Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja

Seu­raan koronati­las­to­ja word­me­tersin sivu­jen kaut­ta. Lehdis­tö näyt­tää seu­raa­van samo­ja tilas­to­ja, joko tämän sivus­ton tai jonkin muun sivus­ton kautta.Kommentoin neljän maan tar­tus­ta­ti­las­to­ja tämän perus­teel­la. Min­ulle ne ker­to­vat, että tilas­to­jen on olta­va suurelta osin virheel­lisiä lähin­nä niin, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­noista puut­tuu. Ver­taan keskenään Yhdys­val­tain, Ital­ian, Espan­jan ja Sak­san tilas­to­ja. Tältä raaka­da­ta näyttää:

Kovasti sojot­ta­vat käyrät ylöspäin. Muu­ta tästä ei oikeas­t­aan näekään. Pait­si sen, että Yhdys­val­lat on ottanut todel­lisen spurtin.

Tuu­nataan tätä vähän ja piir­retään kuvio suh­teessa asukasluku­un ja log­a­r­it­mi­asteikol­la. Log­a­r­it­mi­asteikol­la, kos­ka epi­demi­an alus­sa tar­tun­to­jen pitäisi kas­vaa ekspo­nen­ti­aalise­na sar­jana (1,2,4,8,16). Se näkyy log­a­r­it­misel­la asteikol­la suorana.

Asukasluku­un suh­teut­ta­mi­nen pudot­ti Yhdys­val­lat alim­maisek­si. Kuvios­ta näkyy, että epi­demi­an lev­iämis­vauhti on laskenut Ital­ias­sa selvästi, Sak­sas­sa ja Espan­jas­sa vähän ja Yhdys­val­lois­sa tuskin lainkaan. Analysoin ehkä toises­sa artikke­lis­sa sitä, onko Ital­ian epi­demia laantumassa.

Luvut tar­tun­to­jen määristä ovat kuitenkin hyvin epä­var­mo­ja. Esimerkik­si Suomen luvuis­sa ovat vain ne tapauk­set, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta on tes­tat­tu. THL:n arvion mukaan todel­lis­ten tar­tun­to­jen määrät ovat 20 — 30 ker­taa suurempia.

Kuolemat las­ke­taan paljon tarkem­min, vaik­ka ei niitäkään kovi tarkasti. Näis­sä neljässä maas­sa ne ovat kuitenkin kohtu­ullisen luotet­tavia luku­ja. Kat­so­taan siis tau­ti­in kuollei­den määrää edelleen miljoon­aa asukas­ta kohden.

Italia on edelleen kär­jessä, mut­ta Sak­sa ja USA ovat pudon­neet aivan eri lukemille (huo­maa log­a­r­it­mi­nen asteikko!) Erot kuollei­den määris­sä ovat suh­teessa val­ta­van paljon suurem­mat kuin tar­tun­to­jen määris­sä. Huo­mat­takoon, että kuoleil­la mitat­tuna epi­demia ei ole Yhdys­val­lis­sa hiipunut vaan pikem­minkin vähän kiihtynyt.

Seu­raavak­si tulee hiukan hatus­ta vedet­ty kuva. Olen laskenut kuollei­den määrän suh­teessa tar­tun­toi­hin, mut­ta viivästänyt tar­tun­to­jen määrän viidel­lä päiväl­lä. Tuo viisi päivää on hatus­ta vedet­ty arvo keskimääräiselle ajalle, joka kuluu tar­tun­nan havait­semis­es­ta kuole­maan. Tämän kuvan piirtämisek­si oikein pitäisi tietää enem­män. Jokaista tar­tun­to­jen havan­topäivää kohden pitäisi tietää, miten tämän joukon on jatkos­sa käynyt. Mut­ta kos­ka en ole tekemässä opin­näytet­tä, tämä saa kelvata.

Tämä kuva on aivan käsit­tämätön. Kuvan mukaan Sak­sas­sa havai­tu­ista johtaisi kuole­maan yksi tar­tun­ta yhdek­ses­täkymmen­estä ja Ital­ias­sa joka kuudes.

Huo­mat­takoon Yhdys­val­tain voimakkaasti laske­va käyrä. Ilmeis­es­ti siel­lä havait­ti­in aluk­si vain tosi sairaat, joista joka viides kuoli, mut­ta nyt on jo päästy viiden pros­entin tasolle.

Mikä selit­tää Espan­jan ja Ital­ian jät­timäiset kuolleisuusluvut?

Yksi seli­tys voisi olla, että vain vakav­im­mat tapauk­set on havait­tu. Jos ole­tamme, että kuolleisu­us on Ital­ias­sa ja Sak­sas­sa tosi­asi­as­sa yhtä suur­ta ja että Sak­sas­sa olisi havait­tu jopa joka kol­mas tar­tun­nan saanut (vaikea uskoa), sil­loin Ital­ias­sa tar­tun­to­ja pitäisi olla 45 ker­taa enem­män kun on tilas­toitu. Siis noin neljä miljoonaa.

Kuolleisu­us voi olla Ital­ias­sa Sak­saa suurem­pi, kos­ka maas­sa tupakoidaan paljon ja kos­ka van­huk­set elävät siel­lä akti­ivista elämää kol­men sukupol­ven per­heis­sä eikä heitä voi sik­si eristää. Kuolleethan ovat Ital­ias­sa pääasi­as­sa hyvin iäkkäitä.

Sairaaloiden jou­tu­mi­nen kaaok­seen voi vaikut­taa vähän, mut­ta ei kovin paljon. Tähän tau­ti­in ei ole hoitoa. Hen­gi­tyskone voi antaa elim­istölle vähän aikaa voit­taa tau­ti, mut­ta itse se on voitet­ta­va. Ei lääkäri sitä pysty taltuttamaan.

Mikä nyt lämmittää maapalloa?

