Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet

Herä­tin viik­ko sit­ten kum­mas­te­lua kysy­mäl­lä, onko eriar­voi­suus Suo­mes­sa todel­la nous­sut vai onko sitä muu­ten vain lii­kaa. Olen edel­leen sitä miel­tä, että se, että jotain on lii­kaa, ei tar­koi­ta, että sitä oli­si enem­män kuin ennen. Jos kul­ki­sim­me aika­ko­neel­la taak­se­päin, luu­len, että jok­seen­kin samat ihmi­set, jot­ka nyt sano­vat eriar­voi­suu­den lisään­ty­neen, sanoi­si­vat silloinkin.

Jot­kut asiat ovat myös huo­non­tu­neet samal­la kun toi­set ovat paran­tu­neet. Ajat­te­lin käy­dä läpi muu­ta­man yhteis­kun­nal­li­sen epä­koh­dan, joi­hin mie­les­tä­ni pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta. Aloi­tan nuo­ris­ta mie­his­tä, joi­den jou­kos­sa on aiem­paa enem­män kel­kas­ta putoamista

Pie­ni­tu­loi­suus on nuor­ten mies­ten kes­kuu­des­sa nous­sut nopeas­ti ja se on sel­väs­ti ylei­sem­pää kuin saman ikäis­ten nais­ten kes­kuu­des­sa. Tähän liit­tyy aina­kin kol­mea seikkaa:

  1. Huo­no kou­lu­me­nes­tys kos­kee poi­kia useam­min kuin tyttöjä
  2. Kou­lut­ta­mat­to­man mie­hen on aiem­paa vai­keam­paa pääs­tä töihin.
  3. Kou­lut­ta­mat­to­man ja työt­tö­män mie­hen on vai­kea löy­tää itsel­leen nais­ta tai ei tämä nai­nen aina­kaan halua las­ta hänen kanssaan.

Vaih­doim­me jokin viik­ko sit­ten Mart­ti Hete­mäen kans­sa aja­tuk­sia syn­ty­vyy­den las­kun syis­tä. Hän lähet­ti minul­le ohei­sen kuvan. Pie­ne­nä varoi­tuk­se­na, että en pys­ty­nyt tilas­to­jen poh­jal­ta piir­tä­mään aivan näin raflaa­vaa kuvaa. Pie­ni­tu­loi­suus on koko kan­san kes­kuu­des­sa vähen­ty­nyt, mut­ta nuor­ten aikuis­ten mies­ten kes­kuu­des­sa lisääntynyt.

Jos­tain syys­tä nykyi­nen kou­lu­lai­tos ei sovi pojil­le. On parem­pi, etten sano peda­go­gi­sis­ta mene­tel­mis­tä mitään kuin, että tytöil­le ja pojil­le sopii eri­lai­nen tapa opet­taa. Jos­kus aina­kin sanot­tiin, että mate­ma­tiik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä ope­te­taan taval­la, joka ei sovi tytöil­le. En tie­dä, onko meto­de­ja kor­jat­tu, mut­ta tyt­tö­jen tulok­set aina­kin ovat parantuneet.

Yksi bio­lo­gi­nen seik­ka aina­kin on kiis­ta­ton. Pojat kehit­ty­vät tyt­tö­jä hitaam­min ja saa­vut­ta­vat esi­mer­kik­si mur­ro­siän tyt­tö­jä myö­hem­min, juu­ri lukioon pyr­ki­mi­sen kynnyksellä.

Oli­si perus­te­lua eriyt­tää kou­lun aloit­ta­mi­sai­kaa aina­kin puo­lel­la vuo­del­la. Siis, kun poi­kien ikä­luok­ka pan­naan poik­ki jou­lu­kuus­ta, tyt­tö­jen ikä­luok­ka pan­tai­siin poik­ki jo kesä­kuus­ta. Näin tytöt meni­si­vät kou­luun kes­ki­mää­rin puo­li vuot­ta nuo­rem­pi­na. Voi­tai­siin tämä tie­tys­ti teh­dä niin­kin päin, että pojat meni­si­vät kou­luun van­hem­pi­na, mut­ta aika kor­kea­han meil­lä kou­lun aloit­ta­mi­si­kä jo nyt on.

Toi­set kehit­ty­vät vie­lä hitaam­min kuin toi­set. Sik­si hei­dän pitäi­si saa­da ede­tä kou­lus­sa hitaam­min. Kos­ka yksi­löl­li­seen ope­tuk­seen ei ole varaa edes näin vaa­lien alla, pitäi­si oppi­las voi­da jät­tää luo­kal­le, kun kehi­tys ei edel­ly­tä seu­raa­val­le luo­kal­le siirtämistä.

