Demarit ja maahanmuutto

Tan­skan demar­it sai­vat suur­voiton ja maa­han­muut­to­vas­tain­set oikeistopop­ulis­tit rom­ah­ti­vat. Tätä ennen demar­it oli­vat omak­suneet oikeistopop­ulistien ohjel­man maa­han­muut­toon – ei aivan sel­l­aise­naan, mut­ta pääosin.

Tulos var­maankin huo­mat­ti­in demaripuolueis­sa ympäri Euroop­paa. En pitäisi yllät­tävänä, jos muut euroop­palaiset demar­it seu­raisi­vat tan­skalais­ten esimerkkiä.

Se muut­taisi tila­neet aivan toisen­laisek­si. Toisen­laisek­si, osit­tain huonom­mak­si mut­ta osit­tain myös paremmaksi.

Demar­it ovat sen­tään voit­top­uolis­es­ti sivistyneitä ihmisiä. Maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta voisi keskustel­la ana­lyyt­tisem­min, jos maa­han­muut­tokri­it­tistä osa­puol­ta edus­taisi­vat demar­it eivätkä kaiken maail­man hörhöt.

Maa­han­muut­to on niin iso kysymys – ja siitä on Afrikan vaikeu­tu­van tilanteen vuok­si tulos­sa vielä suurem­pi ­– että asi­as­sa pitäisi pyrk­iä yhteiskun­nal­liseen opti­mi­in sen sijaan, että tehdään kul­mikkai­ta ide­ol­o­gis­es­ti oikeaop­pisia ratkaisuja.

On syytä hyväksyä, että yhteiskun­nan kyky/halu käyt­tää voimavaro­ja maa­han­muut­toon on rajallinen.

Esitän ajatuk­sen tuek­si mallin, että ase­tamme pako­lais­poli­ti­ikalle kiin­teän bud­jetin, jon­ka puit­teis­sa on toimit­ta­va. Opti­maa­li­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on sel­l­ainen, joka tämä rajan puit­teis­sa tuot­taa suurim­man human­itäärisen hyö­dyn. Voi sen tehdä toisinkin päinkin, etsiä poli­ti­ik­ka, joka tuot­taa annetun suu­ruisen hyö­dyn pien­im­min kus­tan­nuksin, mut­ta tark­laste­len tätä ensim­mäistä, pako­lais­myön­teisem­pää vaihtoehtoa.

Kiin­teää bud­jet­tia ei voi todel­lisu­udessa löy­dä kiin­ni, kos­ka aina voi tapah­tua jotain yllät­tävää, vaik­ka ver­i­nen sisäl­lis­so­ta Venäjäl­lä. Ajatel­laan kuitenkin, m,iten bud­jet­ti­ra­joi­tus toimisi.

Nykyi­nen poli­ti­ik­ka on kaukana opti­maalis­es­ta. Poli­ti­ik­ka on yhtä aikaa kallista ja tuloksetonta.

Min­su­ta ei esimerkik­si ole kovin järkevää antaa maa­han­muut­ta­jien val­in­ta ihmissalakul­jet­ta­jien tehtäväk­si. Ne, joil­la on varaa tästä mak­saa, eivät ehkä kuitenkaan ole suurim­mas­sa hädässä ole­via. Heitä löy­tyy pakolaisleireiltä.

Jokin epä­suh­ta on siinäkin, että jokainen, joka on saanut jalka­nsa Suomen maaperälle, on kyl­lä oikeus korkeata­soiseen oikeustur­vaan, mut­ta ampumista luku­un otta­mat­ta voidaan tehdä mitä tahansa, jot­ta estet­täisi­in Suomen maaperälle pääsy. Lentoy­htiöt esimerkik­si joutu­vat mak­samaan todel­la isot sakot, jos tuo­vat Suomeen paperit­toman.  Mis­sä siinä on tur­vaa tarvit­se­van oikeusturva?

Tähän suun­taan näköjään hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ede­tään. Pako­laiski­in­tiötä kas­vate­taan ja yhdek­si pako­lais­ten val­in­takri­teerik­si val­i­taan edel­ly­tyk­set sopeu­tua suo­ma­laiseen yhteiskun­taan. Tämä loukkaa mon­en oikeu­den­tun­toa, kos­ka jotkut pää­sevät tois­t­en edelle. Kuitenkin kaikissa ratkaisu­is­sa pako­laiset val­i­taan jol­lakin kri­teer­il­lä, joka rajaa muut ulos. Mikään tapa ei ole tasapuolinen.

Jos meil­lä olisi tuo kiin­teä bud­jet­ti, yhden vaikeasti kotoutet­ta­van hin­nal­la voitaisi­in ottaa kolme hel­posti kotoutettavaa.

Muuten olen sitä mieltä, että spon­taali­pako­lai­sista pitäisi päästää maa­han kaik­ki sel­l­aiset, jot­ka voisi­vat tul­la Suomeen työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na olet­taen, että he suos­tu­vat vai­h­ta­maan pako­laishake­muk­sen­sa työlu­paan. Tuos­sa kiin­teän bud­jetin pako­lais­poli­ti­ikas­sa tämä ei mak­saisi mitään, eikä syr­jäyt­täisi jonos­ta ketään, kos­ka työperäi­nen maa­han­muut­to ei mak­sa mitään vaan tuot­taa voittoa.

Kotout­tamises­sa hempeämielisyytemme on tehnyt meitä huonoja

Menen seu­raavas­sa Sri Lankalaisen maa­han­muut­ta­jan,  Rajku­mar Sabanade­sanin selän taakse. Ylen kolum­nis­saa 4.6.2019 https://yle.fi/uutiset/3–10809979 hän sanoi, että Suo­mi kotout­taa sos­su­un, vaik­ka vai­h­toe­hto­ja olisi.

Hän on oike­as­sa. Maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­vak­si on valit­tu malli, joka on Suomes­sa kehitet­ty pitkäaikaistyöt­tömiä varten. Pitkäaikaistyöt­tömiä taas ei paljon työhön patis­te­ta, kos­ka se on havait­tu tulok­set­tomak­si. Pitäisikö maa­han­muut­ta­jille olla ainakin ensim­mäis­inä vuosi­na oma heille räätälöi­ty sosi­aal­i­tur­va, kos­ka pitkäaikaistyöt­tömiä varten räätälöi­ty malli sopii pitkäaikaistyöttömille.