Maa­pal­lon keskiläm­pöti­la no nousut viidessä kuukaudessa 0,3 astet­ta. Se alkaa jo olla enem­män kuin kau­si­vai­htelu. Oheises­sa kuvas­sa 12 kk:n liuku­va keskiar­vo on nous­sut läh­es vuo­den 2016 tasolle.  Tämä nousu voisi muuten selit­tyä El Niño-ilmiöl­lä, kuten vuo­den 2016 huip­puar­vot, mut­ta nyt ei ole El Niño-ilmiötä.

En yleen­sä esitä näitä luku­ja kuukausi­ta­sol­la, kos­ka sar­ja on vähän kaoot­ti­nen, mut­ta teen nyt poikkeuk­sen. Nopea nousu alkoi lokaku­us­sa ja helmiku­us­sa oli tul­tu ylöspäin jo 0,32 astet­ta syysku­un luvus­ta. Nämä luvut ovat muu­tos­ta vuo­den 1951–80 kuukausit­taisi­in keskiar­voihin, joten eri kuukau­sia voi ver­ra­ta keskenään. Selit­tämät­tömiä yksit­täisiä huip­pukuukau­sia on ollut ennenkin, mut­ta nyt on mon­ta peräkkäin.

Metaani?

 

Mitä tehdään kuukauden kuluttua?

Olen tot­tunut siihen, että ennen päätöstä käy­dään vilkas ja avoin keskustelu, mut­ta kun päätös on tehty, eletään sen mukaan. Suo­mi on nyt päätet­ty sulkea kuukaudek­si ja sen kanssa eletään. Nyt on aika keskustel­la siitä, mitä tehdään kuukau­den kuluttua?

Jatkan tästä asi­as­ta keskustelua täl­lä blogilla, mut­ta en linkitä enää kir­joituk­sia Face­booki­in enkä Twit­teri­in, kos­ka kum­mankaan keskuste­lu­ta­pa ei oikein sovi aiheeseen.

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään simu­loin­ti­mallin, jon­ka käyt­täjä pää­tyy vuoren var­masti suosit­ta­maan tiukkaan taudin eristämis­poli­ti­ikkaa, itse asi­as­sa tiukem­paa kuin tämän­hetki­nen. Sitä tuo simu­loin­ti­malli ei ker­tonut, että siinä oletet­ti­in yhteiskun­nan sulkemisen jatku­vat läh­es lop­ut­tomi­in. Käytän­nössä kuitenkin vain siihen asti, että tau­ti­in saadaan kehite­tyk­si tur­valli­nen ja tes­tat­tu rokote. Yleinen arvio on, että tämä veisi puoli­toista vuot­ta. Koulut siis pitäisi pitää sul­jet­tuna vielä seu­raavakin luku­vu­osi ja van­huk­set kotiarestis­sa syksyyn 2021.

Tämä ei ole ihan pieni ongel­ma. Aika moni myös van­hus kuolisi apa­ti­aan ja liikun­nan puut­teeseen. Van­hus­ten luona ei saisi edes vierail­la. Koko talous olisi sen jäl­keen kuin sodan runtelema.

Täy­del­lisen pysäy­tyk­sen kanssa kil­pail­e­va vai­h­toe­hto on riskiryh­mien, lähin­nä van­hus­ten täy­delli­nen eristämi­nen kuten nytkin, mut­ta muut eläi­sivät kuten ennen. Tämän mallin mukaan olisi jopa toiv­ot­tavaa, että mah­dol­lisim­man moni sairas­tu­isi pian, jot­ta epi­demia menisi ohi ja van­huk­set pää­si­sivät taas ulos asun­nois­taan. Kut­su­taan tätä mallia lau­maim­mu­ni­teet­ti­mallik­si. Sen idea perus­tuu siihen, että kun riit­tävän suuri osa väestöstä on taudin sairas­tanut ja tul­lut sille vas­tus­tuskykyisek­si, taudin eten­e­m­i­nen pysähtyy.

Bri­tann­ian ja Hol­lan­nin hal­li­tuk­set val­it­si­vat ensin tämän strate­gian, mut­ta luopui­v­at sitä, kos­ka sen osoitet­ti­in johta­van ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän raskaaseen ylikuor­mit­tumiseen ja kohtu­ut­toman suureen kuollei­den määrään.

Malli toimisi, jos riskiryh­mät osat­taisi­in määritel­lä täs­mälleen oikein. Pelkkä mekaa­ni­nen ikä on sinne päin, mut­ta aivan liian moni riskiryh­mään tosi­asi­as­sa kuu­lu­va jäisi sen perus­teel­la karan­teenin ulkopuolelle.

Pidän epäre­al­is­tise­na, että Suo­mi voitaisi­in pitää sul­jet­tuna puoli­toista vuot­ta. Nyt päätet­ty kuukau­den pysähdys on tarpeen tiedon saamisek­si ja epi­demi­an parem­mak­si ymmärtämisek­si, mut­ta tätä yhteiskun­nan totaalipysäy­tys­tä voidaan jatkaa korkein­taan toinen kuukausi. Kyl­lä koulut on saata­va kesälomien jäl­keen avatuiksi.

Tänä aikana pitäisi kerätä paljon lisää tietoa siitä, mille ryh­mille epi­demia on vaar­alli­nen ja mille vaara­ton. Jos emme saa selvite­tyk­si, ketkä kuu­lu­vat riskiryh­mi­in, pitäisi ainakin selvit­tää, ketkä eivät kuu­lu. Se jo tiede­tään, että alle mur­rosikäiset lapset eivät kuu­lu, ellei heil­lä ole jokin vaka­va sairaus.

Tätä tietoa kuumeis­es­ti kerätään ympäri maail­maa. Emme tiedä mil­loin tulee valmista, mut­ta toiv­ot­tavasti pian.

Riskitek­i­jöistä tiede­tään jo nyt enem­män kuin viikko sit­ten. Han­kalam­mak­si asia on men­nyt sikäli, että vaik­ka nuoret aikuiset eivät tau­ti­in juuri kuole, heitä on teho­hoitoon joutuneis­sa luul­tua enem­män. Tähän se lau­maim­mu­ni­teet­ti­malli kaatui.