Eräs hel­sin­ki­läi­nen apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja ker­toi minul­le 1990-luvul­la, että hän tupla­si aika­naan kak­si ker­taa. Ihan hyvin sil­ti menes­tyi elä­mäs­sään. Miten oli­si menes­ty­nyt, jos oli­si pääs­tet­ty eteen­päin armovitosilla?

Ketään ei pitäi­si pääs­tää ulos oppi­vel­vol­li­suu­des­ta ennen kuin on suo­rit­ta­nut perus­kou­lun kun­nol­la, ei aina­kaan ennen kuin on täyt­tä­nyt 20 vuot­ta. Se on vie­lä ehdot­to­mam­pi asia kuin se, että kai­kil­le pitäi­si taa­ta toi­sen asteen koulutus.

Miten työ­mark­ki­nat saa­tai­siin taas ime­mään vähän kou­lu­tet­tu­ja tai muu­ten vain mata­la­tuot­toi­sia työn­te­ki­jöi­tä? Vas­tuu­ta talou­del­li­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta pitäi­si siir­tää työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä enem­män val­tiol­le. Tar­vit­tai­siin palk­ka­tu­ki­työ­paik­ko­ja ja pie­niä palk­ko­ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja. Tämä on vähän isom­pi asia, enkä kir­joi­ta sii­tä nyt tässä.

Ja sit­ten vie­lä se menes­tys pari­suh­de­mark­ki­noil­ta? Tämä saat­taa olla ongel­mis­ta tär­kein, mut­ta sor­ry, ihan kaik­kea ei hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­kaan voi kan­sa­lai­sil­leen taata.

Heikki Pursiainen, köyhyys ja eriarvoisuus

Jos tuot mat­kal­ta tuliai­si­na lap­sil­le­si kark­ke­ja, Mai­jal­le ja Pekal­le pus­sil­li­sen hedel­mä­kark­ke­ja ja Lii­sal­le yhden hedel­mä­kar­kin, mil­tä luu­let, että se tun­tuu Lii­sas­ta? Ilah­tuu­ko hän kar­kis­taan vai oli­si­ko hän ehkä ollut onnel­li­sem­pi, jos et oli­si tuo­nut kark­kia lainkaan?

Olen sat­tu­nees­ta syys­tä tutus­tu­nut Heik­ki Pur­siai­sen kir­jaan Pas­ka Suo­mi. Pidän Pur­siais­ta lah­jak­kaa­na ajat­te­li­ja­na vaik­ka vähän kär­jis­tä­vä­nä väit­te­li­jä­nä, joka vään­tää rau­ta­lan­gas­ta, mik­si lais­ka ajat­te­lu joh­taa vää­riin lop­pu­tu­lok­siin. Must Rea­dis­sa hänen kir­joi­tuk­sen­sa kuu­lu­vat kir­joi­tuk­siin, jot­ka ovat minul­le kir­jai­mel­li­ses­ti must read .

Pas­ka Suo­mi on minus­ta rie­mas­tut­ta­va kir­ja, mut­ta ymmär­rän hyvin, että tosi­ko­to­si­koil­le ille se on kau­his­tus. Olin Pur­siai­sen kär­jis­tyk­sis­tä mones­ta aivan eri miel­tä, mut­ta nau­tin tavas­ta, jol­la hän ne esit­ti. Eikä niin suur­ta valet­ta, ettei tot­ta toi­nen puoli. 

Antai­sin sil­ti neu­von, että jos halu­aa vai­kut­taa maa­il­maan, voi­si muo­toil­la sano­mi­sen­sa vähän koh­tuul­li­sem­min. Pur­siai­sen tyy­li kar­kot­taa monia, ellei jopa sel­vää enem­mis­töä luki­jois­ta. Vaik­ka minä rie­mas­tuin, enem­mis­tö var­maan­kin tor­jui fik­sut­kin ajatukset. 

Pur­siai­sen kir­ja tar­joai­si hedel­mäl­li­sen poh­jan monel­le­kin peri­aat­teel­li­sel­le poh­din­nal­le. Täs­sä puu­tun niis­sä vain yhteen, sii­hen, että ei pitäi­si tor­jua eriar­voi­suut­ta vaan pel­käs­tään köy­hyyt­tä. Ties vaik­ka jou­lun pyhi­nä innos­tui­sin käy­mään läpi mui­ta­kin argumentteja.