Rajku­mar ver­taa Suomen ja Yhdys­val­tain Min­nesotan tulok­sia soma­lien kotout­tamises­sa. Min­neso­tas­sa he perus­ta­vat men­estyviä yri­tyk­siä ja työt­tömyys on harv­inaista. Suomes­sa taas soma­lien työl­lisyyys on jäänyt kovin matalaksi.

Rajku­mar Sabanade­san ottaa esille toisenkin tabun:

”Jos ihmi­nen ei osaa vielä suomea eikä ole koulutet­tu, ei ole real­is­tista olet­taa, että hänelle kukaan halu­aisi mak­saa työe­htosopimusten mukaista palkkaa. Jous­ta­mat­tomat työ­markki­nat ja pelko hal­patyövoiman tulosta estävät nykyisel­lään kaik­ki järkiratkaisut.”

En halua maa­han­muut­ta­jista nälkä­pal­ka­lla työtä tekevää joukkoa jo senkään vuok­si, että voidak­seen rak­en­taa elämän­sä Suomes­sa, he tarvit­se­vat rahaa kodin han­k­in­toi­hin. Jokin automaat­ti­nen palkkat­uen muo­to voisi olla hyvä, kos­ka Rajku­mar on täysin oike­as­sa siinä, että samaa palkkaa ei kan­na­ta mak­saa koulute­tulle ja lukutaidottomalle.

Perus­suo­ma­laiset ovat tehneet keskustelun maa­han­muu­tos­ta mahdottomaksi

Kos­ka ensi vuosikymmenel­lä pako­lais­ten muut­topaine Euroop­paan kas­vaa Afrikan väestöräjähdyk­sen ja ilmas­ton­muu­tok­sen vuok­si, olisi aika aloit­taa keskustelun tabuista. Nykyiset pelisään­nöt eivät toi­mi lainkaan järkevästi, jos Euroopan rajoille ilmaan­tuu kym­meniä miljoo­nia pakolaisia.
Perus­suo­ma­laiset ovat ilmati­lan hallinnal­laan tehneet ratio­naalisen keskustelun tyystin mah­dot­tomak­si. Joka nos­taa päätään juok­suhau­das­ta, leimaa itsen­sä rasis­tik­si ja samas­tuu julk­isu­udessa niihin, jot­ka yllyt­tävät ihmisiä raiskaa­maan suvakkihuoria.

= = =

Olen vält­tänyt keskustelua maa­han­muu­tos­ta blogillani, kos­ka aihe on täyt­tänyt kom­ment­ti­palk­s­ta törkykirjoituksilla.Se tekee blo­gi-isän­nän elmän ikäväksi.

Tämän kir­joituk­sen osalta tulen nou­dat­ta­maan tiukkaa lin­jaa ja hylkäämään kaik­ki kom­men­tit, jois­sa kir­joit­ta­ja ei pysty ilmaise­maan mielipi­det­tään sivistyneesti. Käytössäni on myös nap­pi, jol­la pystyn sulke­maan kom­men­toi­jan tältä blogilta pysyvästi.

 

 

 

Buprenorfiinin jakelu terveyskeskuksista

Kaupung­in­val­tu­us­to keskusteli eilen val­tu­utet­tu Petrus Pen­nasen aloit­teesta, jon­ka mukaan kaupun­gin pitäisi toimia niin, että opi­aat­tien ylian­nos­tuk­sen hoitoon käytet­tävää nalok­so­nia saisi apteekeista. Hänelle yritet­ti­in selit­tää, että apteekki­lakimme on sel­l­ainen, että jos jotain lääket­tä saa apteek­ista, sitä on saata­va Suomen jokaises­ta apteek­ista, eikä tuo tun­tu­isi oikein perustellulta.

Ker­roin val­tu­us­tolle, miten perus­palve­lu­min­is­ter­inä ratkaisin vähän saman­laisen kysymyksen.

Toimme vuon­na 2000 opi­aat­tiko­r­vaushoitoon tarkoite­tun buprenor­fi­inin osak­si julk­ista ter­vey­den­hoitoa. Olin sil­loin huume­poli­ti­ikas­ta vas­taa­vana perus­palve­lu­min­is­teri ja pidän tätä pitkältä omana saavu­tuk­se­nani. Pent­ti Kar­vo­nen oli tuonut sen jo aiem­min, mis­tä hän­tä kiitet­ti­in vankeusran­gais­tuk­sel­la. Huumekuolemien määrä rom­ahti vajaas­ta kahdestasadas­ta vähän yli kolmeenkymme­neen niinä kaht­e­na vuote­na, jot­ka toimin ministerinä.

Lääket­tä piti käy­dä otta­mas­sa joka päivä ter­veyskeskuk­ses­sa tai muus­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon paikas­sa, mikä ei tietysti helpot­tanut työssä käymistä. Esitin, että ter­veyskeskuk­set voisi­vat antaa viikon annok­sen koti­in luot­topoti­lailleen. Virkamiehet sanoi­vat, että ei näin voi tehdä. Lääkkei­den jakelu ter­veyskeskuk­sista kotikäyt­töön on apteekki­lain vas­taista. Sanoin, että olen valmis tekemään lait­toman päätök­sen, jos­ta tietysti joudun vas­taa­maan, jos joku siitä valittaa.

Soitin Apteekkar­ili­it­toon ja ker­roin, mitä aion tehdä ja sanoin, että jos he valit­ta­vat päätök­ses­tä, lähetän narkkar­it hake­maan lääk­keen apteek­ista. Pääsimme hel­posti yksimielisyyteen.

Jotenkin täl­lä taval­la pitäisi ratkaista myös nalok­sonin jakelu opi­aat­tien käyt­täjille. Ei ole mitään järkeä tuo­da sitä jokaiseen Suomen apteekki­in. Jaet­takoon siis ter­veyskeskuk­sista tai sairaaloista.

(Nalok­son­isuihke toimii muu­ta­mas­sa sekun­nis­sa yliannostusoireisiin)

Onko hyvinvointivaltio todella pysäyttänyt tuloerojen sosiaalisen periytyvyyden?

Mullis­ta­va tulos: suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on hävit­tänyt kaiken ympäristötek­i­jöistä johtu­van tulo­ero­jen periy­tyvyy­den niin, että vain geneet­tiset syyt ovat jäl­jel­lä. Voiko tämä olla totta?