Ikä ja mies­sukupuoli pysyvät riskitek­i­jöinä. Dia­betek­sen osalta arvio on muut­tunut. Se on sitä pahempi asia, mitä pidem­pään sitä on sairas­tanut. Min­un kor­vaani tämä kuu­lostaa siltä, että dia­betes ei ole vaar­alli­nen vaan ne vau­ri­ot, joi­ta se on sisäe­limille aiheut­tanut, mut­ta en ole lääkäri.

Tupakoin­ti on tietysti vaarak­si mut­ta myös voimakas yli­paino. (Yhdys­val­lois­sa taitaa tul­la pahaa jälkeä.) Entä ast­ma, veren­paine ja sepelvaltimotauti?

THL:n pääjo­hta­jan mukaan todel­liset tar­tun­tamäärät ovat Suomes­sa 20 – 30 ker­taa toden­net­tu­ja suurem­mat. Siis jotain kuu­den ja kymme­nen tuhan­nen välil­lä. Se tarkoit­taa, että meil­lä on pian tuhan­sia ihmisiä, jot­ka ovat käyneet taudin läpi ja ovat mitä toden­näköisem­min sille vas­tus­tuskyky­isiä. Hei­dän osaltaan yhteiskun­nan luk­i­tusti­lanne voitaisi­in purkaa. He oli­si­vat myös hyviä työsken­telemään riski­am­mateis­sa, esimerkik­si asi­akas­palvelus­sa. Saisi­vat myös vierail­la kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten luona.

Ongel­ma on vain se, että taudin läpi käyneet eivät tiedä, ovatko sairas­ta­neet koro­nan tai jonkin muun flun­ssan. Olisi tämänkin takia todel­la toiv­ot­tavaa, että hal­pa testi kehitet­täisi­in pian. MIT:ssa sel­l­ainen on jo myyn­tilu­paa vaille valmis. Tämä tek­sti kuulem­ma ei pal­jas­ta tau­tia ennen, kun oireet ovat puh­jen­neet, mut­ta tähän tarkoituk­seen se riit­täisi. Tosin osa ei saa mitään oireita.

Jokin tapa käyn­nistää yhteiskun­ta uud­estaan on olta­va. Ei voi­da odot­taa puolta­toista vuot­ta. Taudin läpikäynei­den vapaut­ta­mi­nen kaik­ista rajoituk­sista voisi olla yksi tapa.

Yksi peri­aat­teelli­nen kysymys. Ikäih­miset näyt­tävät laa­join joukoin rikko­van heille asetet­tua määräys­tä pysyä kotona. Ran­skas­sa poli­isi valvoo ulkon­ali­ikku­miskiel­toa. Pitäisikö van­hus­ten suh­teen ottaa kovem­mat keinot käyt­töön vai tode­ta, että oma­pa on asiansa. Omaa henkeään­hän he vain vaaran­ta­vat, eivät muiden kuin sitä kaut­ta, että voivat ylikuor­mit­taa sairaalat.

 

Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020

Kielilukio Myl­ly­puroon

Myl­ly­puroa kehitetään nyt suurin aske­lin. Ammat­tiko­rkeak­oulun lisäk­si tulee kielilukio hyvälle paikalle lähelle metroase­maa ja mah­dol­lista Van­taan ratikan päättäriä.

Teol­lisu­us­ton­tin uudelleen vuokraami­nen Her­man­nis­sa

Mikko Särelä on aiheel­lis­es­ti huo­maut­tanut, että tämä on yleiskaavas­sa merkit­ty aivan muuhun kuin teol­lisu­uskäyt­töön ja on Viikin ratikan ja Malmin ratik­ka risteysko­hdas­sa. Sik­si sitä ei pitäisi vuokra­ta teol­lisu­uskäyt­töön noin pitkäk­si aikaa (15 vuotta)

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren tark­istet­tu asemakaava.

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty suo­jelua koske­vaa hienosäätöä. Aiem­min sul­jet­tu alue ote­taan matkailun käyt­töön. Siihen se onkin hieno.

Lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Toinen ase­makaa­va rak­en­tamiseen vapau­tuneel­la Malmin lento­ken­tän alueel­la. Tähän tulisi noin 2 200 asukas­ta. Vähän ihme­tyt­tävät pis­te­talot, jot­ka saa­vat aikaan tilan, jos­ta ei tiedä, onko se yksi­ty­istä pihaa vai julk­ista puistoa.

Pitäisikö koulut sulkea?

Poli­itikot joutu­vat päät­tämään aika pian, sul­je­taanko Suomes­sa koulut niin, että kevätlukukausi päät­tyy tähän. Se on selvää, että kahdek­si viikok­si niitä ei kan­na­ta sulkea. Nyt tarvit­taisi­in epi­demi­olo­geil­ta selkeitä puheen­vuoro­ja siitä, onko koulu­jen sulkemis­es­ta ylipään­sä hyö­tyä ja jos on, kuin­ka paljon.

Min­ul­la on päässäni epi­demi­olo­gian perus­malli ja sekin on peräisin 80-luvul­ta, eikä min­ul­la ole tarkkaa dataa koron­aviruk­sen tart­tumis- ja vaarallisuusparametreista.

Esitin oman käsi­tyk­seni taudin kulkumekanis­mista sun­nun­taina 8.3. julkaise­mas­sani blogikir­joituk­ses­sa, ja pysyn sen takana yhä. Olen huo­man­nut, että ihan samaa mallia asiantun­ti­jatkin tar­joa­vat, joten maail­ma ei ole 80-luvun jäl­keen muut­tunut radikaalisti.

Oma käsi­tyk­seni siis on, että tau­ti lev­iää koko väestöön ja eten­e­m­i­nen sam­muu vas­ta, kun riit­tävän moni on sen sairas­tanut niin, että syn­tyy lau­maim­mu­ni­teet­ti. Sak­salaiset asiantun­ti­jat ovat näköjään ker­toneet Merke­lille, että 60 – 70 pros­ent­tia tulee infek­toi­tu­maan. Brit­ti­asiantun­ti­jat ovat ker­toneet Boris Jon­ssonille vielä korkeam­man luvun. Meil­lä THL uskoo, että kol­mannes kansas­ta tulee sairastumaan.

