesti keskusteltu siitä, että on taloudellisesti edullisempaa vallata vanha puolue kuin perustaa uusi.

Oletukseni oli, että Halla-ahon johtamana puolue kerää taakseen erilaisista kiihkokansallismielisistä piireistä koostuvan piskuisen joukkion, mutta pettynyt duunariporukka palaa demareihin, joiden kannatus nousee selvästi yli 20 prosentin.

Näin ei kuitenkaan käynyt, osittain demareista johtuvista syistä. Halla-ahon puolue onnistui oletukseni vastaisesti ajamaan kaksilla vankkureilla. Tosin eduskuntaryhmä näyttää painottuvan kovasti noihin toisiin vankkureihin niin, että Halla-ahokin alkaa tuntua siinä joukossa maltilliselta.

Vaalikeskusteluissa muut puolueet tekivät lastentarhamaisella kinastelullaan Halla-aholle helpoksi argumentoida omaa agendaansa. Hän puhui loogisesti ja voitti väittelyt silloinkin, kun oli väärässä. Tässä hän on Petteri Orpon peilikuva. Orpo onnistui esimerkiksi hoitajamitoituksessa häviämään väittelyn, vaikka oli oikeassa vain koska ei osannut asiaansa.

En jaksanut kaikkia vaalikeskusteluja kuunnella, koska niistä tuli niin huono olo, mutta tämä keskustelu on kuvaava:

Juontaja: Eikö pidä lisätä työperäistä maahanmuuttoa, koska työperäisten maahanmuuttajien keskuudessa työllisyysaste on korkeampi kuin kantasuomalaisten keskuudessa?

Halla-aho: Tämä johtuu asiantuntijoista. Tarveharkinnan piirissä olevien keskuudessa työllisyys on vain aluksi korkeampi, mutta laskee muutaman vuoden kuluttua kantaväestön alapuolelle.

Tähän ei vastattu mitään, joten Halla-aho voitti argumentoinnin, vaikka oli väärässä. Olisi pitänyt sanoa, että kantasuomalaisesta on maksettu 17 vuotta lapsilisää ja hänet on koulutettu ilmaiseksi, kun taas työperäinen maahanmuuttaja muuttaa Suomeen työikäisenä. Siksi hän on elämänkaarta ajatellen selkeä nettomaksaja vähän matalammallakin työllisyysasteella.

Tällaisia keskusteluja oli lukemattomia. Halla-ahon kunniaksi on sanottava, että hän argumentoi huomattavasti loogisemmin kuin muut puoluejohtajat. Haavisto myös yritti, mutta ei saanut puheenvuoroja. En ymmärrä, miksi puoluejohtajat kuvittelevat, että menestyvät vaaleissa paremmin, jos näyttelevät tyhmempää kuin ovat.

Halla-ahoakin paremmin vaalikeskusteluissa menestyi Sampo Terho, mutta vaalimenestys jäi vaatimattomaksi.

Mutta ei perussuomalaisten uusi nousu vaalikeskusteluista johtunut.

Teknologian muutos on kohdellut työväenluokkaista miestä huonosti. Duunarityöpaikkojen katoaminen pannaan herkästi globalisaation piikkiin, mutta pääsääntöisesti työpaikkakato johtuu teknologiasta ja automaatiosta. Teollisuustuotanto on kyllä Suomessa kasvanut, vaikka työpaikat ovat tehdassaleista kadonneet.

Kun työmieheltä viedään työmiehen kunnia, hän on vihainen. Aikanaan pienviljelijätkin olivat vihaisia peltojen paketoinnista, vaikka kukaan ei käskenyt paketoimaan peltoja. Mutta itsetunto vietiin, koska tarjous osoitti, ettei omalla työllä ollut arvoa.

Työläistaustaisen keskiluokan ahdinko on syynä eliitin vastaiseen katkeruuteen ja suureen osan epä-älyllisen oikeiston noususta, joka näkyy Trumpin valintana ja Brexit-äänestyksessä. Se on asia, jolle ei oikein osata tehdä mitään. Kun Britannia toivottavasti pian eroaa EU:sta, ne kansanosat, jotka Brexitin puolesta äänestivät, saavat huomata asemansa heikentyneen entisestään. Mitähän sitten tapahtuu?

Tämä on iso ongelma, mutta ei siihen kukaan, eivät populistitkaan, ole mitään lääkettä löytäneet.

On kyllä vaadittu teollisuusautomaation kieltämistä työpaikojen säilyttämiseksi. Ihanko oikeasti? Jos esimerkiksi päättäisimme, että teollisuusautomaatio kiellettäisiin autotehtailla, autojen hinnat moninkertaistuisivat.

Keski-luokan asema laski muuten myös 1930-luvulla.

Mutta sitten ovat myös luonnekysymykset. Kuulimme juuri väitöskirjasta, jonka mukaan perussuomalaisten äänestäjiin kuuluu paljon ihmisiä, jotka luottavat huonosti kanssaihmisiinsä. Heidän tärkein motivoiva tunteensa on viha. Maailmassa tulee aina olemaan paranoidisia ihmisiä, eikä sitä millään poliittisella ohjelmalla muuksi muutata. Vanhan hyvän luokkavihan aikana näiden viha kanavoitui perinteisten puolueiden kautta. Hertta Kuusinen olisi vetänyt heidät Vasemmistoliittoon.

(Saman tutkimuksen mukaan kokoomuslaiset ovat pinnallisia kulutuskeskeisiä shoppailijoita. Minun silmissäni ei kovin mairitteleva ominaisuus tämäkään. )

Halla-aho ryhtyi heti sopuilemaan. Hän ilmoitti, että kiintiöpakolaisten määrää voisi nostaa, jos turvapaikkashoppailuun puututtaisiin. Minusta tässä on järkeä. Suomen on kannettava osuutensa pakolaisongelmasta, mutta osa tästä rahasta menee vääriin kohteisiin. Spontaanipakolaisiksi ei valikoidu suurimmassa hädässä olevia vaan niitä, joilla on resursseja matkustaa tuhansia kilometrejä ja maksaa ihmissalakuljettajille ja joskus myös viranomaisille.

Paine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahanmuutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.