Neljä suo­ma­laista talousti­eteil­i­jää Pekka Ilmakun­nas (Aal­to), Ari Hyyti­nen (Han­ken), Edvard Johans­son (Åbo Akade­mi) ja Otto Toiva­nen (Aal­to) on selvit­tänyt gee­nien osu­ut­ta tulo­ero­jen periy­tyvyy­dessä kak­sosten avul­la. Tutkimus on ladat­tavis­sa tästä.  Tutkimuk­ses­sa käytetään hyväk­si sitä, että ident­tisil­lä kak­sosil­la on yhteinen per­imä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la vähän yli puo­let kro­mo­someista on yhteisiä. Vähän yli, kos­ka tutkimuk­seen otet­ti­in vain samaa sukupuol­ta ole­via kak­sosia, jot­ta sukupuolten väliset, miesten ja nais­ten väliset tulo­erot eivät sotk­isi asetel­maa. Aineis­tona oli­vat jok­seenkin kaik­ki Suomes­sa vuosi­na 1950–57 syn­tyneet samaa sukupuol­ta ole­vat kak­soset, joiden tulo­ja tarkastelti­in vuosi­na 1990–2009, jol­loin tutkimuk­sen kohtei­den iät tutk­i­tus­sa tulo­jen­hankkimis­vai­heessa vai­hte­liv­at 34 vuodes­ta 59 vuoteen.

Näin syn­tyy tutkimusasetelma:

Ident­tiset kak­soset: sama ympäristö, sama perimä

Epäi­dent­tisen kak­soset: sama ympäristö, eri perimä

Huo­mat­takoon, että yhteinen ympäristö on tässä laa­jem­min ymmär­ret­ty kuin yhteis­ten van­hempi­en sosi­aa­li­nen taus­ta: toden­näköis­es­ti sama koulu ja siis samat opet­ta­jat, sama pihapi­iri ja niin edelleen.

Yritän selvit­tää omin sanoin, miten tutkimus tehti­in niin kuin olen sen ymmärtänyt. Koko aineis­ton tulo­jen var­i­anssi jaet­ti­in kah­tia, kak­sosparien sisäiseen var­i­anssi­in ja kak­sosparien väliseen var­i­anssi­in. Kak­sosparien väli­nen var­i­anssi kuvasi tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä. Tämä periy­tyvyys jaet­ti­in geneet­tiseen periy­tyvyy­teen ja sosi­aaliseen periytyvyyteen.

Geneet­tisen periy­tyvyy­den osu­us esti­moiti­in ver­taa­mal­la sis­arparien sisäistä var­i­anssia ident­tisil­lä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la. Ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat keskenään enem­män saman­laisia kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väliset erot. Tämä epäi­dent­tis­ten kak­sosten suurem­pi sisäi­nen var­i­anssi kuvasi geneet­ti­sistä eroista aiheutu­vaa varianssia.

Kos­ka ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat selvästi lähempänä toisi­aan kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten, per­imäl­lä oli siis vaiku­tus­ta.  Epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let yhteisiä kro­mo­some­ja, joten myös osa hei­dän saman­laisu­ut­taan on perin­nöl­listä. Hei­dän osaltaan yhteisen per­imän vaiku­tus oletet­ti­in puolek­si siitä, mitä se on ident­tisil­lä kak­sosil­la. Tämän perus­teel­la voiti­in päätel­lä geneet­tisen per­imän kokonaisvaikutus.

Näin saati­in tulo­ero­jen periy­tyvyys jae­tuk­si kah­teen kom­po­nent­ti­in, geneet­tiseen per­imään ja olo­suhteisi­in. Yllät­täen geneet­ti­nen per­imä selit­ti tulo­ero­jen periy­tyvyy­den läh­es kokon­aan. Se selit­ti miehillä tulo­ero­jen vai­htelus­ta 40 % naisil­la ja vähän yli 50 % miehillä. Lop­pu­osa vai­htelus­ta ei seli­ty tulo­ero­jen periy­tyvyy­del­lä lainkaan, vaan on tämän tutkimuk­sen kannal­ta satunnaisvaihtelua.

Tulos on niin mullis­ta­va, että sitä on vaikea uskoa. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio olisi tämän mukaan pystynyt pysäyt­tämään tulo­ero­jen sosi­aalisen periy­tyvyy­den jok­seenkin kokon­aan niin, että jäl­jelle on jäänyt vain geneet­ti­nen periy­tyvyys. Tämä on lois­ta­va tulos hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­ta, mut­ta samal­la vähän pes­simisti­nen. Kun on tehty kaik­ki mitä on voitu, enem­pää ei voi­da tehdä kuin kieltämäl­lä vapaa par­in­muo­dos­tus. Kaik­ista yllät­täv­in­tä on, että tulos kos­ki vuosien 1950–57 kohort­te­ja, jot­ka oli­vat eläneet maail­mas­sa, jos­sa ikälu­ok­ka jaet­ti­in 11-vuo­ti­aina oppik­oulu­un ja kansalaisk­oulu­un meneviin.

Huo­mat­takoon, että tulos pätee vain Suomes­sa, kos­ka aineis­to on Suomes­sa. Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus ehkä vielä onkin yhtä suuri muual­lakin (ei sekään ole var­maa, kos­ka Suo­mi on hyvin homogeeni­nen maa myös geneet­tis­es­ti) sosi­aa­li­nen periy­tyvyys on jyrkem­pi­en luokkara­jo­jen mais­sa var­masti suurem­paa – puhu­mat­takaan maista, jois­sa tosi­asi­as­sa toimii kastilaitos.

Voisiko tulos kuitenkin olla väärä? 

Olen tot­tunut epäilemään kovin yllät­täviä tutkimus­tu­lok­sia. Mikä on liian yllät­tävää ollak­seen tot­ta, ei yleen­sä ole totta.

Löy­dän tutkimuk­ses­ta kak­si poten­ti­aal­ista virhelähdettä.

  • Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus arvioiti­in olet­ta­mal­la, että ident­tisil­lä kak­sosil­la geneet­tisen per­imän vaiku­tus on kaksinker­tainen epäi­dent­tisi­in ver­rat­tuna. Suun­nilleen näin minäkin olisin sen tehnyt, mut­ta en ole var­ma, että geneet­tis­ten ero­jen tuot­ta­ma var­i­anssi on kuvat­ul­la taval­la addi­ti­ivi­nen. En tiedä tästä asi­as­ta mitään, joten en myöskään tiedä, tietääkö joku.[1]
  • Sis­arusten saman­laiset valin­nat. Se, että kak­sosten tulot ovat lähel­lä toisi­aan, ei vält­tämät­tä johdu pelkästään geneet­tis­es­tä saman­laisu­ud­es­ta ja per­hetaus­tas­ta, vaan siitä, että kak­soset tekevät saman­laisia elämän­val­in­to­ja, esimerkik­si menevät samaan koulu­tuk­seen. Tämä liioit­telee tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä, kos­ka saman­laisu­us ei johdu saman­lais­es­ta per­hetaus­ta eikä saman­lais­es­ta biol­o­gis­es­ta per­imästä vaan sis­aruk­sen matkimis­es­ta. Jos tämä koskisi yhtäläis­es­ti kaikkia kak­sosia, se ei vaikut­taisi tulok­se­na saatavaan geneet­tisen per­imän osu­u­teen, jol­loin itse asi­as­sa huo­maisimme, että per­hetaus­tan sosi­aa­li­nen osu­us on vielä esti­moitua pienempi.
    Toden­näköis­es­ti kuitenkin ident­tis­ten kak­sosten väli­nen side on vielä vahvem­pi kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väli­nen, jol­loin tämä antaa liian suuren esti­maatin geneet­tis­es­tä periy­tyvyy­destä. (Jos epäi­dent­tis­ten kak­sosten tapauk­ses­sa sis­aruk­sen matkimisen osu­us on puo­let siitä mitä ident­tisil­lä, esti­maat­ti sosi­aaliselle periy­tyvyy­delle olisi taas kohdallaan?)

Nämä kak­si huo­mau­tus­ta voivat jonkin ver­ran hor­jut­taa tulosta, mut­ta itse asi­as­sa en usko niiden hor­jut­ta­van sitä paljon.

Mut­ta on min­ul­la kol­maskin huo­mau­tus, joka menee taas eri suun­taan. Sen mukaan tutkimus aliarvioisi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Kun epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let samo­ja kro­mo­some­ja, oletet­ti­in, että hei­dän osaltaan geneet­tisen per­imän osu­us on puo­let. Entä se toinen puoli, oli­vatko ne kro­mo­somit arvot­tu niin, että ne vas­ta­si­vat sat­un­naiso­to­s­ta väestöstä?  Puoli­son val­in­ta on kaikkea muu­ta kuin sat­un­naista eikä se ole ollut sat­un­naista edel­li­sis­säkään sukupolvis­sa. Eikö tämä menetelmä siis aliarvioi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Mut­ta jos jo näin saati­in aikaan se, että koko tulo­ero­jen sosi­aa­li­nen periy­tyvyys saati­in lähelle nol­laa, ei kai se nyt sen­tään negati­ivi­nenkään voin­ut olla? (Voisin kek­siä monia syitä, mik­si se voisi olla negati­ivi­nen, mut­ta pide­tään nyt kuitenkin toinen jal­ka maassa.)

Vielä yksi huo­mau­tus: 1950-luvul­la syn­tyneil­lä kohort­eil­la sosi­aa­li­nen liikku­vu­us oli hyvin suur­ta, kos­ka muutet­ti­in kaupunkei­hin ja eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­tanut maao­maisu­us jäi maalle.

= = = =

Mullis­ta­va tutkimus joka tapauk­ses­sa. Ja huo­mat­takoon: taas talousti­eteen tutk­i­jat asial­la, vaik­ka aihe kuu­luu mitä ilmeisim­min sosi­olo­gian alaan.

 

[1] Olisin itse asi­as­sa tehnyt tämän vähän toisin, mut­ta tulos olisi tuskin ollut kovin eri­lainen. Jos min­ul­la joskus ei ole mitään muu­ta tekemistä, yritän laskea läpi, olisiko se min­un paljon yksinker­taisem­pi tapa todel­lisu­udessa ident­ti­nen tässä käytet­tyyn tavan kanssa.

Eikö ravintoloissa tehdä työtä?

Päivän Hesaris­sa arvosta­mani Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen johta­ja Eli­na Pylkkä­nen esit­tää, että hal­li­tuk­sen olisi pitänyt nos­taa alimpia arvon­lisäverokan­to­ja. Tämä on sinän­sä hyvä tavoite. Jos meil­lä olisi vain yksi arvon­lisäverokan­ta, se olisi 20 % ja tämä paran­taisi mon­en korkeasti verote­tun palvelu­alan verotusta.

Mut­ta sit­ten tuli jotain kum­mallista. Hän ei esit­tänytkään yht­enäistä arvon­lisäverokan­taa vaan kohden­netusti rav­in­toloiden arvon­lisäveron nos­tamista, koska

”Taloustiede sanoo, että vapaa-ajal­la kulutet­tu­ja hyödykkeitä pitäisi verot­taa ankaram­min ja sitä, mikä liit­tyy työn tekemiseen, kevyemmin.”

Mikä taloustiede näin sanoo? Minä olen oppin­ut, että jos vero­tus ei ole neu­traalia, se pitäisi por­ras­taa hin­ta­jous­ton mukaan. Tuotet­ta, jon­ka kysyn­tä on hin­nas­ta riip­puma­ton­ta, voidaan verot­taa enem­män ja maltil­lisem­min sel­l­aista hyödyket­tä, jon­ka kysytä las­kee veron vuoksi.

Mut­ta mikä on tämä ero vapaa-ajal­la kulutet­tui­hin hyödykkeisi­in? Ensik­sikin val­taosa rav­in­to­laru­uas­ta syödään lounas­tun­nil­la. Ver­rat­tuna melkein mihin hyödyk­keeseen hyvän­sä rav­in­to­lasyömi­nen pain­ot­tuu vähem­män vapaa-ajan kulu­tuk­seen. Esimerkik­si kodin huoneka­lut ovat kokon­aan vapaa-ajan kulutusta.

Kovin arve­lut­tavaa on aja­tus, että tavarat ovat oikei­ta hyödykkeitä ja palve­lut jotain hömp­pää. Kos­ka Pylkkä­nen on ammat­tiekon­o­misti, hän ei var­maankaan sor­ru ajatuk­seen, että vien­ti­tuotan­to on oikeaa tuotan­toa ja koti­markki­natuotan­to turhu­ut­ta. Merkan­til­is­mi kumot­ti­in aja­tusvirheenä yli 200 vuot­ta sit­ten. (Anders Chy­de­nius, Adam Smith)

Korostet­takoon vielä sitä, että vaik­ka arvon­lisäveroa kut­su­taan kulu­tusveroksi, yri­tyk­set mak­sa­vat sen sum­mas­ta, joka koos­t­uu yri­tyk­sen mak­samista palkoista, koroista ja voitos­ta. Rav­in­toloiden tilit­tämä arvon­lisävero koos­t­uu lähin­nä työhön kohdis­tu­vas­ta verosta.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Her­man­nin ranta­tien ratikkakaava

Mäkelänkadun remont­ti­in liit­tyvät katusuunnitelmat

Lausun­to Otso Kivekkään ponnes­ta koskien Sörnäis­ten tunnelia

UUDET ASIAT

Malmin lento­kent­täalueen eteläosan asemakaava

Malmin lento­kent­tä tulee aikanaan näyt­tämään tältä. Nyt käsit­te­lyl­lä ole­va kaa­va-alue on vase­mal­la kuvan alalaidas­sa.