THL taisi puhua ”sairas­tu­mis­es­ta”, joka kuu­lostaa siltä, että saa taud­ista oire­i­ta. Jos sil­lä tarkoite­taan tätä, se voi hyvinkin olla sopu­soin­nus­sa sak­salais­ten 60 – 70 pros­entin kanssa, johon var­maankin kuu­lu­vat myös oireet­tomat tartunnat.

Taudin lev­iämisen voi tietysti pysäyt­tää, eristämäl­lä kaik­ki ihmiset toi­sis­taan, mut­ta sen lev­iämi­nen alkaa uud­estaan, kun eristys lopete­taan. On kiin­nos­tavaa nähdä, mitä Wuhanis­sa tapah­tuu kun elämä aloite­taan uudestaan.

Tämän mallin mukaan me emme voi vaikut­taa kovinkaan paljon siihen, kuin­ka moni lop­ul­ta saa tar­tun­nan, mut­ta voimme vaikut­taa siihen, kuin­ka kauan se kestää. Ja jonkin ver­ran myös siihen, ketkä saa­vat tar­tun­nan ja sitä kaut­ta, kuin­ka moni siihen kuolee. Ter­vey­den­huol­lon resursse­ja ajatellen tämä on tietysti oleellista.

Tässä taud­is­sa olen­naista on, että se on lap­sille vaara­ton ja ilmeis­es­ti myös peruster­veille alle 50-vuo­ti­aille, mut­ta yli 80-vuo­ti­aille todel­la vaar­alli­nen samoin kuin joitakin kroon­isia sairauk­sia sairastaville.

Ter­vey­den­huol­lon resursse­ja ajatellen ei ole olen­naista, kuin­ka nopeasti tau­ti lev­iää koko kansaan vaan kuin­ka nopeasti se lev­iää riskiryh­mi­in. Riskiryh­mään kuu­lu­val­la on ainakin satak­er­tainen toden­näköisyys tarvi­ta tehohoitoa.

Lev­iämi­nen koko kansaan ja lev­iämi­nen riskiryh­mi­in ovat tietysti kytkök­sis­sä toisi­in­sa, mut­ta eivät täy­del­lis­es­ti. Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on van­huk­sia paljon enem­män sairas­tunut kuin Etelä-Kore­as­sa tai Pohjo­is­mais­sa. Ital­ias­sa rek­isteröidy­istä tar­tun­noista on johtanut kuole­maan tai vakavaan sairas­tu­miseen 14,7 %, Nor­jas­sa 2,7 %.  Siis tois­taisek­si. Luvut tule­vat vielä muuttumaan.

Tämä olisi help­poa, jos ihmiset jakau­tu­isi­vat yksiselit­teis­es­ti riski­tyh­mään ja mui­hin ja kaik­ki tietäi­sivät, kumpaan joukkoon kuu­lu­vat. Eristäisimme riskiryh­män ja muut jatkaisi­vat elämää nor­maal­isti, saisi­vat pienen flun­ssan ja se olisi siinä. Epi­demia sam­muisi ja riskiryh­män eristämi­nen voitaisi­in tur­val­lis­es­ti lopet­taa. Ja huo­matkaa: mitä nopeam­min tau­ti lev­iäisi pääjoukos­sa, sitä nopeam­min eri­tyk­sen voisi purkaa. Har­mi kyl­lä, selkeästi riskiryh­mi­in kuu­luu vain pieni määrä ja paljon enem­män har­maalle alueelle.

Koulu­jen sulkemista ei voi perustel­la las­ten suo­jelemisel­la taudil­ta, kos­ka tau­ti ei ole lap­sille vaar­alli­nen. Sitä voi perustel­la vain sil­lä riskil­lä, jon­ka lapset muo­dosta­vat riskiryh­mi­in kuu­luville. Tähän mekanis­mi­in tarvit­taisi­in asiantun­ti­joil­ta lisää tietoa.

Mitä ne lapset tekevät, kun eivät ole koulus­sa. Sul­je­taanko hei­dät komeroon vai liikku­vatko he kaupungilla ja hen­gail­e­vat yhdessä?

Entä pienet koul­u­laiset. Kuka niitä siel­lä kotona hoitaa? Iso­van­hem­mat? Riit­tää, että pieni joukko val­it­see iso­van­hem­mat, ja koko oper­aa­tio kään­tyy tarkoi­tus­taan vastaan.

Jos näil­lä tiedoil­la jou­tu­isin päät­tämään, en sulk­isi koulu­ja, kos­ka lyhy­taikainen sulkem­i­nen ei hyödytä mitään ja pitkäaikainen vaaran­taa las­ten oppimisen. Puoli vuot­ta lyhempi perusk­oulu? Ihan oikeasti?

Onnek­si en joudu päät­tämään, mut­ta kos­ka toiset joutu­vat, soisin, että heille annet­taisi­in parem­paa tietoa. Se pitäisi antaa julkises­ti, kos­ka jo nyt lehtien pääkir­joit­ta­jat tun­tu­vat ole­van var­mo­ja siitä, mitä pitäisi tehdä.

= = = =

Lisäys 16.3.

Nyt tuli uut­ta tietoa. Puo­let teho­hoitoon joutuneista on alle 50-vuo­ti­ai­ta. Tämä muut­taa kuvan aivan toisen­laisek­si. Aiem­min oli vain ker­rot­tu, että kuolleis­sa ei ole juuri lainkaan alle 50-vuo­ti­ai­ta. Sen tiedon val­lites­sa olin valmis ajat­tele­maan, että hal­li­tuk­sen tänään esit­tämistä toimista olisi riit­tänyt tuo yli 70-vuo­ti­aiden kotiaresti, mut­ta ikä ei olekaan riit­tävä rajaus. Olisi todel­la hyvä tietää, voitaisi­inko riskiryh­mä raja­ta joi­hinkin kroon­isi­in sairauksiin.