Jos rik­kaat rikas­tu­vat, mut­ta köy­hät eivät köyh­dy, onko sii­tä köy­hil­le mitään hait­taa? On, vii­des­tä syystä.

Ensim­mäis­tä nois­ta käsit­te­lin jo avauk­ses­sa­ni. Eriar­voi­suu­den tun­ne on myrk­kyä, jota ei yhdel­lä hedel­mä­kar­kil­la pys­ty kor­vaa­maan. Jos Lii­san koh­te­lu jat­kui­si noin vuo­sia, ties vaik­ka se joh­tai­si jopa sairastumiseen. 

Ihmi­nen on yhtei­söl­li­nen eläin. Kes­ki­näi­nen soli­daa­ri­suus on yhtei­sön lii­maa ja eriar­voi­suu­des­ta kum­pua­va kat­ke­ruus myrk­kyä. Se tuo kel­ta­lii­vit kaduil­le polt­ta­maan autoja.

Toi­nen joh­tuu sii­tä, että jos muut rikas­tu­vat ja itse ei lain­kaan, puto­aa jou­kos­ta. 1950-luvul­la ei ollut niin kau­hea­ta, jos lap­si tuli kauh­tu­neis­sa vaat­teis­sa kou­luun, kos­ka muut­kin tuli­vat. Nyt jou­tui­si sil­mä­ti­kuk­si. Sil­loin ei juu­ri kenel­lä­kään ollut autoa, mut­ta toi­saal­ta bus­sil­la pää­si kaik­kial­le. Nyt ei pää­se. Kukaan ei har­mi­tel­lut, sitä, ettei omis­ta­nut äly­pu­he­lin­ta. Nyt ilman äly­pu­he­lin­ta sul­keu­tuu kans­sa­käy­mi­sen ulko­puo­lel­le, eikä pys­ty koh­ta osta­maan edes juna­lip­pua. Köy­hyys on pait­si abso­luut­tis­ta myös suh­teel­lis­ta ja suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä eriar­voi­suu­den kasvu 

Kol­mas joh­tuu sii­tä, että kun kan­sa­kun­ta rikas­tuu, sil­le tulee käyt­töön lisää mas­sa­ku­lu­tus­tuot­tei­ta, kos­ka vain nii­tä voi­daan tuot­taa lisää. On ole­mas­sa myös etuoi­keu­tet­tua kulu­tus­ta, hyö­dyk­kei­tä, joi­ta ei voi val­mis­taa lisää. Asun­to kes­kus­to­rin var­rel­la nyt esi­mer­kik­si, tai etu­ri­vin paik­ka teat­te­ris­sa. Eriar­voi­suu­den kas­vu tar­koit­taa, että nämä tuot­teet mene­vät yhä tar­kem­min vain hyväosaisille.

Nel­jäs joh­tuu sii­tä, että ihmi­syh­tei­sö­jen sisäl­lä vau­raus tar­koit­taa myös tiet­tyä parem­muus­jär­jes­tys­tä. Sil­lä on vai­ku­tus­ta jopa pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Vii­me aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta. 🙁 Tämä on vähän sama asia kuin se, että urhei­li­ja kyl­lä kär­sii sii­tä, että hänen kil­pai­li­jan­sa käyt­tä­vät dopin­gia, vaik­ka se ei hei­ken­nä­kään hänen tulos­taan vaan ainoas­taan sijoitustaan.

Vii­des joh­tuu sii­tä, että maa­pal­lo on rajal­li­nen ja kes­tää vain tie­tyn mää­rän kulu­tus­ta. Näi­den niuk­ko­jen resurs­sien käyt­tö alkaa olla yhä enem­män nol­la­sum­ma­pe­liä. (Tämän argu­men­tin voi tosin pukea myös sii­hen muo­toon, että köy­hät oikeas­ti köyhtyvät.)

Sil­ti Pur­siai­nen on oikeas­sa sii­nä, että jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa käy­te­tään lii­an usein sanaa eriar­voi­suus, kun pitäi­si käyt­tää sanaa köy­hyys. Se on vähän sama asia kuin se, että jos on sitä miel­tä, että joku asia on huo­nos­ti, sanoo her­käs­ti, että se huo­no­nee, vaik­ka pysyi­si vain yhtä huo­no­na. Juu­ri nyt olem­me kuul­leet, että tuloe­rot kas­va­vat koko ajan, vaik­ka niil­lä ei ole ollut mitään tren­diä vuo­den 2000 jäl­keen. Sitä ennen ne kyl­lä kasvoivat.