Asuinalueen kaavoitus alkaa alueen etelänurkas­ta, tähän 2 800 asukas­ta. Tämä oli meil­lä luon­nos­vai­heessa jo aiem­min. Ihan tasokkaan näköistä on tulossa.

Har­mi, ettei Malmin ase­manseu­tua aikanaan suun­nitel­tu samal­la otteella.

Ase­makaa­va on yleiskaa­van mukainen. Korkein hallinto-oikeus on hylän­nyt yleiskaavaa koske­vat val­i­tuk­sen Malmin lento­kent­täalueen osalta.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin kaavarunko 

Kaavarunko on Helsingis­sä käytet­ty suun­nit­telu­vä­line, joka sijoit­tuu yleiskaa­van ja ase­makaa­van väli­in. Tähän bule­vardikaupunki­in on kaavail­tu 14 000 asukas­ta. Liikenne perus­tuu suurelta osin ratikkaan.

Erit­täin merkit­tävä han­ke, jon­ka yksi­tyisko­hti­in on nyt mah­do­ton ottaa kan­taa.  Haa­gas­sa on valitet­tu Riis­tavuoren puis­ton kohtalosta. Sen osalta rak­en­tamista on vähen­net­ty, mut­ta ei pois­tet­tu kokonaan.

Las­si­lan ja Kan­nelmäen toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Toimis­to­jen omis­ta­jat ovat urput­ta­neet, ettei toimis­totiloille alueel­la ole kysyn­tää ja halun­neet muut­taa ne asun­noik­si. Nyt niitä saa muut­taa asun­noik­si korkein­taan 75 %, joten jotain toim­i­ti­laa raken­nuk­si­in pakote­taan jät­tämään. Samal­la alueel­la kaavoite­taan lisää toim­i­ti­laa niin, että toim­i­tilo­jen määrä pysyy ennal­laan ja työ­paikko­jen määrä selvästi kas­vaa. Minä en ymmär­rä tätä ylen­palt­tista toim­i­tilo­jen suo­jelua. Niitä on pääkaupunkiseudul­la yli miljoona neliötä tyhjil­lään. Toimis­tot tule­vat hakeu­tu­maan sijain­nil­taan edullisi­in kohteisi­in, kuten Teol­lisu­uskadun var­teen ja muut jäävät vajaakäytölle

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Jol­las on jotenkin unhoon jäänyt yli kah­den neliök­ilo­metrin suu­ru­inen asuinalue Helsingis­sä. En tunne sieltä henkilöko­htais­es­ti ketään. Alue on varsin iso 4 000 hen­gen asuinalueek­si. Nyt sen asukasluku ehkä kaksinker­tais­te­taan. Nyky­isiltä asukkail­ta ei ehkä tulee täl­lä ker­taa paljon vasta­lau­sei­ta, kos­ka he omis­ta­vat itse tonttinsa.

Melkein puo­let Jol­lak­ses­ta on San­ta­ham­i­nan melu­aluet­ta ja sik­si rak­en­tamisen ulkop­uolelle. Tämä on osa sitä hin­taa, jon­ka mak­samme siitä, että upseer­it halu­a­vat työ­paikko­jen­sa ole­van Helsingis­sä eivätkä sik­si halua siirtää varuskun­taa jon­nekin maankäytön ja maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta järkeväm­pään paikkaan. (”Alue on kuin tar­jot­timel­la, kah­den sil­lan takana valmi­ik­si motis­sa.” Ken­raali evp.)

Jol­lak­sen ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen aset­ta­mi­nen raken­nuskiel­toon ase­makaa­van laa­timista varten

On huo­mat­tu, että alueel­la on suo­jeltavia raken­nuk­sia, joi­ta ei ole ase­makaaval­la suo­jel­tu. Ilmeis­es­ti asial­la on kiire, kos­ka pöytäkir­ja tark­iste­taan tämän kohdan osalta heti kok­ouk­ses­sa ja päätös tulee voimaan heti.

Liiken­teen kehi­tys 2018

Joukkoli­iken­teen osu­us niemen rajal­la on jo 75,8 %. Siihen näh­den autoli­iken­teen käytössä on liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta kohtu­ut­toman suuri osu­us. Onnek­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa hyväksytään lehti­ti­eto­jen mukaan ruuhkamaksut.

Poikit­tais­li­ikenne sen sijaan on kovasti henkilöau­topain­ot­teista, liki 80 %. Jok­eri­ra­ta toiv­ot­tavasti tuo tähän parannuksen.

Niemen rajan ylit­tävä liikenne on kaiken kaikki­aan vähen­tynyt samoin kuin jalankulku esimerkik­si Alek­sil­la. Onko keskus­tan elin­voima vähen­tynyt vai oniko työ­paikois­sa käymässä niin, että ihmiset alka­vat pikkuhil­jaa hakeu­tu­maan asumaan lähelle työ­paikko­jaan niin, että niemen alueel­la töis­sä käyvät myös asu­vat niemen alueella.
Kun Otanie­mi, Tapi­o­la ja Keilanie­mi liitet­ti­in liiken­teel­lis­es­ti Helsinki­in HSL:n vyöhyke­mallin avul­la, tulee var­maankin yleistymään se, että ollaan töis­sä Espoos­sa ja asu­taan Helsingis­sä. Sil­loin niemen rajan ylit­tävä liikenne lisään­tyy, mut­ta ruuhkan vas­taiseen suun­taan. Minäkin kuu­lun tähän joukkoon. Vielä ei ole met­rossa tun­gos­ta, mut­ta on siel­lä väkeä siihenkin suuntaan.

Pyöräi­lykat­saus 2019

Pyöräi­ly lisään­tyy tasaisen var­masti, mut­ta tavoite 15 % matkoista vuon­na 2020 tun­tuu vaikeasti tavoitet­taval­ta. Nyt osu­us on 11 %. Todet­takoon, että fil­lar­i­nosu­us työ- ja opiskelumatkoista läh­estyy henkilöau­to­jen osuutta.

Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.

Tiivistyskaa­va Pakilantiellä

Pak­i­lanti­estä on tarkoi­tus tehdä katu­mainen ja sen var­relle rak­en­taa nelik­er­roksisia taloa. Tämä ete­nee kort­teli kort­telil­ta. Tämä kaa­va tuo alueelle run­saat 50 uut­ta asukasta.