 

Koronavirus leviää Yhdysvalloissa kuin epidemiologian oppikirjassa

Joskus tilas­toti­eteen opin­to­jen yhtey­dessä tuli tutus­tuneek­si myös epi­demi­olo­gian alkeisi­in. Se antaa eri­laisen näkökul­man tähän korona-katas­trofi­in. Arvioin viikko sit­ten, miten tämä jatkuu enkä viitsinyt ker­toa niistä kenellekään, mut­ta tämä on men­nyt juuri niin kuin laskin.

Kat­so­taan­pa miten rek­ister­löidyt virus­tar­tun­nat ovat lisään­tyneet Yhdysvalloissa.

Tämä näyt­täisi ole­van nopeasti kas­va­va käyrä. Kat­soak­seni, mitä se on syönyt, piir­rän sen logaritmiasteikolle.

Jos tämä data olisi vähän toisen­lais­es­ta maas­ta, väit­täisin, että luvut ovat vira­nomais­ten kek­sim­iä. Eihän mikään voi men­nä näin tarkkaan oppikir­jan mukaan. Kau­nis kuva ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvusta.

Suomea koske­vat ennus­teeni pidän omana tiet­o­nani, kos­ka uskon, että THL:ssä on paljon min­ua parem­pia asiantun­ti­joi­ta. Yhdys­val­lois­sa blo­giani lue­taan kuitenkin sen ver­ran vähän, että saan täl­lä tuskin pani­ikkia aikaan, varsinkn kun aka­teemiset tutk­i­jat ovat jo julkaiseet saman­laisia ennusteita.

Mitä tapah­tuu, jos virus nou­dat­taa oppikir­jaa tästä eteen­päinkin. Jatke­taan tuo­ta trendiä.

 

 

 

 

Nuorten bis­nesmi­esten on Yhdys­val­lois­sa tapana juh­lia skumpan kanssa, kun ovat tehneet ensim­mäisen miljoo­nansa. Koron­avirus näyt­täisi juh­li­van sitä april­lipäivän tienoil­la. Tuos­ta eteen­päin ei viiv­ot­in­ta kan­na­ta käyt­tää, kos­ka lau­maim­mu­ni­teet­ti* saat­taa jo alkaa hidas­taa lev­iämistä jois­sakin väestöryhmissä.

Ihan näin en kuitenkaan ennus­ta. Yhdys­val­lois­sa on herät­ty tor­ju­maan infek­tio­ta ja sik­si se vähän hidas­tuu. Uskoisin, että koron­aviruk­sen miljoon­a­juh­la siir­tyy viikol­la tai jopa kahdel­la, mut­ta ei tätä enem­pää, kos­ka maas­sa on niin paljon ihmisiä, joiden ei ole mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua. Jos 90 % suo­jau­tuu ja lop­ut eivät, voite­taan 10 päivää olet­taen, että nuo 10 % ovat paljon tekemi­sis­sä keskenään, asu­vat esimerkik­si samoissa asun­not­tomien asuntoloissa.

Tämän kaltaiset kuvat saa­vat min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä, että ei kan­na­ta pysäyt­tää koko yhteiskun­taa, ei esimerkik­si sulkea koulu­ja, kos­ka sil­lä voite­taan aikaa niin vähän, vaan suo­ja­ta voimakkain toimin riskiryh­miä tar­tun­noil­ta. Tätähän Suomes­sa on nyt alet­tu tehdäkin.

*Mitä on lau­maim­mu­ni­teet­ti tai laumasuoja.
Jos virus tart­tuu niin, että yksi sairas­tunut tar­tut­taa keskimäärin kak­si muu­ta, sairas­tunei­den määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kuin lukusar­ja 1,2,4,8. Jos­sain vai­heessa tämä alkaa hidas­tua, kos­ka osa tar­tutet­tavista on jo sairas­tanut taudin ja tul­lut sille immuu­niksi. Merke­lin esit­tämä arvio siitä, että 60–70 pros­ent­tia sak­salai­sista infek­toituu, perus­tuu siihen, että sen jäl­keen yksi sairas­tunut tar­tut­taa enää alle yhden toisen ja epi­demia sammuu.

Minä ja koronavirus

Sain kun­nol­la turpi­i­ni kir­joitet­tuani sun­nun­taina koron­aviruk­sen tor­jun­nas­ta. En halun­nut pelotel­la ja niin­pä kir­joituk­seni sit­ten tulkit­ti­in ongel­man vähät­te­lyk­si, kun viestin piti olla päin­vas­tainen, että tulisi varautua paljon suurem­paan katas­trofi­in kuin mihin tämän­hetkiset toimet viit­taa­vat. Tai tarkem­min: mihin sun­nun­tai­hin men­nessä käyt­töön ote­tut toimet viittasivat.

Ensin ajat­telin, että paras vai­eta tämän jäl­keen koko asi­as­ta, mut­ta sil­loin mon­elle jäisi käsi­tyk­ses­täni hyvin outo kuva, joten kir­joi­tan vähän perus­teel­lisem­min uudestaan.

Minus­ta on opti­mistista kuvitel­la, että saisimme viruk­sen pysäyte­tyk­si nyky­isil­lä karan­teen­i­toimil­la. Pidän toden­näköisenä, joskaan en tietenkään var­mana, että virus läpäisee karan­teeneil­la asete­tut por­tit ja merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista tai itse asi­as­sa koko maail­man ihmi­sistä tulee infek­tion saa­maan. Epi­demia talt­tuu vas­ta, kun se tör­mää lau­ma­suo­jaan, kun riit­tävän moni on käynyt taudin läpi.

