Perustulo 2: lineaarinen veromalli

Tehdään­pä pieni hyp­py perus­tu­losta lin­eaariseen vero­ma­lli­in. Nykyi­nen pro­gres­si­ivi­nen veroast­eikkomme näyt­tää kuvan siniseltä asteikol­ta. Jos sen oikaisee lin­eaarisek­si, se näyt­täisi punaiselta asteikol­ta. Huo­mamme, että kaik­ista pien­i­t­u­loisimpi­en ja suuripalkkaisimpi­en verot lask­i­si­vat ja keski­t­u­lois­t­en nousi­si­vat vähäisen. Ennen kuin alkaa naa­ma punaise­na huu­ta­maan, että tämä suosii ökyrikkai­ta, kan­nat­taa muis­taa, etteivät ökyrikkaat saa suuria palk­ka- vaan suuria omaisu­us­tu­lo­ja. Jos tuo sama vero­pros­ent­ti koskisi myös pääo­mat­u­lo­ja, tulo­erot pieneni­sivät. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo 2: lin­eaari­nen veromalli”

Perustulo: 1, Perusmalli

Perus­tu­lol­la tarkoite­taan jär­jestelmää, jos­sa jokainen saa kuukausit­tain tililleen kiin­teän raha­sum­man, perus­tu­lo. Kaik­ki tämän perus­tu­lon päälle ansait­tu raha on verotet­tavaa tuloa ensim­mäis­es­tä eurosta alka­en. Jos perus­tu­lo on Y0 ja henkilön ansio­tu­lot Y ja vero­pros­ent­ti t, käteen jäävät tulot ovat

Y* = Y0 + (1‑t)Y
Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo: 1, Perusmalli”

Miten työaika lyhenee

Viestiketjus­sa “Lamas­ta ulos ren­toon elämään” esitet­ti­in paljon ole­tuk­sia siitä, mitä ja mik­si esitin, että olisi onnel­lisem­paa, että lamas­ta tul­taisi­in ulos lyhen­netyn yhteiskun­taan työa­jan kuin suur­työt­tömyy­den yhteiskuntaan.

Pelkään pahoin, että aiem­paa työl­lisyysastet­ta ei tul­la saavut­ta­maan ja että riskinä on hyvin syr­jivä työt­tömyysy­hteiskun­ta, jos­sa joidenkin työ­panos­ta ei tarvi­ta. Täl­lainen yhteiskun­ta on hyvin jul­ma — jo tämä nykyi­nen on jul­ma työstä syr­jäy­tyneitä kohtaan.

Ennus­tan, että hyvin toimeen­tule­va keskilu­ok­ka tulee lyhen­tämään omaa työaikaansa omil­la päätök­sil­lään, kos­ka arvostaa enem­män vapaa­ta aikaa kuin lisä­tu­lo­ja ja kos­ka heil­lä on siihen varaa. Taloudel­lista liikku­ma-alaa lisää se, että kaupunki­lais­ten asun­to­var­al­lisu­us alkaa kulkea per­in­tönä. Yhteiskun­nan kant­la tämä joukko on väärä työa­jan lyhen­täjä, kos­ka hei­dän työ­panos­taan tarvi­taan. (Tosin en ole ihan var­ma tästäkään, mut­ta se on toinen jut­tu) Jat­ka lukemista “Miten työai­ka lyhenee”

Lomauttaa vai lyhentää?

Kun Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa yri­tyk­set siir­tyvät tuotan­non vähetessä lyhen­net­tyyn työvi­ikkoon, meil­lä lomaute­taan. Syy tähän on selvä. Jos fir­ma siir­tyy nelipäiväiseen työvi­ikkoon, kaikkien palkat alen­tu­vat 20 pros­ent­tia ja se on siinä. Jos joka viides lomaute­taan, nuo joka viides saa­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa yhteen­las­ket­tu pot­ti on siis suurem­pi. Jat­ka lukemista “Lomaut­taa vai lyhentää?”

UPM sähköbisnekseen

Tekni­ik­ka ja talous-lehti tietää ker­toa, että UPM-Kymmene on siir­tynyt sähkön myyjäk­si. Tämä tietysti johtuu siitä, ettei se tarvitse sähköä paperite­htais­saan entiseen malli­in. Yhtiö omis­taa joitakin omia vesivoimaloi­ta ja ennen kaikkea neljän­nek­sen TVO:n ydinvoimaloista. 