Lisää elämää Itä-Helsinkiin

Metrovarikon läheltä varataan kol­men hehtaarin tont­ti WasaGroup Oy:lle vapaa-ajankeskushankkeen toteu­tusedel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten

Vapaa-ajankeskuk­sel­la tarkoite­taan lähin­nä jääurheilua – ja tietysti taas ker­ran hotellia.

Lisää melua Itä-Helsinkiin

Ton­tin varaami­nen helikopteriken­tän edel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten Kivikkoon.

Oikaisu­vaa­timus teras­sisyöt­tämöstä Grillikeisarille

Gril­likeis­ar­il­la on myön­net­ty lupa teras­sille Kaup­pa­to­rille ja tämä risoo torikaup­pi­ai­ta. Oikaisu­vaa­timus on jätet­ty myöhästyneenä

Pisa-tutkimus ja vuoden 2012 otanta

Lueske­lin Suomen Pisa-tulok­sia vuosil­ta 2012 ja 2015 selvit­tääk­seni, miten niis­sä näkyy Itä-Suomen poikien väitet­ty syr­jäy­tymi­nen. Niistä joskus myöhem­min. Tör­mäsin nimit­täin muu­tok­seen, jota en voin­ut uskoa todeksi.

Vuon­na 2012 selvästi osaav­im­mat oppi­laat löy­tyivät Pohjois-Suomes­ta. Eri­tyis­es­ti Pohjois-Suomen tytöt lois­ti­vat kaikkia mui­ta parem­mal­la osaamisel­laan joka alalla.

Vuon­na 2015 ylivoimases­ti parhaat oppi­laat (keskimäärin) löy­tyivätkin pääkaupunkiseudul­ta. Jäin ihmettelemään, mitä pääkaupunkiseudul­la on tehty niin paljon parem­min, että tulok­set ovat paran­tuneet aivan olen­nais­es­ti kolmes­sa vudessa. Koulu­jen posi­ti­ivi­nen diskrim­i­noin­ti, jota VATT:n tutkimuk­ses­sa ylis­tet­ti­in tulokselliseksi?

Sit­ten muistin. Parem­min on tehty Pisa-tutkimuk­sen otan­ta. Olin­han itse kir­joit­tanut vuo­den 2012 otan­ta­virheestä blogillani.

Vuon­na 2012 oli halut­tu tutkia eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jien osaamista. Sik­si näyt­teeseen oli otet­tu kaik­ki koulut, jois­sa oli vähin­tään viisi maa­han­muut­ta­jaa. Lop­ut koulut oli valit­tu sat­un­naisotan­nal­la. Otos oli ”kor­jat­tu” pain­ot­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jat oikean kokoisek­si ryh­mäk­si kuvitellen, että tämä olisi hyvä näin. Kun annetaan maa­han­muut­ta­jalähiöi­den kouluille yliedus­tus, saadaan vääristynyt näyte myös syn­type­r­äi­sistä suo­ma­lai­sista. Olisi pitänyt pain­ot­ta­mal­la vähen­tää myös maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yliedus­tus­ta syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten kesku­udessa. Nyt kun otos on tehty oikein, osaami­nen pääkaupunkiseudul­la on paran­tunut aivan olennaisesti.

Tutkimuk­ses­sa ker­ro­taan helpot­tuneena, että koul­u­lais­ten matem­ati­ikan osaamisen heiken­tymi­nen on tait­tunut. Onko­han? Jos nuo vuo­den 2012 tiedot oikaistaan, saamme ehkä aivan eri­laisen trendin, kos­ka nyt ver­taamme vuo­den 2015 tulok­sia liian huonoon tulok­seen vuodelta 2012.

Mut­ta sit­ten toinen kum­mallisu­us. Mik­si vuo­den Pisa-tutkimuk­ses­sa lois­ta­neet pohjois-suo­ma­laiset ovat nyt muut­tuneet ihan taviksik­si? Min­un on vaikea uskoa näin suureen muu­tok­seen kolmes­sa vuodessa. Olisiko vuo­den 2012 otan­ta­virhe vaikut­tanut Pohjois-Suomes­sa toisin päin tuo­ma­l­la näyt­teeseen liikaa oululaisia?

Vuo­den 2012 tulok­set pitäisi ajaa uud­estaan kor­jaa­mal­la maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yliedus­tus. Ei ole vaikeata.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.5.2019

PÖYDÄLTÄ:

Tapani­lan ala-asteen asemakaava

Kaa­va hiertää koulun ton­tin jakamis­es­ta niin, että sille tehtäisi­in neljä omakoti­taloa. Koulu myyti­in puoli-ilmaisek­si asukasy­hdis­tyk­selle. Nyt asukasy­hdis­tys halu­aa käyt­töön­sä koko ton­tin, kos­ka sisälle saa ottaa vain 70 henkeä ja laa­jem­mat tapah­tu­mat vetävät väkeä enemmän.

Raide-jok­erin katu- ja puistosuunnitelmat

Kym­meniä piirus­tuk­sia. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa ja lukea, mitä kuulemisti­laisuuk­sis­sa on sanottu

Raide­jok­eri: Tul­vani­ityn siltasuunnitelma

Van­taan­joen ylit­tävä sil­ta on suun­nitel­mana vaikea. Tähän asti kevyen liiken­teen sil­ta on men­nyt Jok­eri-sil­lan ala­puolel­la. Nyt baanay­hteys nos­te­taan Jok­eri-radan kanssa samaan tasoon. Val­tion vira­nomaiset eivät hyväksy sen alla kulke­vaa kevyen liiken­teen sil­taa, kos­ka se sisältää tul­vavaaran joen yläjuok­sulle. Toisaal­ta kevyen liiken­teen sil­lan nos­t­a­mi­nen kuusi metriä korkeam­malle tuot­taa todel­la pitkät rampit. (Viiden pros­entin kalte­vu­udel­la 120 metriä)

On suun­nitel­tu toinen käve­ly- ja fil­lar­isil­ta niille, jot­ka tule­vat joen vart­ta ja halu­a­vat toiselle puolelle, mut­ta sen tieltä taas kaatuu metsää.