En ala kuvail­la, mitä se merk­it­see, mut­ta kamalaa jälkeä siitä syn­tyy. Min­un mielestäni ei niin kamalaa kuin lehdis­sä julka­istu­jen kuolleisu­us­luku­jen perus­teel­la voisi laskea, mut­ta myön­nän, että tämä on mutua. Peruste­len silti, kos­ka tänään asi­as­ta keskustel­lessani ihan oikea tutk­i­ja näki asian samal­la taval­la. Tilas­toidut kuolleisu­us­lu­vut yliarvioi­vat riskin, kos­ka suuri määrä lieviä tar­tun­to­ja on jäänyt tilas­toimat­ta, jol­loin suhdeluku kuolleet/sairastuneet arvioidaan ehkä huo­mat­tavastikin liian suureksi.

En ole yksin sen pes­simistisen käsi­tyk­sen kanssa, että virus­ta ei saa­da pysäyte­tyk­si. Min­ua paljon viisaam­mat tiedemiehet ovat esit­täneet saman­su­un­taisia arvioi­ta, ja kun niitä on myös julka­istu lehdis­sä, on minus­ta asial­lista tuo­da tämäkin mah­dol­lisu­us esille. Ei olisi tul­lut mieleenkään kir­joit­taa asi­as­ta ilman var­teenotet­tavia lähteitä.

Pidän siis ainakin mah­dol­lise­na, että virus lev­iää koko yhteiskun­taan. Sitä en pysty arvioimaan, kuin­ka toden­näköistä se on. Min­ul­la on asun­nos­sani palo­varoitin, vaik­ka tuli­palon toden­näköisyys seu­raa­van vuo­den aikana on alle prosentin.

Vaik­ka en siis usko, että karan­teen­it lop­ul­ta vähen­tävät sairas­tunei­den määrää, ne hidas­taes­saan epi­demi­aa ne levit­tävät sen pidem­mälle aikavälille. Moni on aivan oikein huo­maut­tanut, että jo tämä on hyvä asia, jot­ta sairaalat ylikuor­mit­tuisi­vat vähemmän.

Ja sitä pait­si, vaik­ka minus­ta ei luul­tavasti onnis­tu, sitä kan­nat­taa jopa tapauk­ses­sa edes yrit­tää ja myös nou­dat­taa karanteeneja.

Nyt tulee lisää mutua, siis omaa ajat­telu­ani. Vaik­ka emme pysty­isi juuri vaikut­ta­maan siihen, kuin­ka moni sairas­tuu ennen kuin viruk­sen lev­iämi­nen pysähtyy lau­ma­suo­jaan, pystymme vaikut­ta­maan siihen, ketkä sairas­tu­vat. Tähän on ajatuk­seni ydin.

Ital­ias­sa kuollei­den kes­ki-ikä on 81,6 vuot­ta eikä yhtään alle 50-vuo­ti­as­ta ollut eiliseen men­nessä kuol­lut. Iän ohel­la dia­betes, sydän- ja verisuoni­tau­dit, tupakoin­ti ja mies­sukupuoli lisäävät riskiä.

Ital­ias­sa tau­ti on ollut huo­mat­ta­van tap­pa­va. Se johtunee siitä, että sairas­tuneis­sa on paljon van­huk­sia. Ital­ialaisen elämän­ta­van hyviä puo­lia on, että van­huk­set elävät muiden ihmis­ten mukana, eivätkä eristäy­tyneinä kuten meil­lä, mut­ta tämän epi­demi­an kohdal­la se on huono jut­tu. Tau­ti taisi Milanos­sa myös lähteä lev­iämään sairaalas­ta, jos­sa oli paljon huonokun­toisia vanhuksia.

Kos­ka olen niin pes­simisti­nen sen suh­teen, onnis­tuuko taudin pysäyt­tämi­nen, minus­ta voimavarat kan­nat­taa kohdis­taa riskiryh­mien, eri­tyis­es­ti van­husväestön  suo­jelu­un. Vielä eilen olin tältä osin vähän tyy­tymätön, mut­ta tänään THL lop­ul­ta julka­isi asi­as­ta suosi­tuk­sen. Tämän jäl­keen min­ua enää oudok­sut­taa vähän se, että ollaan niin kit­sai­ta tes­taa­maan potilaita.

Yhteiskun­ta kan­taa vas­tuu laitoshoi­dos­sa ole­vista, mut­ta jokaisen, joka tietää kuu­lu­vansa riskiryh­mään, kan­nat­taa eristää itse itsen­sä niin tehokkaasti kuin voi.

Riskiryh­mien osalta on eri­tyisen tärkeää edes hidas­taa epi­demi­aa, kos­ka he ovat niitä, jot­ka tule­vat tarvit­se­maan hengityskoneita.

Omais­ten vierailut van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa pitäisi oikeas­t­aan kieltää, mut­ta se olisi epäin­himil­listä, joten pitää vain korostaa, että älä tule, jos olet yhtään sairas. Luot­ta­mus hyvä, mut­ta kon­trol­li paras. Kuumemit­tauk­set oville sekä vieraille että työntekijöille.

Van­hus­ten koti­hoi­dos­sa riskiä lisää, että saman van­huk­sen luona käy viikos­sa liu­ta eri hoita­jia. Tästä pitäisi päästä eroon. Pitäisi oikeas­t­aan inhimil­li­sistä syistä päästä eroon muutenkin.

Ruot­sis­sa on näköjään muutet­tu strate­giaa tänään. Lievästi sairai­ta ei enää tes­ta­ta – eikä heitä siis myöskään voi­da pan­na karan­teeni­in, kun ei tiede­tä ketä pan­na – vaan keski­tytään riskiryh­mien suo­jelu­un. Ruot­si on meitä viikon edellä.

