Kaupunkien voitto (9): Ristisubvention sijaan suoraan tukea

Ris­tisub­ven­tio on val­tion kannal­ta kätevä tapa tukea kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa alue­poli­it­tisin perustein, sil­lä eihän se mak­sa val­ti­olle mitään. Ris­tisub­ven­tio on mah­dol­lista vain, jos toim­intaa har­joit­taa monop­o­li tai toim­inta on luvan­varaista, jol­loin siihen voidaan liit­tää ris­tisub­ven­tion kaltaisia ehto­ja. Ilmaista ris­tisub­ven­tio ei tietenkään ole, sen mak­sa­vat kulut­ta­jat. Ellei meil­lä esimerkik­si olisi apteekki­mak­sua, lääk­keet oli­si­vat kaupungeis­sa selvästi halvem­pia kuin ne ovat nyt.

Ris­tisub­ven­tio on kuitenkin sekä epäoikeu­den­mukainen että taloudel­lis­es­ti teho­ton tukimuoto.

Sen on epäoikeu­den­mukainen, kos­ka sil­lä on väärä mak­sa­ja. Mik­si syr­jäseu­tu­jen apteekkien tukeen osal­lis­tu­vat kaupunki­lai­sista vain sairaat, jot­ka tarvit­se­vat paljon lääkkeitä, mut­ta eivät ter­veet? Mik­si Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä junal­la matkus­tavien on tuet­ta­va lipun hin­nois­sa hil­jaisia ratao­suuk­sia, mut­ta ei niiden, jot­ka aja­vat samaa väliä autol­la? Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to (9): Ris­tisub­ven­tion sijaan suo­raan tukea”