Kaik­ki muut­tuu vaikeak­si, kun mukana on val­tion vira­nomaisia. Hyvän kom­pro­missin etsimi­nen ei onnis­tu, kun val­tio keskustelee vain jäykil­lä normeil­la. Jotenkin tun­tu­isi luon­taval­ta lait­taa Jok­eri-sil­lan viereen kaarisil­ta, joka lähtisin ran­nan tasol­ta ja nousisi keskel­lä jokea niin korkealle, että kevät­tul­va pää­sisi alta läpi.

UUDET ASIAT:

Ratikkakaa­va Her­man­nin rantatiellä

Ase­makaa­van muu­tok­sel­la mah­dol­lis­te­taan ratikkalin­ja Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Samal­la valmis­taudu­taan Sörnäis­ten tunneliin.

Mäkelänkadun ja sen ympäristön katusuunnitelmat.

Kun­han Hämeen­tie on saatu valmi­ik­si, pan­naan Mäkelänkatu remont­ti­in. Näitä tulee paljon sik­si, että katu­jen ja niiden alla ole­vien vesi- ja viemäriputkien kun­nos­tus­ta on lykätty.

Mäkelänkadul­la mah­dol­lis­te­taan pyöräi­ly. Ratikoiden kulkua nopeutetaan piden­tämäl­lä pysäkkivälejä.

Laa­jasa­lon Ratikkako­rt­telin varaami­nen suun­nit­telua varten Lehto-asun­not oy:lle

Tar­jouskil­pailu­un tuli yksi ain­ut tar­jous. Tämä oli näitä pahamaineisia pros­ent­tik­il­pailu­ja. Lehto tar­josi ton­tin hin­naksi 24 % asun­to­jen hinnoista.

Pros­ent­tik­il­pailun teo­reet­tise­na vikana on, että se kan­nus­taa tekemään huonoa ja hal­paa. Virkami­esten seli­tys tämän käyt­töön tässä kohteessa on, että asun­not toteu­tu­vat vas­ta use­an vuo­den aikana, eikä raken­nusy­htiö uskalla antaa kiin­teähin­taista tar­jous­ta, kun ei tiedä, mikä sil­loin on markkinatilanne.

Melkin lai­turin katusuunnitelmat

Kun tehdään kaupungi­nosa, pitää tehdä myös katu­ja. Nämä näyt­tävät aika tavanomaisilta.

Ker­rostalo­ton­tin myymi­nen Kruunuvuorenrannassa.

Tämäkin on kil­pailutet­tu pros­ent­tik­il­pailu­na hin­taan 21,1 %. Vajaan 5 M€:n kaup­pahin­ta perus­tuu huoneis­to­jen arvioitu­un myyn­ti­hin­taan. Jos tämä myyn­ti­hin­ta ylit­tyy, kaup­pahin­taa ´korote­taan, mut­ta jos se alit­tuu, rahaa ei palaute­ta. Vähän yli tuhat euroa /k‑m2 näyt­tää vapaara­hoit­teis­ten tont­tien arvo ole­van Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Näin kaupun­ki saa osit­tain takaisin rahaa, jon­ka se Kru­unuratikkaan uhraa.

 

Korkeakoulut painottavat valinnoissa pitkää matematiikkaa, koska se on hyvä lahjakkuustesti

Helsin­gin Sanomis­sa matem­ati­ikan opet­ta­ja valit­ti, että kun korkeak­oului­hin ale­taan ottaa oppi­lai­ta lähin­nä yliop­pi­las­todis­tuk­sen perus­teel­la ja kun siinä pitkän matem­ati­ikan arvosanoista saa paljon pis­teitä, liian moni val­it­see pitkän matematiikan.

Tästä on kak­si ilmeistä haittaa.

  • Pitkän matem­ati­ikan lin­joille tulee ihmisiä, joil­la ei ole riit­tävää matemaat­tista lahjakkuutta/motivaatiota oppia vaikeam­paa matem­ati­ikkaa. Opet­ta­jan aika menee näi­den hyysäämiseen, eikä kukaan opi sen jäl­keen matem­ati­ikkaa kunnolla.
  • Lukion yleis­sivistävyys heikke­nee, kun muille reaa­likurs­seille ei riitä opiske­li­joi­ta ja tunteja.

Minus­takin tässä on ongel­ma. Kan­nat­taa ensin analysoi­da, mik­si pitkän matem­ati­ikan arvosanaa pain­ote­taan valin­nois­sa, vaik­ka juristi esimerkik­si ei tarvitse dif­fer­en­ti­aaliy­htälöi­den ratkaisemista missään.

Lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa ennus­taa hyvää men­estys­tä opin­nois­sa, vaik­ka matem­ati­ikan taito­ja ei oikeas­t­aan tarvit­taisikaan. Se, että on oppin­ut ratkaise­maan dif­fer­en­ti­aaliy­htälöitä, osoit­taa sekä kykyä abstrak­ti­in ajat­telu­un että itsekuria. Vaik­ka matemaat­tisia taito­ja ei tarvit­taisikaan, matemaat­ti­nen lah­jakku­us on hyvä ennus­ta­ja. Kun korkeak­oulu pain­ot­taa valin­nois­sa pitkää matem­ati­ikkaa, se saa parem­pia opiske­li­joi­ta kuin jos ei painottaisi.

Jos lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa onkin itse asi­as­sa vain lah­jakku­ustesti, voisiko sen kor­va­ta oikeal­la lah­jakku­ustestil­lä? Palikkat­este­jä pide­tään epäoikeu­den­mukaisi­na, kos­ka toiset men­estyvät ja toiset eivät, eikä men­estymistä voi paika­ta ahkeru­udel­la. Mut­ta ver­rat­tuna lah­jakku­ustestin naamioimiseen pitkän matem­ati­ikan yliop­pi­lasko­keek­si, tämä on aika har­mi­ton vai­h­toe­hto. Ei tarvit­sisi opiskel­la kolmea vuot­ta asioi­ta, joi­ta ei tule tarvit­se­maan eikä tarvit­sisi yksi­u­lot­teis­taa lukion opin­to­ja vähem­män yleissivistäviksi.

Vaik­ka shak­in­pelu­u­taito var­maankin olisi myös hyvä lah­jakku­ustesti, kenellekään ei juo­lah­taisi mie­lenkään vali­ta oppi­lai­ta shakki­taito­jen perus­teel­la niin, että kaik­ki pakotet­taisi­in keskit­tymään lukios­sa shakin pelaamiseen.

Sinän­sä ”turhan” matem­ati­ikan opiskelu paran­taa kykyä abstrak­ti­in ajat­telu­un, eikä se sik­si ole turhaa, vaik­ka opetel­tua asi­aa ei tarvit­sisikaan.  Mut­ta se voisi olla käytän­nöl­lisem­pää. Jos saisin päät­tää lukion matem­ati­ikas­sa opiskeltavista asioi­ta, pain­ot­taisin toden­näköisyys­lasken­taa ja tilas­tol­lista päät­te­lyä. Niiden ymmärtämis­es­tä on hyö­tyä kaikille.