Entäs int­ti? Men­neinä vuosi­na influ­enssa lev­isi Suomeen varuskun­tien kaut­ta. Se lop­pui siihen, että puo­lus­tusvoimat alkoi lop­ul­takin rokot­taa varus­miehiä. Varuskun­nat on kuin suun­nitel­tu virusten levit­tämiseen.  Viikon­lopuk­si hajaan­nu­taan eri puo­lille maa­ta han­kki­maan tar­tun­to­ja, maanan­taista per­jan­tai­hin levitetään niitä tuvas­sa toisille ja seu­raa­vana viikon­lop­puna hajaan­nu­taan taas ympäri maa­ta. Puo­lus­tusvoimain pitäisi kek­siä tähän jotain. Eihän se voi käy­dä biol­o­gista sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Kiina sai viruk­sen lev­iämisen pysäyte­tyk­si pysäyt­tämäl­lä melkein koko yhteiskun­nan. Pes­simisti­nen näke­myk­seni tulee pian testi­in. Kiina alkaa käyn­nistää elämää uud­estaan. Pelkään, että tämä tulee johta­maan uuteen tar­tun­to­jen aal­toon, kos­ka virus­ta ei ole nujer­ret­tu vaan se odot­taa hyvis­sä voimis­sa eikä sairau­den läpi käyneitä ole riit­tävästi syn­nyt­tämään laumasuojaa.

En toi­vo mitään niin paljon kuin sitä, että olisin väärässä.

 

Miksi en usko karanteeneihin viruksen torjunnassa

VAROITAN, ETTEN OLE EPIDEMIOLOGIAN ASIANTUNTIJA JA SILTÄ OSIN KUIN MINULLA YLIPÄÄNSÄ ON ASIASTA TIETOA, SE ON VANHAA

Minä näen viruk­sen elinkaaren suun­nilleen näin. Viruk­sen lev­iämistä domi­noi tar­tut­tavu­us­luku, kuin­ka mon­ta ihmistä yksi tar­tun­nan saanut keskimäärin tar­tut­taa, Jos tuo luku on yli yhden, virus lev­iää ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ja jos se on alle yhden, epi­demia sammuu.

Koron­aviruk­sen tar­tut­tavu­us­luku on noin kak­si, eli se tart­tuu huonom­min kuin moni muu, mut­ta räjähtävästä pros­es­sista kuitenkin on kyse.

Kun tar­tut­tavu­us­luku on kak­si, viruk­sen lev­iää, kunnes joka toinen on sille immuu­ni – on joko saanut roko­tuk­sen sitä vas­taan tai on sairas­tanut taudin (tai sitä lähel­lä ole­van taudin) ja saanut vas­tus­tuskyvyn. Kun joka toinen on saanut vas­tus­tuskyvyn, tar­tut­tavu­us­luku las­kee yhteen ja siihen lev­iämi­nen pysähtyy.

Voimme hidas­taa lev­iämistä sulke­mal­la yhteiskun­nan, kuten on tehty Wuhanis­sa ja nyt suures­sa osas­sa Ital­i­aa. Tässä on se vika, että jos virus­ta ei saa­da kokon­aan kitketyk­si, se ryöp­sähtää liik­keelle heti, kun karan­teen­it pure­taan. Sik­si pidän Ital­ian toimia hyödyt­töminä, mut­ta voi olla väärässäkin.

Jos tau­ti­in löy­tyy tur­valli­nen ja tehokas rokote, ital­ialaiset ovat onnis­tuneet osta­maan aikaa, eikä karan­teeni ole täysin hyödytön. Rokotet­ta odot­taes­sa tehokkain tapa rokot­taa kansa on altistaa ter­veet ja hyväkun­toiset taudille – vähän niin kuin pienet lapset altiste­taan vesirokolle, jot­ta eivät saisi tau­tia van­hempana, jol­loin se on vaar­al­lisem­pi.  Se vas­taa vaiku­tuk­sil­taan rokottamista.

Tämän min­un ehkä väärän käsi­tyk­sen val­las­sa tek­isin toisin. En eristäisi kaik­ki ital­ialaisia vaan vain riskiryh­mi­in kuu­lu­vat, siis van­huk­set ja dia­beetikot ja sydän ja vero­suonataute­ja potevat.

Eristyk­sis­sä elävien van­hus­ten kan­nat­taisi jopa toivoa, että mah­dol­lisim­man moni hyväkun­toinen han­kkisi tar­tun­nan nopeasti ja tulisi vas­tus­tuskykyisek­si. Sairaut­ta vas­taan syn­ty­isi laumasuoja.

Huo­mat­takoon, että tar­tun­nan saaneista huo­mat­ta­va osa, ehkä jopa enem­mistö, sairas­taa taudin oireet­tomana, kos­ka elim­istö kek­sii vas­ta-aineen reseptin heti. Vas­tus­tuskyky kuitenkin syn­tyy. Ter­veille nuo­ril­la aikuisille tau­ti on läh­es harmiton.

Venet­sian lähel­lä ollessa kylässä tes­tat­ti­in kaik­ki yli 6000 asukas­ta. Tar­tun­nan saanei­ta oli 133 eli 1,7 pros­ent­tia, mut­ta näistä 75 % oli oireet­to­mia.  Todet­takoon, että 1,7 pros­ent­tia 60 miljoonas­ta ital­ialais­es­ta on miljoona, mut­ta var­maankaan tuo kylä ei edus­tanut keskiarvoa.

Min­un käsit­tääk­seni tuo virus läpäisee koko väestön, eikä sille voi mitään.En ole usko­muk­seni kanssa yksin. Ruotsin ter­veysmin­is­teri sanoi samaa. Riskiryh­mi­in kuu­lu­vat kan­nat­taisi eristää taudil­ta suo­jaan. Eristämine voi olla vapaae­htoinen, kos­ka mui­ta ei suo­ja­ta heiltä, vaan hei­dän suo­jataan muilta.

Epäi­lyk­seni kohdis­tuu siis Ital­ian omak­sumaan mas­sakaran­teeni­in. Suomes­sa on tois­taisek­si toimit­tu järkevästi. Nämä minikaran­teen­it hidas­ta­vat taudin yleistymistä ja anta­vat arvokas­ta aikaa.

Sen sijaan en ymmär­rä, mik­si vierailukäyte­jä van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa ei rajoite­ta. Kuume pitäisi vierail­i­joil­ta ainakin mitata.