Firma­han voisi oikeas­t­aan lopet­taa kaiken muun toimin­nan ja keskit­tyä vain omis­ta­mansa sähkön myymiseen. TVO:n sähköstä se mak­saa noin 15 €/MWh ja Nord­poolis­sa sähköstä saa esimerkik­si tänään 38 € /MWh. Viime­vuo­den keskiar­vo taisi olla paljon yli neljänkympin. Jos yhtiö lopet­taisi muun toimin­nan kokon­aan, se saisi pelkästään omis­ta­mas­taan TVO:n sähköstä 70 miljoon­aa euroa vuodessa — ja vesisähkö sen päälle. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2009

Ain­oana isona uute­na asiana on Oulunkylän liikun­ta­puis­ton ase­makaa­van muis­tu­tuk­set. Toinen jäähal­li raken­netaan ja curl­ing-hal­lia laa­jen­netaan. Kaikkea tätä varten tarvi­taan sata pysäköin­tipaikkaa lisää, yhteen­sä 359 paikkaa. Tästä asukkaat ovat valit­ta­neet ja tämän takia kaa­va oli pan­tu uuteen valmis­telu­un, joskaan pysäköin­tipaikko­jen määrä ei ollut siitä huoli­mat­ta pienen­tynyt. Pysäköin­tipaikat raken­netaan puis­toon viihty­isän met­sikön paikalle. En pidä tästä, eivätkä asukkaatkaan. Pysäköin­ti on todel­li­nen kaupunki­rak­en­teen syöpä. Täl­laises­sa paikas­sa pysäköin­ti pitäisi toteut­taa maanalaise­na,  mut­ta se olisi kuulem­ma liian kallista. Toisaal­ta nyt se on autoil­i­jalle aivan liian hal­paa, siis ilmaista. Jos jotain kallista hyödyket­tä jae­taan ilmaisek­si, sitä käytetään liikaa. Nykyiset pysäköin­tipaikat riit­täi­sivät alueel­la hyvin, jos pysäköin­nistä otet­taisi­in vaik­ka jokin sym­bo­l­i­nen mak­su, vaik­ka vain pari Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.2.2009”

Vanhukset hoidokeista asiakkaiksi

(Julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvale­hdessä 7/2009) Kat­so myös tästä
Suurten ikälu­okkien van­hen­e­m­i­nen aiheut­taa kymme­nessä vuodessa hoitoalalle tilanteen, jos­sa han­kalin­ta ei ole meno­jen kasvu vaan henkilökun­nan riit­tävyys. Samal­la kun hoitoa tarvit­se­vien van­hus­ten määrä kas­vaa, hoita­jia jää nopeu­tu­vas­sa tahdis­sa eläkkeelle.

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iössä teh­dyn laskel­man mukaan työvoimatarpeen täyt­tämisek­si pitäisi sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon oppi­laitok­si­in ottaa vuosit­tain sisään noin 18 000 opiske­li­jaa, val­taosa näistä hoitoalalle. Enem­män kuin joka toisen perusk­oulun päät­tävän tytön pitäisi siis hakeu­tua alalle, jos hoito­työ pysyy yhtä nais­val­taise­na kuin tähän asti. Ammat­tien sukupuoli­jako on tasoit­tumas­sa, mut­ta lähin­nä niin, että naisia hakeu­tuu enem­män per­in­teisi­in miesten ammat­tei­hin. Lähi­hoita­jan työ ei poikia houkut­tele. Jat­ka lukemista “Van­huk­set hoidokeista asiakkaiksi”

Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin?

En ole vuosi­in palaut­tanut pul­lo­ja Alkoon. Vien ne paikallisen lasinkeräyspis­teen luo, mut­ta en pudo­ta pyöreän keräysas­t­ian uumeni­in, vaan jätän muovikas­sis­sa sen viereen. Ei kestä kauankaan, kun kas­si on kadon­nut. Joskus pul­lonkerääjä sat­tuu paikalle ja kiit­tää kohteliaasti, että säästin häneltä vaivan onkia pul­lot koukul­la astiasta.

Ammat­ti­maisia pul­lonkerääjiä Kata­janokalla on liik­keel­lä use­ampia. Eivät pult­sare­i­ta; he ovat aina selvin päin, mut­ta var­maankin kuu­lu­vat joukkoon “vaikeasti työllistyvä”.

Pul­lon keräämis­es­tä ei mon­ta euroa päivässä heru, mut­ta niukkaa toimeen­tu­loa se avit­taa edes vähän.

Mik­si pul­lonkerääjä ei jaa vaikka­pa main­ok­sia pos­tiluukus­ta, joka olisi sen­tään moninker­tais­es­ti tuot­tavam­paa? Jat­ka lukemista “Päästet­täisi­inkö pul­lonkerääjät töihin?”