 

Ikuiset asuntolainat tekevät ruotsalaisista vauraita

Viime aikoina mon­ta suo­ma­laista yri­tys­tä on myy­ty ulko­maille, usein Ruot­si­in, mut­ta viime aikoina myös Nor­jaan, jonne on pää­tynyt DNA, Härk­istä valmis­ta­va Ver­so Food ja Kotip­iz­za. Olen kir­joit­tanut aiem­min, että Suomes­sa verot­ta­ja on kat­sonut viisaak­si, että jos men­estyvän yri­tyk­sen perus­ta­ja halu­aa tulout­taa yri­tyk­ses­tä merkit­tävästi rahaa itselleen, yri­tys pitää myy­dä, kos­ka myyn­tivoit­toa verote­taan olen­nais­es­ti kevyem­min kuin voiton tulouttamista.

Kun halu­aa myy­dä yri­tyk­sen­sä, se pitää myy­dä ulko­maille, kos­ka suo­ma­laisil­la ei ole rahaa ostaa. Suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la on sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta aivan olen­nais­es­ti vähem­män kuin vaikka­pa ruotsalaisilla.

Näin meistä tulee tytäryhtiötalous.

Yksi syy siihen, että suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la ei juuri ole sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta, johtuu siitä, että meil­lä koti­talouk­sien var­al­lisu­us on sidot­tuna asun­toon. Ruot­salaisetkin sijoit­ta­vat asun­toon, mut­ta eivät mak­sa pois asun­to­lainaansa. Niin heil­lä on enem­män rahaa sijoit­taa kaik­keen muuhun, esimerkik­si suo­ma­laisi­in kasvuyrityksiin.

Ruot­sis­sakin pitää asun­to­lainaa nyky­isin lyhen­tää, mut­ta ei sen jäl­keen, kun siitä on lyhen­net­ty 30 %. Lop­pu 70 % voi jäädä käytän­nössä ikuisek­si. Pankin tilanne on tur­vat­tu – asun­non arvo riit­tää vaku­udek­si – ja koti­talouk­sille jää enem­män rahaa joko kulu­tuk­seen tai sijoituk­si­in. Tämä käytän­tö tekee Ruot­sista pitkän päälle vau­raam­man – siis sekä se, että rahaa käytetään kulu­tuk­seen, että sen käyt­tämi­nen mui­hin sijoituk­si­in. Tämä ei ole tietenkään ain­oa syy ruot­salais­ten suurem­paan vau­rauteen, mut­ta osa selitystä.

Keskus­pankin har­joit­ta­ma rahapoli­it­ti­nen elvy­tys on men­nyt aivan piparik­si, kos­ka kukaan ei halua ottaa velkaa. Jos joku halu­aakin, siihen liit­tyy kohtu­ullisen suuria riske­jä, kun velkaa joil­lakin on aivan liikaa vakuuk­si­in näh­den, joten hänelle sitä lainaa taas ei voi­da antaa.

Rahapoli­it­ti­nen elvy­tys toimii paljon parem­min, kun velkaa on melkein kaikil­la ja niiden vakuute­na asuntokanta.

Koti­tal­iuk­sien kohtu­ullisen kokoinen sijoi­tus­var­al­lisu­us tekee elämästä huo­let­tomam­paa. Lyhyt työt­tömyys­jak­so ei tuhoa talout­ta, kos­ka on omia puskure­i­ta. Kun sijoituk­set pikkuhil­jaa myös tuot­ta­vat jotain, toimii tämä hei­dän kohdal­laan perus­tu­lon tavoin lisäten elämän valintamahdollisuuksia.

Meil­läkin pitäisi hyväksyä aivan olen­nais­es­ti pidem­mät laina-ajat asun­noille. Se on hyvä tapa paran­taa koti­talouk­sien taloudel­lista tilannetta.

= = =

Lopuk­si vielä sana­nen köy­hien hui­jaamis­es­ta Lotol­la. Jos köy­hät lopet­taisi­vat lot­toamisen ja pani­si­vat viikoit­tain saman sum­man osak­er­a­has­toi­hin, he vauras­tu­isi­vat var­muudel­la kakki.

Kuolema ja tilastollinen kuolema

HS ker­too tänään, kuin­ka liiken­nekuolemien määrä Helsingis­sä on rom­ah­tanut, kun Helsin­ki on muut­tanut keskus­tan katu­ja käve­lykaduik­si ja alen­tanut nopeusra­joituk­sia.  Liiken­netur­val­lisu­u­den paran­t­a­mi­nen on perus­tunut toisin sanoen autoil­i­joiden oikeuk­sien rajoittamiseen.

Todet­takoon, että jutus­sa on grafi­ik­ka liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolleista, mut­ta se kos­kee vain 2000-lukua, vaik­ka suuri pudo­tus tapah­tui ennen tätä.

Twi­it­tasin uutis­es­ta ja ker­roin, että kaikkia näitä toimia yhdis­tää se, että kokoomus on niitä vastustanut.

Mon­en mielestä kokoomus on ollut oike­as­sa. Liiken­nekuolemat ovat hin­ta, joka kan­nat­taa mak­saa autoilun vapaudesta.

Se pani miet­timään, mik­si tilas­tolli­nen kuole­ma on niin vähäpätöi­nen asia kasvol­liseen kuole­maan verrattuna.

Kuvitelka­amme, että meil­lä oli­si­vat nämä autoil­i­joiden oikeudet ja niiden hin­tana uhrat­taisi­in jumalille rit­u­aali­teuras­tuk­se­na joka toinen lauan­tai-ilta tele­vi­siouutis­ten jäl­keen yksi arval­la valit­tu kansalaisen lot­toar­von­nan sijas­ta. Arvon­ta tehtäisi­in maanan­taina ja lehdis­tö pää­sisi haas­tat­tele­maan seu­raavaa mes­tat­tavaa ja tämän läheisiä etukä­teen. Tätä tuskin jatket­taisi­in kauan, vaan todet­taisi­in, etteivät autoil­i­joiden vapaudet ole näin arvokkai­ta. Edes kokoomus ei olisi toista mieltä.

Mitä eroa siinä on ver­rat­tuna siihen, että joka toinen viikko yksi helsinkiläi­nen kuolee, kos­ka autoilun vapaus on niin tärkeä?