Influ­enssa lev­isi aina varuskun­tien kaut­ta, kunnes puo­lus­tusvoimat alkoi rokot­taa asevelvol­lisia. Int­ti on kuin viruk­sen unel­ma. Viikon­lop­puna hajaan­nu­taan ympäri maa­ta han­kki­maan tar­tun­to­ja ja viikon aikana levitetään se kaikki­in samas­sa tuvas­sa ja viikon­lop­puna hajaan­nu­taan taas ymäri maa­ta. Int­ti voisi tehdä tässä nyt jotain.

Näin siis koko väestön tasol­la. Yksilö­ta­sol­la jokaisen kan­nat­taa suo­ja­ta itseään ja toivoa, että muut han­kki­vat vas­tus­tuskyvyn taudille. Eri­tyis­es­ti riskiryh­mi­in kuu­lu­vien kan­nat­taa olla hyvn varovaisia. Kun kuu­lun itse kaikki­in luetel­tu­i­hin riskiryh­mi­in, joskaan en sen­tään tupakoi, tulen eristäy­tymän koti­i­ni, kun ollaan tilanteessa, että joka ratikas­sa on aikakin yksi tar­tut­ta­ja. Enkä tule vieraile­maan van­han äiti­ni hoitolaitoksessa.

Onnek­si meil­lä on aikaa miet­tiä omaa strate­giaamme, mut­ta ei sitä aikaa ole kuin pari viikkoa.

 

LISÄYS 9.3. Kun moni oli tulkin­nut tek­stin niin, että vas­tustin Suomes­sa toimeen­pan­tu­ja karan­teene­ja, lisäsin täs­men­nyk­sen, että tarkoitin Ital­ian kaltaista yhteiskun­nan mas­sasulkemista. Lisäsin myös asevelvol­lisia koske­van kohdan.

Mitä tehdä Vallilan toimitila-aluelle

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.3.2020

Edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta jäi pöy­dälle melkein kai­ki isot asi­at, osit­tain kok­ouk­sen ajan­pu­ut­teen vuok­si. Pöy­dälle jäivät muun muassa

  • Kil­pailulli­nen ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­telybn jär­jestämi­nen Mosai­ikkiko­rt­telin kehit­tämisek­si Vuosaa­res­sa. Laadulli­nen kil­pailu puh­taan hin­tak­il­pailun sijaan.
  • Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telin asemakaava
  • Malmin keskus­tavi­sio

Uusi­na asioina ovat pari pien­tä täy­den­nyskaavaa Malmil­la ja katusu­un­nitel­mat fil­lar­itun­nelin vuok­si Kaisaniemen puis­tossa ja Ood­in vier­essä. Näitä kuvia min­un oli todel­la vaikea tulkita.

Vallilan toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Tämä on iso ja todel­la vaikea asia. Alue on todel­la tärkeäl­lä kohdal­la, osana Pasi­lan ja Kalasa­ta­man kas­vavaa akselia.

Viras­to halu­aa suo­jel­la pääosan raken­nuk­sista. On ihan söpö aja­tus tehdä 1930-luvun teol­lisu­us­rak­en­tamisen ulkoil­ma­museo Helsinki­in, mut­ta pelkään, että suo­jelu johtaa alueen rapis­tu­miseen ja sitä kaut­ta turmioon. Minus­ta aika ison osan noista suo­jeltaviksi esite­ty­istä raken­nuk­sista voisi purkaa käyt­tökelpoisem­man toim­i­ti­lan tieltä.

Aja­tus uud­es­ta yöelämän keskuk­ses­ta on sinän­sä mie­lenki­in­toinen ja toteutues­saan hyvä, mut­ta narul­la ei voi työntää.

Täl­lä alueelle suo­jelun hin­ta menetet­ty­inä mah­dol­lisuuksi­na on huo­mat­ta­van korkea. Ovatko suo­jelta­vat arvot todel­la näin suuria? Huo­maan, että myös asiantun­ti­joiden (lue: arkkite­hdit) kesken alueen­suo­jelu­ar­voista on kovin vai­htele­via näkemyksiä.

Toinen kysymys kos­kee asum­ista. Viras­to suos­tuu lähin­nä vain asun­to­latyyp­piseen asumiseen. Asum­i­nen toisi alueelle kutenkin elämää. Haaveet kivi­jalka­kaupoista voi uno­htaa, jos alueelle ei liiku ketään. Tuolle alueelle on myös todel­la suuri paine asumiselle. Niin­pä kak­si ylin­tä ker­rosta asumiseen voisi olla hyvä pääsääntö.

Vain asun­to­latyyp­pistä ja muu­ta eri­ty­isas­um­ista sik­si, että kun­nol­lisia pikku­las­ten piho­ja on vähän vaikea ton­teille mah­dut­taa, eikä kaupun­ki voi päät­tää, ketkä alueelle muut­ta­vat. Ovatko tässä nyt jaet­tu kun­nan ja koti­talouk­sien vas­tu­ut oikein? Val­taos­al­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole pieniä lap­sia. Vaik­ka emme voi pan­na ase­makaavamääräyk­si­in lap­siper­heiltä kiel­let­ty asuinalue, jokin vas­tuu sitä pitäisi per­heel­lä itsel­läänkin olla siitä, mihin aset­tuu asumaan.

 

 

 

 

 

 

Hyvästi hiihtämiselle?

Oul­u­lainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuo­den lumet­tomaan talveen liit­tyen, saam­meko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vas­tasin näin:

Tämä talvi on poikkeuk­selli­nen. Poikkeuk­sel­lisia talvia tulee, kos­ka mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen voi luki­ta tuulen pääasial­lisen suun­nan viikoik­si. Tänä vuon­na län­si-lounaiset tuulet ovat tuoneet läm­mintä, ensi vuon­na tuulen suun­ta voi lukit­tua itään ja pohjoiseen.

Eteläisessä Suomes­sa hiihde­tään vielä 10 – 20 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen lumisia talvia alkaa olla har­vak­seltaan ja ne kestävät vain muu­ta­man viikon. En investoisi Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin.

Lumiset tal­vet voivat olla hyvin lumisia, kos­ka sateet lisään­tyvät. Tämäkin talvi on ollut hyvin sateinen. Lapis­sa lun­ta riittää.